Niinhän siinä sitten kävi (kuten epäilin / pelkäsinkin) ettei kamera kauaa kestänyt. Tuo mahtihieno täyskennoinen toissasyksynä käytettynä kaverilta ostettu Sony A900 kamerahan otti ja hajosi talvella, olikohan maaliskuuta. Siitä lähti siis tuo peili irti mikä ehkä (vinossa/irrallaan) näkyy tuossa kuvassa. Yks oululainen kameraharrastaja otti sitten rungon huostaansa toviksi, että jos se osaisi tehdä sille jotain. Osasihan se ja sain rungon takaisin tuossa vajaat kaks viikkoa sitten (olisin saanut jo aiemmin muttei löydetty molemmille sopivaa tapaamishetkeä). Eilen kun olin Kikin kanssa Nallikarissa kävelyllä ja koitin koirasta ottaa jotain räpsyjä niin kamera sanoi epämääräisen äänen, ja siitäpä sitten tiesin, että ... kaputt on tuo vekotin.
Kiva olit niin kauan kun kestit. Onneksi sen jälkeen kun tuo ekan kerran hajosi talvella ja olin päässyt pahimman ketutuksen yli niin opin ihan uudella tavalla ottamaan kuvia originaalilla A55 rungollani. Eli viime aikojen kuvauskeikat räpsin enivei sillä. Tuota (hajonnutta) kuljetutin lähinnä koiralenkeillä mukana ja räpsin kuvia sillä ja kiinteellä 50 mm putkella.
Ei kyllä mitään hajua milloin, jos koskaan, on intoa irrottaa kolme ja puol tonnia uuteen täyskennoisen. Onneks räpsintäharrastusta voi jatkaa vallanmainiosti tuolla croppirungollakin :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti