Viimoset belkitreenit

Sammaloja, agiliito, M + N



Kävimme tyttöjen kanssa treenailemassa hyppy-pujo -treeniä Sammalojan
kentällä kauniissa syksyisessä säässä. Eli vesisade muuttui ensin
jäätäväksi tihkuksi ja lopulta räntäsateeksi. Missäpä muuallakaan sitä
olisi hauskempaa viettää syksyn ensimmäistä räntäsadetta kuin
agilitykentällä ;)



Nemin kanssa harjoitus ei ollut sen kummempi kuin aita - aita -
pujottelu - aita - aita, jolloin nuo aidat olivat siis lähes tulkoon
suorassa linjassa. Pari tässää toisen aidan jälkeen ja koiralle Kierrä
-käsky. Nemi aloitti pujottelun ihan hyvin, mutta mitä lie taas sössin
niin, että se tuli pujosta pois about puolessa välissä. Loppuhyppyjen
eteneminen ei ollut hirmu sujuvaa.. Opettavainen ja hyvä harjoitus
kuitenkin, toisella kerralla otimme pujon väärältä puolelta mikä toimi
lopulta ihan kohtuullisesti jahka itse keskityin kunnolla ohjaamiseen.
Tuossa mun pitäs muistaa kulkea hieman koiran edellä, jotta koira saisi
tilaa työskentelyyn.



Merrin kanssa samassa harjoituksessa oli pari hyppyä lisää, eli toisen hypyn jälkeen käännös oikealle "takaa-takaa"
ja uudestaan se ns. 2-hyppy ja sitten pujoon. Aluksi Merri haisteli
maata ensimmäisten hyppyjen kohdalla eikä napakat tässät auttaneet
asiaa yhtään eli Merri ei hyppinyt takaa (sanoin myös tuon käskyn).
Mutta kun Taina heitti kolinatölkin.. niin seuraavalla kerralla
haistelut jäivät väliin ja harjoitus meni ihan hyvin. Mä pystyin
ottamaan etäisyyttä pujottelun kohdalla Merriin aika hyvin. Siis sekä
leveyssuunnassa (ehkä metri-puoltoista pujoon) ja vedättämään samalla
:) Loppuhypytkin menivät ihan kivasti :)



Kiitoksia näistäkin kesän aikana saaduista treeneistä, opeista ja seurasta - kisoissa nähdään! :)

Hyvästit Haukkukeitaalle

...taas talveksi

Eli eilen
oli Nemin viimeiset agiliitelyt harjoitukset Haukkiksella tälle syksyä
ja tältä illalta Merrin treenit on peruttu hallitalkoiden vuoksi (mää
kyllä taidan mennä koirien kanssa kattomaan vieläkö belkikoirat treenaa
kiikon kentällä..).

Nemskun agiharkkojen teemana oli
erilaiset aloitukset. Aloitus kun on hyvin tärkeä osa agilityrataa, on
oleellista, että homma lähtee alusta asti menemään yhteistyössä koiran
ja ohjaajan kanssa. Nemi onneksi pysyy melko hyvin lähdössä, voisi jopa
sanoa, että tosi hyvin.. Kunnes tein jotain kädelläni, olisinkohan
siirtänyt hiuksiani pois silmiltä tms ja Nemi tulkitsi sen luvaksi
lähteä liikkeelle. Eli ei silmälasien nostelua yms vaistonvaraisia
ajattelemattomia liikkeitä jottei koira kuvittele voivansa lähteä. Siis
ei tässä vaiheessa kun koira ei vielä varmasti osaa.. hommaa voi ja
täytyykin vaikeuttaa sitten pikkuhiljaa.

Ensimmäinen
harjoitus oli u:n  muotoinen: aita - rengas - aita - putki - aita
- aita. Nemiltä ei vielä onnistu renkaan suoritus niin, että se olisi
radalla. Se ei osaa hahmottaa rengasta muutoin kuin sillon jos minä
olen renkaan takana, joten tuo ei luonnollisesti sujunut. Putkeen Nemi
sujahti tosi hyvin. Putken jälkeen olin ensin huonosti ottamassa koiraa
vastaan ts olin mennyt ekan siivekkeen ohitse jolloin Nemi tuli mun luo
eikä hypännyt ekaa hyppyä. Kun otin sen paremmin putkelta vastaan niin
se hyppäsi hyvin molemmat hypyt.



(jatkan joskus)

Tupla tokotusta talvella

Okk:n talven hallitokovuorot on
jaettu, kuten tuonne Viikko-ohjelmaan (sivulla oikealla alhaalla)
kirjoittelinkin niin neitien tokovuorot ovat peräkkäin (kuten
toivoinkin). Treenipäivä on sunnuntai. Eli lappalaiskoirien vuoron
jälkeen tunti taukoa - ehdinpäs lenkitellä koirat kunnolla (ja
myöhemmin jäätyä pihalla) ennen tokoilua. Täytyy vaan toivoa, että
Nemillä riittää työintoa sinne omaan tokovuoroonkin asti...



Merrin ryhmä on siis "Mölli 2" ja kouluttaja Annamari Salminen klo
18-19 ja Nemin "kilpailuvalmiit" kouluttajanaan Tiina Rimpinen klo
19-20.





Kokeilin tässä joku päivä Merrin kanssa luoksetuloa niin, että kutsuin
ensin luokse ja sitten käskin pysähtyä - ihmeen hyvin teki tuon..
onkohan tuo avo, vai voi -luokan liike? Jäi siis seisomaan
paikalleen... Muutenkin olen ajatellut, että Merrin kanssa pitää/voisi
harjoitella noita ylempien luokkien liikkeitä eikä vain jankata alon
juttuja ettei se vallan kyllästy (kuten tuntuu tekevän esim seuraamisen
kanssa).



Kun koitin seisotuttaa molempia koiria aamulla (vuorotellen) niin tuli
mieleen, että voisi pitää taukoa tokoilusta. Tai ainakin joidenkin
juttujen harjoittelusta, jotta jättäisivät näytelmäkehissä muut
liikkeet kuin liikkumisen ja seisomisen väliin... Nemi on siis menossa
kehään 7.10 ja Merri 22.10.



Eilen kun tulin Merrin agiharkoista niin käytin Nemiä sen jälkeen
pikkaisen pihalla. Tarpeiden toimituksen jälkeen otimme hieman
seuraamista, käännöksiä, pysähdyksiä ja liikkeestä maahanmenoa.
Maahanmenossa siis vahvista nopeaa maahanmenoa palkkaamalla ja
vapauttamalla koiran välittömästi. Tuossa ollaan edistytty viime
aikoina ihan kivasti :)

Talven agiliidot

Talven harjoitusaikataulu alkaa olla selvillä eli agiliitelyä harrastellaan Virpiniemessä seuraavasti:

• Ma, Nemi, klo 18.30-19.30. Kouluttajat Niina Kantola ja Sanna Junttila


• To, Merri, klo 18.30-19.30. Kouluttaja Mari Kaplas


• Su, Merri/Nemi, klo 16.00-17.00. Kouluttaja Johanna Kenttälä (Lappalaiskoirien oma vuoro)
  
  

Yhden aikakauden loppu?

Ma, Sammaloja, Kiiko, agi (Merri)

Näin alkuun: ISO KIITOS Heikkisen Tainalle Merrin (ja minun) kouluttamisesta, neuvoista, opeista jne mitä noin vuoden aikana olemme häneltä saaneet. :) Merri on edistynyt paljon
vuoden aikana agiliitelyssä, josta paljosta saan kiittää Tainaa :)
Toivottavasti yhteistyö jatkuu, vaikka säännölliset treenit Tainan
opeissa jäävätkin toistaiseksi tauolle.





Sitten niihin treeneihin, jotka tosiaan olivat viimeiset tuon porukan
(eli Pirkko & Nucca, Taina & Pepsi, Anniina & Kimi, Susanna
& Dani, Marjo & Lissu ja Nana, Ann-Mari & Vizzla ja Maria
& Ansa ja Suti) harjoitukset. Tai ilmeisesti syksyllä joitain
satunnaisia treenejä saattaa olla ennen kuin esteet pakataan talvea
silmällä pitäen, mutta me ei luultavasti niihin päästä, snif. Hyvää
jatkoa kaikille - ollaan varmasti jatkossakin yhteyksissä ja nähellään
enemmän tai vähemmän säännöllisesti; te olette hyviä tyyppejä kaikki!
(kah, kun mää rupesin tunteelliseksi ;))



Mutta oikeesti, niihin treeneihin.

Harjoitukset koostuivat isosta kasasta hyppyjä, pujottelusta ja
puomista (ja taas kasasta hyppyjä). Oli takaa-hyppyjä, valsseja, vinoja
hyppyjä, pujotteluun työntöä, pujottelun takana leikkaamista (onnistui
hyvin), loppusuora (eteen lähetys). Toisella harjoituskerralla sain
vedätettyä Merriä tosi hyvin pujottelussa, etäisyyttä oli pujoon jo
ihan kivasti. Puomin jälkeen annoin Merrille "eteen-eteen" -käskyt ja
Merri ei olekaan varmaan ikinä mennyt agissa niin lujaa - sillä Taina
odotti herkkujen kanssa hyppyjen takana.. tuli taas kerran nähtyä se,
että kyllä tuosta koirasta vauhtia löytyy.. jos se vain haluaa niitä
tehojaan käyttää. :)

SM-nolla! :)

Johan olikin kerrassaan mukava päätös
tiuhaan jatkuneelle (agi)kisaamiselle, tai no, olihan meillä jo viime
viikonloppu taukoa kisaamisesta.. mutta kuitenkin. Mutta kävimme
tekemässä kaksi kivaa rataa sunnuntaina Rovaniemellä. Tuomarina
kisoissa toimi Salme Mujunen.



Ensimmäinen rata oli tavallinen kontaktirata, tosin siellä ei ollut
muita kontaktiesteitä kuin keinu. Vaikka Merri haukkuikin jonkun verran
radalla niin se eteni ja irtosi kuitenkin tosi hyvin. Tulos -6,91 eli paras tuloksemme tähän saakka! Ja ensimmäinen nolla kolmosluokasta eli eka SM-0! :)

Toinen
rata olikin sitten jo enemmän tahtojen taistelu (hyppäri), Merri
komensi mua enemmän ja mä ärjyin sille estekäskyjä. Selvittiin
kuitenkin loppu "suoralle" (tein onnistuneita takana leikkauksia
hyppyjen kohalla), kunnes viimeisen esteen kohdalla mun käskytys oli
huonoa/olematonta ja Merri juoksi viimeisen esteen ohi. Mä en enää
jaksanut panostaa ja M hyppäs vimpan hypyn väärältä puolelta. Se teki
siis "merrit" - taas kerran.

Olin kuitenkin tosi tyytyväinen
päivän kokonaisuuteen (kuinkas muutenkaan ;)), molemmilla radoilla oli
paljon hyviä kohtia. Juoksimme molemmat radalla aikalailla.. molemmilla
radoilla oli kaikki putket suoria ja ne piti suorittaa useampaan
kertaan..



A-rata oli myös Merrin sadasviideskymmenes agilitystartti virallisissa
kisoissa, näin niin kuin sivuhuomautuksena kerrottakoon...

Ruoka-aika

Johan oli Merrillä eilen arpomista
lähteäkö treeneihin vai mennäkö keittiöön odottamaan ruokaansa..
seilasi edes takaisin keittiön ja eteisen väliä.. Lopulta piti kunnolla
komentaa, että tuleppas nyt mukaan kun ollaan agiliitämään menossa.. Se
siitä, että rlk:t olisivat aina valmiita lähtemään - ei Merri ainakaan
ole, jos ei muisteta, että on ruoka-aika.. asiat tärkeysjärjestykseen!
:D ;)

Kentällä ahkerat olivat tehneet jo radan, jossa oli ihme vääntöä ja
pyöritystä. Merri oli ensin ihan kuutamolla ts ei totellut takaa
-käskyjä yms (mutta irtosi kyllä tosi hyvin putkeen kun lähetin enkä
vienyt perille asti vaikka putki oli vähän hankalassa kulmassa) - mutta
kun näytin Merrille, että mulla on lihapullapussi taskussa niin rupesi
kuuntelemaankin ja loppu rata sujui jo ihan nätisti.



Nemin kanssa otin radasta vain n puolet eli hyppyjä ja putken, tuli
siis ohjausharjoitusta ja noita hyppelyitä. Nemsku hyppi onneksi
paremmin kuin keskiviikon treeneissä. Harjoitus meni välillä hyvin ja
välillä vähemmän hyvin. Mutta vähemmän hyvyydet johtuivat täysin
ohjaajasta, joka unhotti radan.. kehuin kuitenkin koiraa, joka oli
valmis yrittämään uudestaan (istui hyvin ekan hypyn takana ja pysyi
kivasti paikoillaan vaikka liikuin radalla :)) muutamia kertoja. Nemsku
juoksenteli suorituksen jälkeen onnessaan narupallo suussa pitkin
kenttää :)



Niin ja nämä treenit olivat siis Kiikon kentällä (belgitreenit) vesisateessa..

Hämmennys hypyt

Ke, Nemin agi, Haukkis

Harjoitukset
aloitettiin neljällä vierekkäin olevalla hypyllä. Tarkoitus oli
harjoitella erilaisia ohjaustapoja. Kaksi ensimmäistä hyppyä Nemillä
sujui (jos mä ohjasin oikea aikaisesti). Eli hyppy - takaa - hyppy.
Mutta sitten Nemi hyppy meni paljon kauemmaksi kuin mitä olin
kuvitellut, joten olin ihan väärässä paikassa enkä osannutkaan
jatko-ohjata koiraa. Josta koira hämmentyi niin paljon ettei lopulta
suostunut hyppäämään ollenkaan. Tätä siis yritimme kolme kertaa, aina
välissä kävi joku muu koira suorittamassa harjoituksen.

Itsekseen
kävin treenaamassa pujottelua pari kertaa, kun alkukäskytys (ja muukin
käskytys) oli kohdallaan niin Nemi pujotteli kepit aika sutjakkaasti.
Mutta taaskaan en reeninyt muuta kuin sitä helppoa puolta... (hups).



Lisäksi treenin yksikseen (ja joissain tapauksissa lisäksi
avustuksellakin) mm rengasta, joitain hyppyjä, puomia, putkia ja aata.
Puomin Nemi meni yllättävänkin hitaasti, mutta oltiin taidettu treenata
sitä ennen keinua, joten ihmekös tuo. Sekä aalla että puomilla pysähtyi
tosi hyvin kontaktille. A:lta jatkettiin (kunhan olin ensin palkannut
sen kontaktille) vielä putkeen). Renkaan kanssa ollaan jumiuduttu
siihen, että Nemi suorittaa esteen oikein vain jos mä teen aina samalla
lailla. Eli tuosta täytyisi pyrkiä eroon ts tehdä vaihtelevampia
harjoituksia (onnistuneita sellaisia).



Keinua treenittiin Tarjan ohjauksessa. Ensin pidin Nemin hihnassa,
samaan tyyliin kuin viimeksi. Sitten otin hypyn kautta eli ilman
hihnaa. Nemi pysähtyi ihan nätisti keinulla ja odotti kontaktilla.
Tässä siis Tarja hidasti keinua eikä antanut sen rämähtää. Ihan hyvin
meni kiikku-harjoitus.



Sitten harjoiteltiin vielä okseria, yksittäin meni ihan hyvin - ei mitään onkelmaa. :)



Ja lopuksi rataa: okseri - putki - a - putki. Okserin takana olin
ottamassa koiraa vastaan, siitä sitten puolivalssi -tai mikä lie- koira
putkeen, putkelta aalle ja taas putkeen. Tällä kertaa a oli vaihdettu
maksi-aaksi, jolla Nemi ei nätisti istunutkaan, mutta otti kyllä
alasmeno kontaktin ihan hyvin..

Orava

Koska aloin kyllästymään siihen
vanhaan sivupohjaan niin vaihdoin uuteen orava-aiheiseen. Orava sopii
näiden otusten tarinoiden tueksi oikein hyvin. Nemi kun on vallan
mahdottoman ihastunut oraviin - niiden eloa on mukava tarkkailla,
lenkillä pitää katsoa tarkkaan ne paikat joissa joskus on näkynyt
oravia. Nemi saattaa jäädä istumaan ja kallistelemaan päätään ja
katsomaan oravien eloa. Toisiaan Nemsku myös seisoo kahdella jalalla,
naru suorana kiskoen "Tahtoo! Tuolla niitä taas on!"
Oravat olisivat Nemin mielestä varmasti kivoja leikkikavereita tai
leluja. Läheskään aina Nemin ei tarvitse edes haukkua oravia
nähdessään, mutta lenkki vain ei meinaa oikein edetä jos näitä
ihastuttavia eläimiä on näkyvissä.

Toki Merriäkin oravat
kiinnostaa, mutta ei ollenkaan samalla mittapuutta kuin mitä Nemiä.
Tosin Nemi on kiinnostunut myös linnuista, eikä pelkästään niiden
"laulusta" vaan myös lintujen lentämistä on mukava seurata istuen tai
seisten. Ylipäänsä kaikki eläimet ovat Nemistä varsin kiehtovia,
oravien ja lintujen lisäksi Nemi on tutustunut siileihin, sammakoihin,
jäniksiin, mettälintuihin kuten fasaaneihin, hyönteisiin (perhosia on
kiva yrittää ottaa kiinni) ja myyriin/hiiriin/päästäisiin.


Ei ne belggareiden-agi-kiiko -treenit loppuneetkaan vielä. Jatkamme siis kiiko-agiliitoa tänäiltana.

Tämä Orava-aihe on siis Herkun-sivupohja arkistosta. Kiitos :)

Satunnaisia tokotreenejä

Koska allekirjoittanut on ollut
kipeänä jonkin aikaa, niin koirien aktivoinniksi (kun on jäänyt
agiharkkoja väliin) on sitten hieman tokoiltu.



Ma - Merri

Treenailin hyppy nami-kipon avulla, Merri oli jatkuvasti hästäämässä
kohti ruokakuppia. Siis kuppi ei ollut esteen takana vaan sivussa ja
päästin koiran kupille vasta luvalla. Eli kun homma oli suoritettu mun
mieleisellä tavalla. Hypyn otin siis niin, että koira perusasentoon mun
vierelle, hyppy-käsky, koira hyppää esteen yli, seiso-käsky, koira
seisoo esteen takana, kehu ja lupa mennä kupille. Tätä toistin
muutamaan otteeseen.

Sitten otin Merrin kanssa vielä seuraamista samalla periaatteella eli
palkka ruokakupista. Ja johan oli hankalaa Merrille. Piti arpoo sitä
että mihin päin kuljetaan, koska muuten kupissa ollut palkka veti
kovasti koiraa puolelleen. Muutama askel hyvää seuraamista ja palkka.
Jos yritin hiemankaan enemmän vaatia niin Merri meni sijaistoiminnolle
(maanhaistelu, siirtyi musta kauemmaksi jne) tai muuten vaan näytti
mulle "keski sormea".



Ma - Nemi

Nemin kanssa otin hyppyä niin, että namikuppi oli hypyn toisella
puolella. Nemi oli innokkaasti menossa hypyn yli, mutta vaadin, että
tuli ensin sivulle ja vasta sitten annoin hyppykäskyn. Tätä toisteltiin
muutamaan otteeseen.

Sitten hyppyeste sivuun ja seuraamis-harjoittelua. Nemi kesti Merriä
paremmin hieman pitemmätkin seuraamiset. Pysähdyksetkin sujuu sen
kanssa jo aika hyvin (eli 95%:sesti istuu kun pysähdyn). Tosin
Nemilläkin piti varoa ettei kulkenut liian läheltä ruokakuppia. Tehtiin
tovi tätä seuraa -> kehu, lupa mennä kupille.



Ti - Nemi

Käväisin Nemin kanssa Haukkiksella viemässä ne tokolaput ja kun tulimme
takaisin kotiin niin olimme hetken keskenämme (Merri oli naapurin
Milli-leon & ihmisten kanssa humppaamassa metsässä). Joten käytin
tilaisuutta hyväksi ja tokotin Nemin kanssa sisällä (ilman Merrin
häiriköintiä).

Otin liikkeestä maahanmenoa niin, että Nemi kulki mun vierellä ("vähän
niin kuin seuraamista") ja kun sanoin "maahan!" niin koira toivon
mukaan meni nopsaan maahan. Nopsasta maahan menosta lensi heti
lihapullan pala ja koira sai kovat kehut, vähemmän nopsasta mutta
kuitenkin käskyn tottelemisesta vain nami. En siis vaatinut, että
koiran ois pitänyt jäädäkin makaamaan. Vain tuota, että kun kävellään
yhdessä ja käsky tulee niin koiran täytyy mennä maahan. Ilokseni tuo
homma toimi ihan kivasti :) tässä liikkeessä kun on ollut tuota
ongelmaa.. eli olen pitemmän aikaa joutunut näyttämään ts viemään käden
avulla koiran maahan.

Lisäksi kokeilin sanoa Nemille vain Paikka!
liikkeestä seisomisessa. Ja ilokseni se toimi eli Nemi jäi seisomaan
paikalleen mun jatkaessa matkaa. Tuosta en edennyt kuin pari askelta ja
palasin palkkaamaan koiran suurin kehuin. Tuota kun olen miettinyt,
että sanooko sitä koiralle turhaan "Seiso - paikka", jos se pelkällä
paikka -käskylläkin jäisi paikoilleen seisomaan?

Lisäksi otimme vielä seuraamispätkiä pysähdyksillä ja käännöksillä Nemin ollessa hyvin mukana tekemisissä.





Lisäksi olen koittanut kannustaa Nemiä kun se kantelee lelujaan, eli
pyytänyt tuomaan niitä mulle. Antamaan mulle (irti, kiitos) ja antanut
sille takaisin (ota). Joten välillä Nemi tuokin mulle niitä leluja,
selvästi tarjoaa. Josko tuo auttaisi siihen noutoonkin (jahka sitä
joskus ruvetaan oikeesti treenimään).

Tokoa kalenteriin

Joo, vein eilen hakuilmoitukset Okk:n
talven tokoryhmiin sekä Merrille että Nemille. Tosin ensisijaisesti
ottavat ne tokottajat, jotka ovat olleet kesällä jossain ryhmässä (Nemi
on, Merri ei). Joten saas nähdä tokotetaanko talvella (ryhmässä) vai
ei.

Viikko-ohjelma

Päivitin alempaa löytyvää neitien
harjoituskalenteria ja poistin sieltä Nemin maanantain tokon ja
molempien torstain agiliidon (sammalojan). Belggareiden kesäkausi
päättyi viime torstaina, joten eivät vedä enää kiikolaisillekaan
to-iltaisin treenejä - kiitos vaan kesän harjoituksista :) Samalla oli
aika myöntää, että agi vetää pidemmän korren tokon suhteen ja poistaa
maanantai-iltojen ohjelmistosta Nemin tokoharkat.

Olisi
aika päättää, että haenko Nemille tokoryhmäpaikkaa ensi talvelle.
Huomenna pitäisi vielä ilmoittautumislappu Haukkukeitaalle, jos ryhmään
halajaa. Samanaikaisesti kun mietin hakeako paikkaa vai ei, mieleeni on
tullut, pitäisikö hakea paikkaa Merrillekin? Jos saisin Merrin
seuraamisen sujumaan, niin voisin yrittää hakea sille sitä 1-tulosta ja
siirtyä sitten treenimään enemmän avon liikkeitä. Joo, haihattelua
ehkä, mutta päämääriä täytyy olla.. ;)

Lokakuun alussa ollaan
sitten neitien agitreenien suhteenkin fiksumpia eli missä ryhmässä,
minä päivänä, mihin aikaan ja kenen koulutettavina kuljetaan. Näillä
näkymin kaikki treenimme suuntautuvat siis Okk:n uuteen halliin
Virpiniemeen.

Keskiviikon agit

Haukkukeidas, agi, Nemi





Harjoiteltiin etenemistä kolmella eri harjoituspätkällä ts muunneltuna yhtä.

1. Rengas - aita - aita -aita ->namikuppi. Aluksi oli vaikeuksia
   tuon renkaan kanssa, mutta kun otin Nemin kunnolla vastaan renkaan
   takana niin sekin sujui. Hypyt menivät ihan hyvin ja Nemi irtosi
   kunnolla namikupille. Minä jäin kauas taakse. Käskytys olisi voinut
   olla kuuluvampaa.
   
   


2. Rengas - aita - aita aita - 180 asteen käännös - aita - muuri -
   pituus - pussi. Käännöksen kohdalla olin hirrmu myöhässä. Pitäisi
   opettaa koiralla suuntakäskyt?! Pituudelta meni ensin ohi, mun huonon
   käskytyksen (olin myöhässä) takia. Pussin suorituksessa ei ongelmaa.
   
   


3. Aita - aita - aita - pöytä. Tämä sujui ihan hyvin. Nemi pysähtyi
   pöydälle (siellä odotti nami) ja istui käskystäni, vaikka olin vielä
   aika kaukana pöydästä :) Pysyi pöydällä niin kauan, että annoin luvan
   tulla pois.
   
   

Yksittäiset esteharjoitukset:

• Keinu. Aluksi samoin kuten viimeksi eli kontaktille nami, mutta
  lopussa jo ilman tuota namia. Pikkasen keinu jo kolisi, mutta kuitenkin
  niin että Tarja laski sen alas. Nemi pysyi kontaktilla ihan hyvin kun
  käskin sen paikalleen ja kävin kääntymässä kauempana.
  
  


• Pujottelu. Harjoiteltiin kulmia. Oikealla ollessani Nemi oli
  irti, vasemmalla hihnassa. Irti ollessaan osasi hakea ihan hyvin
  pujo-kulman, kunhan käskytin hyvin ja tahti oli sopiva. Myös hihnassa
  rupesi jo hakemaan itse pujo-rytmiä.
  
  

Sammalojan agiliidot

Ma, Sammaloja, agi (M+N)



Harjoitukset alkoivat mukavasti linttikakun syönnillä; Pirkko &
Nucca tarjosivat kaakkua ParAgilityn MM-hopeansa kunniaksi :) Kun
kaikilla oli sopivasti maha täynnä kakkua rakensimme radan, joka oli
muunnelma viikonlopun kisaradasta ts siinä oli samankaltainen kohta
pujottelun jälkeen kuin kolmosten d-radassa.



Kilpailussa olin valssannut pujon jälkeen, mutta nyt kokeilinkin ko.
kohtaa niin, että tein pienen vekin pujosta pois päin ja vedin koiran
mukaani ja sitten vaihdoin ohjauskättä ja heitin koiran hypylle. Ja tuo
toimi Merrin kanssa oikeenkin hyvin (kaikenlaisia ihmeitä sitä sattuu
ja tapahtuu). Kun rata otettiin toisin päin, niin otin samassa kohtaa
yliolanoton, joka myös toimi Merrille ihan hyvin. Noita pitäisi
treenata enemmän ja enemmän, jotta saisin niiden tekemiseen varmuutta -
olisivat ilmeisesti parempia meille kuin valssit.



Muutoin rata meni siis niin, että aloitettiin hypyltä, josta jatkettiin
suoraa puomille. Puomilta kääntö oikealle, jonne kaksi hyppyä suht
suoraan. Sitten olisi ollut kivasti putken suu (mutkaputki)
houkuttelevasti auki, mutta pitikin kääntyä oikealle sinne pujotteluun.


Tässä olin myöhässä niiden puomin jälkeisten hyppyjen kanssa, ja
tässä/täällä -käsky oli ihan liian myöhässä, joten Merri hurahti
putkeen. Sitten kun sanoin tässän hyppyjen välissä niin sain Merrin
paremmin kuulolle ja sain käännettyä sen pujotteluun. Sitten aiemmin
mainittu vääntöhyppy, pari hyppyä lisää ja sinne mutka putkeen. Yks
hyppy ja käännös vasemmalle okserille, hyppy ja lopuksi rengas.

Kun annoin Merrille tilaa (enkä vedättänyt) hypätä niin okserikin meni ihan kivasti.

Toistepäin treenatessa Merri irtosi ihan kivasti puomilta viimeiselle hypylle.



Lopuksi Merrin kanssa otettiin pujoa vielä niin, että Taina oli
lihapullien kanssa odottamassa pujon päässä.. ja johan olikin hankala
homma jättää ne namit sinne ja tulla pujottelemaan.. hieman tuli
komennushaukkuakin samalla ja pari kertaa meni pujo pieleen, mutta
lopulta M meni koko pujottelun ja sai lopussa herkkuja.



Nemin kanssa otin hyppy-putki kaarretta, eli kolme hyppyä, putki ja
kaksi hyppyä. Ensin sain koiran ihan hyvin putkelle asti. Sitten
otettiin niin, että Pirkko heitti Nemille pallon putken jälkeen. Mutta
sitten tulikin ongelmaksi saada Nemi sinne putkeen, mä ensin yritin
juosta Nemin kanssa kilpaa kohti putkea, mutta eihän siitä mitään
tullut.. Nemi meni putken ohitse. Sitten vasta kun käskytin 2. & 3.
hypyn paikkeilla putkea ja annoin koiran hakea itsen putken suun ennen
kuin olin itse edes putkella asti niin homma toimi paremmin. Sitten
vaan hyppy-eteen-hyppy -käskytystä kun koira oli putkessa/tuli putkesta
niin Nemi loikki vauhdilla nuokin hypyt. :)



Pujottelussa olikin tahkoamista. "väärältä puolelta" ei meinannut
onnistua millään, onneksi Nemi jaksoi treenata vaikka ohjaajalla olikin
pasmat sekaisin.. mutta kun rytmiin pääsi niin se lopulta sujui.



Loppuun otin Nemille vielä putken ja hypyn, jotta sille jäisi hyvät
fiilikset. Nemi tohottikin onnessaan pallonsa kanssa pitkin kenttää
aina kun palkkasin sen, ja sitten tuli hakemaan multa juustoa kun pallo
ei enää kiinnostanut (tai toi pallon mulle vaihtaen sen juustoon) :)

PiirM5 !!! :)

Niin, ihmisillä on erilaisia
tavoitteita elämässään. Siten myös tavoitteet ovat erilaisia myös
koiraurheilussa, koiran kanssa harrastellessa. Keväällä, kun Merri
nousi kolmosiin (oltuaan sitä ennen 89 startin verran ykkösissä ja 24
kisan verran kakkosissa) samoissa kisoissa kuin Nucca
(joka nousi vuodessa, huomattavasti vähemmällä kisamäärällä, ykkösistä
kolmosiin), juttelimme Pirkon kanssa, että tänä kesänä mekin saamme
osallistua PiiriMestaruuksiin. Omassa päässäni asiasta tuli "hyvä vitsi", minä & Merri arvokisoissa (hah-hah-haa, hassua) :D

Ennen omia PM-kisojamme kävin katselemassa muiden piirien
kisafiiliksiä, seurailin sivusta kun Lapin kennenpiirissä,
Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa koirakot latautuivat "arvokisa
fiiliksiin" (enemmän ja vähemmän tosissaan & kireissä tunnelmissa).
Eilen Oulun (vai Pohjois-Pohjanmaan?) kennelpiirin Piirimestaruuksissa
minua lähinnä vain nauratti, noh ehkä väsymykselläkin oli oma osuutensa
asiaan (lauantain pitkä agipäivä takana (toimitsijana & kisaajana)
ja sunnuntaipäiväkin oli jo pitkällä ennen kuin 3-lka alkoi).

Mutta, en olisi ikikuuna päivänä uskonut, että Merri voisi olla alueensa (~piirin) viidenneksi paras medi-luokan agikoira :)
Joku olisi varmasti pettynyt viidenteen sijaan, mutta minä en. :)


Saimme siis kilpailukirjaan täytettä kolmen rivin verran, koska
piirimestaruuskisa lasketaan kahden radan yhteistuloksen perusteella.


Niin, miten ne kisat sitten oikeastaan menivätkään? Kisathan tuomaroi koko viikonlopun ajan kajaanilainen Minna Väyrynen.

Lauantaina a-kisa
meni muutoin aika loistavasti, mutta Merri haukkui jonkin verran
radalla. Radalta ei napsittu yhtään virhettä. Pujottelu oli kätevämpää
ottaa "väärältä" puolelta, jolloin en uskaltanut vedättää koiraa. Ja
kun koira haukkui pujotellessaan niin aikaa paloi. Tästäkin huolimatta ihanneaika ylittyi vain 4,21. Sijoitus 2.
B-kisa
oli haukku-teeman kannalta loistava suoritus. Eli Merri ei haukkunut o
l l e n k a a n  koko kisasuorituksen aikana! Mutta.. se haisteli
maata aika paljon radan alkupuolella, joten aikaa paloi hirveesti.
Virheitä ei kuitenkaan tehty, ja kun lopulta sain Merrin kiinnostumaan
agiliidosta niin me juostiin aikalailla. Ihanneaika ylittyi 11,02.


Lauantai-iltana oli joukkue-PM -kisat, (joihin Merri ei osallistunut),
joissa olin töissä (ajanottajana & remmikuskina), tuo olikin sitten
-ehkä- se viimeinen niitti. Eli kun juoksin sitä pientä väliä ees taas
niin enköhän onnistunut astumaan pari kertaa jonkun isomman
kivenmurikan päälle ja muljauttamaan nilkkani. Tiedä sitten johtuiko
tuosta vai vaan siitä, että olin ylipäänsä ollut "jaloillani" koko
päivän välillä juosten nopeasti äkkinäisillä pysähdyksillä ja lähdöillä
(niin kuin agissa tapana on). Mutta, kun sunnuntaiaamuna nousin ylös
niin en pystynyt aluksi astumaan ollenkaan toisella jalalla (housutkin
piti laittaa jalkaan istualtaan, kun muuten ei meinannut onnistua..).
Aamulenkki koirien kanssa oli hieman hidas ja lenkkaseva ;) Mutta kuten
aiemminkin, niin tiesin, että kun vain käytän jalkaani edes suht
normaalisti niin kyllä se siitä pikkuhiljaa palautuu "normaaliksi".

Sunnuntai-aamu ja päivä meni välillä enemmän tai vähemmän nilkutellessa
pitkin Haukkukeidasta (olin yhden startin ajan ratahenkilönä).
Ensimmäisen rataantutustumisen aikaan jalka tuntui jo melkeen
kuntoutuneen kohtuu hyvään tilaan.

C-rata,
hyppäri. Jostain syystä ensimmäinen rima tippui, kuulemma näytti siltä
kuin Merri olisi jotenkin kompuroinut. Muutoin rata meni ihan kivasti,
vaikka siellä oli pahoja putki yms ansoja. Pujo taas "väärältä"
puolelta, joka hieman hidasti. M taisi olla ainakin osittain hiljaa
radalla. Tällä radalla oleva okseri meni ihan kivasti (meille on tullut
pelko noista oksereista, kuten ehkä muillakin koska okserin rimat kyllä
kolisi kovasti päivän aikana). Ihanneaika ylittyi 8,68 sek.


Hyppyradan jälkeen jalka tuntui tosi pahalta. Onneksi makseja oli
paljon, joten kerkesin sekä lepäilemään (istuskelemaan) että
kävelyttämään Merriä hieman (mikä olikin ihan tarpeen, sillä M kävi
kakalla tuolloin). Rataantutustumisessa homma näytti tosi hankalalta,
vaikka kuinka yritin, niin en vain pystynyt juoksemaan normaalisti (jos
nyt ikinä juoksen normaalisti ;)). Hieman epäilytti lähteä edes
viimeiseen starttiin, mutta agikisojahan ei väliin jätetä -edes pää
kainalossa ;)

D-rata,
tr-kisa. Kisan kolmas este oli puomi, jonka vierellä juostessa tajusin
(plink, lamppu syttyi), että mä pystyn juoksemaan! Mun jalkaan ei satu,
ihmeparannus tapahtui, tai sitten vaan addrenaliinit (tai mitkä lie)
kohos mullakin arvokisoissa (buahhahhahhaa :D).
Mentiin virheittä aika pitkälle, Merri agiliiti nätisti ja hiljaa.
Renkaan kohdalla meinasi ruveta haukkumaan, mutta hiljeni kun komensin
(ei ole ennen kisatilanteessa välittänyt mun hiljaa komennosta mitään
:)). Pujottelu mentiin "oikealta" (helpommalta) puolelta joten pystyin
vedättämään ja näin ollen koira kierteli keppejä aika nätisti/nopsasti.
Loppu päässä rataa okserin (sen pirulaisen) yks rima tippui. Jonka
jälkeen Merri rupesi haukkumaan, sen ääni kuulosti epätavalliselta ja
mun ote ohjaukseen herpaantui kun mä rupesin kattomaan Merrin jalkoja
tarkemmin - ei kait se vaan satuttanut itseään?. Näin ollen joku
hypylle työntö oli vähän vaikee, mutta sain Merrin kuitenkin
hyppäämään, aikaa tuohonkin varmaan kului hitunen enemmän kuin ois
"pitänyt". Riman tipahdusta lukuunottamatta ei kuitenkaan muita
virheitä. Radalta pois tultaessa tarkistelin Merrin tassut, mutta
mikään ei onneksi ollut vialla. Outo haukkumisäänikin johtui vain
siitä, että neiti oli haukkunut viikonlopun aikana niin paljon, että
sen ääni oli käheenä ;) Ihanneaika ylittyi (kaikesta tästä huolimatta) vain 5,49 sek.

Torstain agit

Sammaloja, agiliito (M & N)



Kävin vaihteeksi agiliitämässä belgien treeneissä Kiikon kentällä.
Aluksi otin Nemin kanssa pujottelua. Tuossa täytyy saada Nemiin
kontakti ensin, jotta se varmaan on kuulolla ja vasta sitten käskyttää
kepeille. Pujottelee kyllä jo ilman käsiapua - ja aika nopeastikin.
Mutta sellaisen havainnon tein, että se "väärän puolen" pujottelu on
jäänyt luvattoman vähälle. Eli siinä ollaan ihan onnettomia, Nemi
sekoilee, minä sekoilen ja mikään ei tunnu sujuvan. Josta seuraa kierre
->ikävää ->ei treenata ->ei osata.



Varsinainen harjoitusrata oli Nemille aika vaikea, mutta tulipahan
tehtyä pätkissä eli kakru pääsi hyppelemään hyppyjä, menemään putkesta
ja treenimään oikeanlaista kontaktilla oloa puomilla ja aalla.



Lopuksi menin vielä Merrin kanssa tuon saman radan.

Namusia ja paikallaoloa

Olen viime aikoina innostunut
piilottelemaan koirille taas namuja pitkin asuntoa. Samallahan nuo
saavat malttiharjoituksen, koska niiden täytyy pysyä paikallaan sen
aikaa kun kiertelen pitkin asuntoa "kylvämässä" nakin tms palasia.
Jossain vaiheessa vaikutti siltä, että Nemi vain tohottaa Merrin
perässä "Ai, sielläkö niitä nameja on.. *nuusk nuusk*, ai eikö, ai menet tuonne päin, minäkinpä tulen"
jolloin Merri luonnollisesti söi lähes kaikki namit Nemin kulkiessa
touhukkaana perässä. Eilen agitreenien jälkeen Nemi taisi ensimmäistä
kertaa lähteä täysin erisuuntaan namien etsintäretkille kuin Merri, eli
pientä omatoimisuutta havaittavissa :)



Ollaan myös jatkettu aamu paikallaoloa ennen ruuan antamista. Eilen
neidit istuivat 2,5 min. ennen kuin saivat ruokansa. Tänäaamuna
makuutin niitä n.3min, jossain siinä ensimmäisen minuutin kohdalla
nousivat istumaan (juttelin Eetun kanssa ja koirat luulivat mun
antaneen niille luvan mennä syömään), siksi jatkoin tuosta vielä pari
minsaa. Ennen kuin annoin niille luvan mennä syömään niin kävin
palkkaamassa ne sinne maahan ja vasta sitten annoin luvan syöksyä
(matot lentää rullalle takaseinään kun koirat kiihdyttää kohti
ruokakuppia, ja aiemmin paikallaolosa Merri lipoo huuliaan kun tietää
pääsevänsä kohta Light Nutrojen pariin ;)) syömään.

Valssiharjoitus

Ke, Haukkis, agi (Nemi)



Harjoiteltiin valssausta tällaisen harjoituksen avulla:

Hypyt olivat hieman suoremmassa
linjassa kuin mitä ne tuohon kuvaan tuli heitettyä ;) Mutta idean
tuosta nyt varmaan kuitenkin näkee.. Eli tarkoitus oli valssata sekä 4
ja 5 hyppyjen välissä että 6 & 7 esteiden välissä. Tarkoituksena
oli myös, että koira hyppäisi 2-4 hypyt ilman, että tarvitsee itse
mennä kovinkaan "syvälle".

Aluksi pääsin ihan hyvin tuonne 4-hypylle asti ts sinne asti meni ihan
hyvin, mutta sitten ohjasin koiran jatkuvasti ohi tuosta 5-hypystä
(siis vitosen ja kutosen väliin). Lopulta homma meni jankkailuksi,
rimat rupesivat tippumaan, Nemi kirmasi kerran kohti aata (oli tuolla 2
ja 3 hyppyjen takana), mutta kun rääkäisin niin tuli sieltä pois. Tuon
jälkeen sanoin enemmän haltuunotto-käskyjä (tässä), mutta taisin sanoa
niitä hieman liikaakin.. mutta alku meni ihan hyvin. Pidettiin vähän
taukoa (muut koirat treenas välissä) ja sitten jatkettiin. Mutta
otettiin 4-hypyltä eteenpäin, jotta sain lopunkin sujumaan.

Vaikeaa tuo oman ja Nemin liikkeen yhteensovittaminen, valssien oikea aikaisuus, törmäysten välttäminen jne.

Nemi juoksenteli aika onnessaan kyllä narupallo suussa pitkin kenttää
sen jälkeen kun saatiin tuo harjoitus lopulta sujumaan ja sain
palkattua koiran :)



Lopputreeni menikin kontakteja harjoitellessa. Puomi otettiin niin,
että Tarja piti remmiä ja minä käskytin koiraa. Nemi pysähtyi ihan
hyvin Stop-käskyllä
kontaktille. Sain pidettyä sitä hetken (ts koira pysyi pitämättäkin) ja
otettua vähän etäisyyttä ja välillä palkkailin koiraa. Tuossa pitäisi
alkaa tekemään jotain valsseja yms epämääräistä liikkumista (koiran
kannalta epämääräistä), jotta se oppisi siihen..

Harjoittelimme myös keinua, jossa Nemi oli myös taluttimessa. Tarja
piti keinusta kiinni eikä antanut sen römähtää äänekkäästi maahan.
Aluksi Nemi hyppäsi alas keinulta kesken kaiken, mutta sitten kun
laitoimme namin alasmenokontaktille niin rupesi keinulla pysyminenkin
kiinnostamaan. Tällä esteellä en jättänyt Nemiä istumaan yksinään
kontaktille. Mutta namikonstilla saatiin se menemään pari kertaa keinu
ihan nätisti ja lopussa (kun oli kontaktilla) rauhoiteltiin ja
kehuttiin ja syötiin nameja hetki.

A:n kanssa tuli muutama läpijuoksu. Sitten laitettiin nami maahan a:n
eteen, jolloin Nemi jäi istumaan niin, että etutassut oli maassa ja
muutoin koira esteellä. Kerran tai kaks istui kokonaan kontaktilla.
Tässä pitäisi muistaa harjoitella myös tuota liikkumista kuten
puomillakin.



Välissä treenasin myös pujottelua, mikä aluksi sujui tosi hyvin.
Toisella kerralla tuli kesken matkan pois välistä (mä en tiedä mitä
teen tuolloin väärin), mutta uudemmalla kerralla meni taas ihan hyvin.

Harjoittelimme myös rengasta itsekseen, niin että "istutin" koiran
esteen toiselle puolelle ja otin toiselta puolelta vastaan. Meni ihan
kivasti (rrrengas). Milloinkahan N hoksaa, että esteen voisi suorittaa oikein myös silloin jos mä olen renkaan vieressä?

Vaikea pujotteluun vienti

Ma, Sammalojan kenttä, agi (Merri)


Treenailtiinpa sitten harjoituksissa sovellettuna sunnuntain
Haaparannan agiliitelyn 4-rataa, eli juurikin tuota samaa mistä löytyy
pari viestiä alempaa piirros (linkki). Mutta muutettiin rata niin, että pujottelun jälkeen käännös vasemmalle, kaks hyppyä, käännös vasemmalle, puomi ja hyppy.

Jolloin mutkaputken jälkeen kannatti käskyttää koira pujotteluun ja
leikata sen takana ja sitten ohjata ilman kommervenkkejä koira
hypyille, puomille ja loppu hypylle.
Puomin kohdalla käskytin
Merriä eteen-hyppää ja heitin pallon, jolloin Merri tempaisi aika
vauhdikkaasti puomin kontaktin yli.. mutta menipähän vauhdilla
eteenpäin ;)

Pari kertaa tehtiin rataa noin päin, ja sitten
nurinkurisesti. Jolloin mulla tuli ongelma, kun kuulin, kun joku sanoi,
että on hankala pujotteluun vienti. No, minä sitten jankkasin
hyppy-hyppy-pujo kohtaa n kertaa, kun Merri meni joka kerta samalla
lailla pujotteluun sisään. Onneksi Taina tuli jossain vaiheessa
kysymään, että "Mitä ihmettä sinä oikeen teet, kun Merri menee koko ajan oikein sisään sinne pujotteluun?"
Heh. Niinhän se taisi mennä, eihän siinä mitään vaikeaa ollut. Onneksi
en onnistunut sotkemaan sen pujottelun aloitusta, vaikka niin kovasti
yritinkin ;) :D
Pujottelun jälkeen yliolanotto, koira putkeen, yliolanotto ja loppu hypyt.

Merri agiliiti taas hiljaa, häntä heiluen ja kävi välillä liehittelemässä Tainaa ja muita ryhmäläisiä. :)

Raja-Cup

Ajeleskelin viikonloppuna ees-taas
Kiiminki - Haaparanta väliä. Eli kävin sekä lauantaina että sunnuntaina
agiliitämässä Ruotsin puolella Merrin kanssa. Kyseessä oli siis
perinteikkäinen Raja-Cup
tapahtuma, joka tällä kertaa järjestettiin vain Ruotsin puolella. Koko
viikonlopun ajan tuomarina toimi ruotsalainen  Sven Åfeldt.


Molempina päivinä aloitettiin hyppyradoilla, ja molemmista radoista
tuloksena hyl. Lauantain hyppyrata meni sinällään ihan kivasti, kunnes
tuli jankkausta 19b esteellä, siitä kielto - ja hylkäys kun en ottanut
sarjaestettä uusiksi. Eli palannut sinne 19a-hypylle. Mutta koska en
katsonutkaan tuomaria (vaikka arvasin kyllä, että pakkohan sen on siitä
jankkauksesta kielto antaa), niin en palannut takaisin päin. Ja
toisaalta mitäpä turhia, alku rata oli mennyt sen verta kivasti, että
sama se oli mennä reippaasti pari viimeistä hyppyä ja ottaa se hylky ja
palkata koira hyvin tehdystä työstä :)
Sunnuntain hyppäri ei sitten
niin toiminutkaan. Alku meni ihan kivasti, mitä nyt Merri hieman
haukkui.. sitten täpärä pelastautuminen eli M ei ihan sännännyt
houkuttelevalle putkelle (minne niin
monet muut koirat menivät). Mutta hyppäsi yhden hypyn takaisin päin,
kun itse en tajunnut liikkua minnekään. Olin niin iloinen kun koira ei
mennytkään sinne putkeen, että lamauduin hetkeksi - ja tuo oli tietysti
tarpeeksi sille, että M hyppäs sen hypyn.. Jatkoin vielä rataa, joka
meni enimmäkseen ihan hyvin, mitä nyt ihan loppu vaiheessa yks
olanyliotto ei toiminut (olisi ilmeisesti pitänyt leikata) ja homma
meni esteiden ohijuoksuksi.
Tuon hyppärin jälkeen jälkiverryttelylenkillä M kakkasi melko pian, joten tuosta johtunee osittain sen venkoilut radalla...

Lauantain
kontaktiradasta en hirveästi enää edes muista.. ei siis ole tarkkaa
mielikuvaa siitä, että miten rata meni :o Mutta tuloksesta nyt
kuitenkin sen verran, että ei möhlitty eikä tehty ratavirheitä.
Ihanneaika ylittyi n.6 sekunnilla ja sijoitus oli 4/11.

Sunnuntain kontaktiradalla Merri haukkui välillä muutamassa kohdassa ja
lopussa hieman enemmänkin. Ei silti paukuttanut koko rataa. Lopun
haukkuminen hidasti varmasti silti rataa kovastikin, kun ois ollut
kunnon eteen-meno paikka (puomi, suoraputki, hyppy) niin Merri jäi
räksäämään/odottamaan mua eikä edennyt.
Rata meni siis suurin piirtein näin: rata.Jos muistat radan paremmin kuin minä, niin laitatko kommentteihin miten rata oikeasti meni...

Me ei tehty ratavirheitä, mutta ihanneaika ylittyi n.9 sekunnilla, sijoitus 4/16. Tuo oli ensimmäinen KV-kisamme (agissa).

Perjantain tokot

Olen taas pienen tauon jälkeen
palannut Nemin kanssa siihen, että jos olen sen kanssa kahdestaan
lenkillä niin vahvistan sille sitä seuraamista. Eli kovasti kehuja (ja
namujakin jos taskusta niitä vain löytyy) kun koira itse tarjoutuu
kulkemaan sivulla. Ja kun Nemiä kehuu niin se työskentelee entistä
innokkaammin. Noissa yhteyksissä olen ottanut välillä niitä
pysähdyksiäkin ja ilokseni Nemsku on alkanut jo ymmärtää, että
pysähtyessä kuuluu istua. Tosin välillä pitää tehdä se pysähtyminen
vieläkin korostetusti, jotta koira hoksaa mitä taas pitikään tehdä.

Seuraamisia ja nopeita maahanmenoja ollaan treenattu myös sisällä. Sekä
namilla että lelun kanssa. Koska Nemi suhtautuu niin omistuksellisesti
kaikkiin leluihin niin Merristä ei ole sisällä treenatessa edes
pahemmin haittaa (eli ei änkeä koko ajan likelle), ja toisaalta taas
Merriä ei ne lelut (narulelut tms) niin edes kiinnosta. Sitten jos
ruoka liikkuu niin Merrikin on paikalla ;)

Torstain tokoissa
bcu-Oton treeniä seuratessa tuli mieleen, että Merrillekin voisi
kokeilla ruokakuppi palkkausta. Eli tehdystä työstä lupa mennä kupille.
Menin siis illalla pihalle Merrin, ruokakupin ja namien (kuivattua
mahaa) kanssa. Kun laitoin kupin maahan ja sinne muutaman hitusen
kuivamahaa, niin Merri rupesi vinkumaan ja oli ryntäämässä kupille.
Onneksi olin laittanut sen hihnaan, joten pystyin estämään sen menon
kupille ilman lupaa.
Pyysin koiran sivulle, Merri venkoili,
vinkui, vilkuili kuppi, hyppi sivullani. Ja lopulta asettui sivulle,
josta seurasi välittömästi lupa mennä kupille. Käskin Merrin istumaan
paikalleen, laitoin kuppiin hitusia ja pyysin koiran sivulle (selkä
kuppiin päin), nyt sivulle tulo oli nopeampi. Toistin tämän vielä
kerran ja seuraavaksi otin seuraamista. Ensin pari askelta, ja lupa
kupille. Sitten pari askelta lisää ja lupa kupille. Ja vielä kolmas
toisto. Ja siihen lopetimme.
Tuntui toimivan :) Ainakin tuolla
kertaa. Tuo olisikin ihan hyvä, sillä tuolloin mulla ei tarttis olla
sitä namia, mitä M seuraisi vaan se palkka olisi sivummalla, mutta
Merri seuraaminen/työskentely silti innokkaan näköistä...  Tästä
on hyvä jatkaa.



Ai niin, tässä joku kerta kun olin Nemin kanssa pihalla (oisko ollut
lauantai kun olin tullut Merrin kanssa Haaparannasta ja taskussa oli
vielä nameja), niin otin sen kanssa muutaman luoksetulon. Ja tein
havainnon, että mun ei tarvi enää näyttää koiralle sivulle tuloa
erikseen (jalalla tai kädellä) kuten aiemmin - eli koira osaa tulla
suoraan sivulle perusasentoon! :)

Torstain tokot (team koheltajat)

Suoraan Haukkikselta huristelimme Kaukovainion sorakentälle tokottamaan yhdessä muiden Team Koheltajien kanssa. Aluksi tosin meni kotva jos toinenkin treeniliivien kokoja & värejä pähkäillessä.


Ensin treenasin Nemin kanssa. Otin sen kanssa tuota liikkeestä maahan
menoa. Kumma, kun vaikka kuinka paljon olen koittanut vahvistaa sille
sitä maahanmenoa. Siis nopeaa ja heti ekasta käskystä tapahtuvaa, niin
siltikään se ei seuraamisen yhteydessä mene maahan jollen mä avusta
sitä. Kait me sitten ollaan vielä hyvin alussa tuon liikkeen kanssa.
Tai mä en vaan osaa pikkuhiljaa vaatia siltä enemmän ja enemmän vaan
oisin suoraan hyppäämässä kokonaiseen liikkeeseen. No, tein joka
tapauksessa niin, että kun sain koiran maahan niin kävin olemassa
hetken matkan päässä tovin ja palasin sitten koiran luo (eteen en
sivulle) ja palkkasin ja vapautin sen siitä.

Sitten otimme
ryhmäpaikallaolon, mulla siis edelleen tokottajana Nemi. Nemi meni
ekalla käskyllä maahan ja jäi hyvin paikalleen. Hieman se kuikuili
muita koiria aluksi, mutta pysyi kuitenkin särmikkään näköisesti
paikallaan. Jossain vaiheessa musta alkoi tuntumaan, että tässähän
ollaan oltu vaikka kuinka kauan jo (ei sitä kelloa), ja aloin
epäilemään, että milloinkahan Nemi lähtee liikkeelle. Joten kävin
palkkaamassa sen välissä. Tosin koira ei osoittanut minkäänlaisia
oireita liikkeelle lähtöön. Sitten kävin vielä hetken olemassa matkan
päässä. Mutta kun palasin koiran luo, niin Nemi nousi istumaan lähes
heti. Sitten pistin sen takas maahan, menin vähän matkan päähän,
palasin takaisin, odotin hetken ja sanoin istu. Jolloin Nemi nousi
ekalla käskyllä istumaan. Siitä sitten palkka ja vapautus :)
Eli
vaikka suoritus ei ollut vielä täydellinen (ensin ennakointi ja tuo
välipalkkaus), niin kovasti neiti on edistynyt paikallaolossa :)


Sitten treenailin kakrun kanssa vielä seuraamista. Kesti hetken ennen
kuin sain koiraan kontaktin, sitä kun tuntui kiinnostavan kaikenlainen
muukin. Mutta kun koira lopulta kiinnostui työskentelystä kanssani niin
kontakti ja seuraaminen muutoinkin oli ihan hyvää. Otin sen kanssa
pieniä pätkiä pysähdyksillä, liikkeelle lähtöjä ja käännöksiä. Mutta
mitenkähän saisin sen heti alkuunsa kiinnostumaan työskentelystä? Tai
helpommin kiinnostumaan - toisaalta taas kun olin viemessä sitä autolle
niin se seuras nätisti ja tarjosi kovasti työskentelyhalukkuuttaan ja
intoili "tehdään vielä jotain". Tai sitten se oli vaan kova yritys
tyyliin "oon mää kiltisti, älä vie mua vielä autoon". :D


Vaihdoin siis koiraa, Nemi autoon boksiin ja Merri tilalle. Merrin
kanssa otin ensin noutoa, rupesin vaatimaan siltä sitä, että se pitää
kapulaa hetken suussaan kun istuu mun edessä (pitäisikö sen tulla
suoraan sivulle niin kuin luoksetulossakin??). Kun on hetken pitänyt
niin otan siltä kapulan ja palkkaan sen. Muutaman kerran koira tiputti
kapulan aiemmin, tai jopa heti tuotuaan sen, mutta sitten otin niin
että heitin kapulan ihan lähelleni ja vaadin siltä vain tuota loppua
(ts. kapulan maasta nostamista ja istumista se suussaan mun edessä),
jonka M tekikin pari kertaa mallikkaasti, josta se sai tietysti kovat
kehut ja namit. ::)

Harkkailin Merrin kanssa myös
seuraamista, ja tulipa sekin todettua (palautui muistinkätköistä), että
jos Merri haluaa työskennellä niin silläkin on hyvä kontakti
seuraamisessa. Otimme myös liikkeestä maahanmenoa ja luoksetuloa jotka
sujuivat erinomaisesti.

Melkoinen harkkapäivä siis. :)

Torstain agit

Kävin Merrin kanssa pitkästä aikaa
agiliitämässä (harjoitusten muodossa) Haukkiksella. Harjoituksissa oli
hyvin vähän koirakkoja paikalla, mikä toisaalta oli hyvä, sillä eipä
tarvinnut odotella pitkään omaa harjoitusvuoroaan, mutta toisaalta
huono kun radan rakentajia ei ollut kuin kolme (sis.kouluttajan).



Harjoiteltiin erilaisia hyppy-hässäköitä, pujotteluun vientikulmia,
erilaisia putkia ja eri kulmista putkiin vientejä ja kaikkia
kontaktiesteitä. Aluksi Merri oli kentällä hiljaa ja liito sujui ihan
hyvin, onnistuin jopa hyppy-hässäkässä leikkaamaan takana. Hieman
myöhemmin todettiinkin yksissä tuumin, että Merrille & mulle sopii
tuo leikkailu noilla hyppyesteillä (jos hypyt ovat suht lähekkäin),
mutta ei juurikaan muulloin (ainakaan vielä).

Puomilta piti ensin syöksyä mutkaputkeen, mutta ei sinne houkuttelevaan
päähän - jonne Merri meni aina vaan, niin että mun oli pakko ottaa
avuksi valssi puomin päällä. Mitkään haltuunotto-käskyt eivät auttaneet
asiaa, vaan Merri tempoili aina sinne putkeen (väärään päähän).



Välillä otin Nemin kanssa pujottelun ja siitä vauhdilla putkeen, ja
heitin sille narupallon mitä se retuutti onnessaan pitkin kenttää.
Sitten tuo sama uusiksi. Ja lopuksi kakrulle vielä hyppy-hässäkästä
kolme hyppyä - ja palkka. :)



Hikihän tuolla tuli taas kirmatessa, vaikka ilma ei enää ollutkaan mitenkään super-lämmin. Ennemminkin sellainen syksyinen.