Itsellä on liiankin hyvässä muistissa ne Kikin viimeisiksi jääneet tokotuskerrat kun se alkoi pelkäämään vähän kaikkea vähänkään tokoon viittaavaa. Siinä kohdin kun koira yhdistelee päässään, että pahoja asioita on ruutunauhat, tokokartiot (kaikenlaiset), hyppyeste, noutokapulat, muut tokoa treenaavat, lentävät lelut, ... Niin on hitusen hankalaa opettaa koiralle mitään kun se menee tilaan 'en pysty en kykene' kun havaitsee mitään toksutteluun viittaavaakaan.
No, mietin sitten, että mennään tekemään jotain kontaktitreeniä ja häiriössä olemista. Että kyllä siitä treenikerrasta nyt jotain iloa on, jos ei muuta niin tuleepa koiralle jotain vaihtelevaa aktivointia.
Ryhmässä oli Kikin lisäksi pari koirakkoa paikalla (yleensä ilmeisesti on enemmän sakkia), nämä toiset (bordercollieita olivat molemmat) tekivät kahdessa osassa kokeenomaisesti muutamat liikkeet.
Kikin kanssa en tietystikään tehnyt kokeenomaisesti kun ei olla tokotettu miesmuistiin. Joten valitsin meidän harjoitusten kohteeksi oletettavasti harmittomat seuraamisen ja liikkeestä maahanmenon.
Seuraaminen sujuikin semi-jees, mutta se mitä pitäisi harjoitella on oman käden olemus eli käsien pitäisi pysyä rentona. Vaikka ei tokotettas enää ikinä niin sama jäykkiskäsi vaivaa itseäni kaikissa muissakin lajeissa missä seurautan koiraa. Eli todellinen olemassaoleva ongelma mistä pitäisi päästä eroon.
Toinen juttu oli sitten täyskäännökset. Mitkä mun kannattaa tokottaessa tehdä oikeankautta ja treenata niitä erikseen paljon, koska käännöksissä koira on epävarma ja arpoo helposti itsensä joko oikean puolen seuruuseen tai pyrkii jalkojen väliin ns agiin.
Ja nopeammin /reippaammin pitäisi liikkua ihan perusseuruussa. Kikin seuruu olemus paranee aina juoksuseuruussa.
Liikkeestä maahanmeno meni ensin hyvin kun käytännössä pysähdyin käskyn kohdalla, mutta kun yritin jättää pysähtelyn vähemmälle tai en pysähtynyt ollenkaan niin koira ei mennyt maihin. Eli tuota pitäisi (jos tahtos tokottaa) treenata paljon eli palkata maihinmenosta jne.
Tässä pitäisi myös palkata koiraa maahan, kun tuun sen vierelle. Nyt lähinnä vapautin ennen mahdollista ennakkopertsaa, mutta parempi olisi palkata sinne maihin ja sitten vapauttaa koira.
Sitten mä päätin extrana, että ehkä mekin voitas kokeilla luoksaria. Ihan villillä päällä siis olin (heh).
Sillon pari vuotta sitten kun vielä tokotettiin, tai yritettiin tokottaa, Kiki ei pysynyt paikallaan jos harjoiteltiin luoksetuloja. Tai parhaimmillaan se saattoi pysyä parin metrin etäisyyden, mutta yleensä harjoiteltiin niin, että kouluttaja piti koirasta kiinni ...
Tottakait on tuon jälkeen ollut tilanteita missä koira on käsketty paikalleen ja se on siinä pysynytkin. Mutta sellaista luoksarin tyylistä koira jätetään paikkaan x ja itse poistutaan 10-20 metrin päähän ei Kikin kanssa olla tehty kunnolla oikeastaan ikinä.
Nytpä sitten kävikin niin, että kun tehtiin liikkuroituna tätä treeniä, niin Kiki jäi hyvin paikalleen istumaan. Se kesti sen että kävelin jonnekin 10-15 metrin hujakoille. Mutta kun käännyin takaisin koiraan päin niin se teki pieniä hytkähtelyitä. Kouluttaja kehoitti palaamaan palkkaamaan koiran ja tein työtä käskettynä. Tämä toistettiin kaksi kertaa. Kolmannella kerralla koira sitten karkasi, ja taisi tehdä saman neljännelläkin kerralla. Sitten lyhensin matkaa - kertaakaan koira ei lähtenyt mun perään heti kun poistuin sen luota vaan vasta sitten kun olin kääntynyt koiraan päin - ja sain taas palkattua koiraa siitä paikallaan pysymisestä. Lopulta saatiin tehtyä se varsinainen luoksetulokin - Kiki juoksi mua kohti vauhdilla, oikein laukka-askelilla :-) Eihän se mitään loppupertsaa osannut, ja olin vähän tyhmä kun yritin edes vaatia sitä siltä (tai mahdollisesti käytin väärää käskyä).
Kauheeta kun tästä tulee pitkä teksti, mutta vieläkin riittää juttua treeneistä kerrottavaksi.
Väliaikana kaivoin kassista noutokapulan. Kiki oli ihan tohkeissaan ja teki tuttua nostotreeniä, yritin myös ottaa koirasta kuvan kapulan kanssa, mutta eihän siitä mitään tullut ...
Pelattiin myös sellaista kapulapeliä, että pyysin koiran istumaan ja palkkailin sitä siitä että se kosketti suullaan kapulaa. Siis Kikihän ei osaa kapulan pitoa. Eikä se silloin aikoinaan oikein kyennyt siihen että mitään kapulaan viittaavaa voisi tehdä samalla kun istuu. Ainakin nyt peli toimi ihan hyvin. Kiki jopa välillä otti kapulan hetkeksi suuhun, enkä edes yrittänyt vaatia sitä pitämään sitä pidempään suussa (ote ei ole pitävä, välihuomautuksena sanottakoon) vaan palkkasin heti aina koiran kun se kykeni istuessaan tekemään jotain kapulan kera.
Lopuksi tehtiin vielä paikallamakuut. Siinä en mennyt niin kauaksi kuin muut ja kävin välissä palkkaamassa koiraa. Koira pysyi hyvin maassa. Lopussa sanoin väärän käskyn pertsailuun joten siks siihen tuli viivettä ts koira ei totellut ensin.
Loppukaneettina siis, että kannatti käydä pitkästä aikaa tokottamassa. Ehkä tuon lajin voisi nostaa takaisin Kikin treenivalikoimiin. (tosin tuskin ryhmätreenejä vakkaristi kannattaa tokotuksessa harrastaa, mutta olihan tämäkin jo melkoisen edistyksellistä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti