keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Poronluu ja yksinolo



Eilen illalla läksiessäni Nemin agiharkkoihin jätinkin Merrin yksinään kotio odottelemaan. Meillähän koirat eivät ole aikoihin olleet keskenään kotona. Naapurisovun ylläpitämiseksi (naapurit vaihtuivat muutama viikko sitten..). Iltapäivällä töistä tullessani näin naapureita pihalla ja kerroin tällaisesta kokeilusta.. että kertokaa sitten jos ääntä kuuluu niin en jätä koiria jatkossa yksin kotiin.
Hyvin halukkaasti Merri ainakin kotiin jäi, kun kaivoin sille pakkasesta isohkon poron luun Koira ryntäsi luu suussaan onnellisena olkkariin eikä sitä kiinnostanut vähääkään mun ja Nemin lähteminen (Nemiäkin olisi kiinnostanut se luu, ylläripylläri). Että ei haukkunut koira ainakaan lähtiessämme eikä palatessamme.
Vielä en ole naapureita aiheesta haastatellut...

Ps. Niin, aikoinaan kun Merri oli ainut koira niin se kyllä osasikin olla yksinään, hiljaa ja tuhoja tekemättä, kotona. Nemin tultua homma muuttui... ja naapurien kommentit alkoivat jne

Ei kommentteja: