Kälviä

"KÄLVIÄ (v.) Henkilöä alkaa kälviä, kun virkailija, jonka varalle hän on kerrankin suunnitellut äkäisiä ja oikeutettuja moitteita, osoittautuukin ripeäksi ja ystävälliseksi." 

Lähde: Douglas Adams & John Lloyd: Elimäen tarkoitus (The Meaning of Liff, 1983). Suom.  Silja Hiidenheimo, Kirsti Määttänen, Tuomas Nevanlinna & Tarja Roinila.

Siitä on nyt kymmenen päivää kun kävin Kenkätohtorilla. Kälviä kuvaa tilannetta hyvin, koska olin varautunut siihen, että minun pitää olla painokkaan määrätietoinen, ystävällinen mutta kuitenkin sellainen etten pureksimatta ota vastaan jo aiemmin huonoksi havaitsemiani "apuja" eli kenkiä.

Tässä on välissä ollut muita juttuja mielessä, kuten Messarin reissu ja Nemin hammaslääkäri, mutta enpä ole aikoihin mitään blogijuttua pyöritellyt mielessä näin pitkään pääsemättä puusta pitkälle. Huolimatta siitä, että Kenkätohtorilla käynti todella oli kälviä (ks yltä) niin silti kun aihetta ajattelee niin mieleen puskee ne lukemattomat negatiiviset keikat ja seikat jalka-asiaa selvitellessä. Yritän nyt kuitenkin tässä postauksessa pitäytyä tuossa päivässä kertaamatta kauheasti kaikkea muuta kakkaa mitä niskaan on satanut vuosien mittaan aiheeseen liittyen.

Siellä Respectassa oli siis huoneessa kanssani sekä se jonka tapasin muutama viikko aiemmin, että uus tuttavuus. Tosin ilmeni, että tämä uus tuttavuus The Kenkätohtori on tehnyt minulle useammat kengät tai lähinnä kenkäkorotukset vuosien varrella. Eli hän on ollut se, jolta olen saanut viestejä siitä, että kenkä on valmis noudettavaksi (kun jossain vaiheessa rupesin käyttämään kenkäkorotuksiin Respectan palveluita suutareiden sijasta).

Riisuin kenkäni ja sukkani ja sitten nämä kaksi tyyppiä tarkastelivat jalkojani. Tai lähinnä hän, jonka olin tavannut aiemmin briiffasi mistä kyse sille uudelle tyypille ja oli sitten enemmän taka-alalla kommentoiden välillä jotain. Mutta uus tyyppi (the kenkätohtori) kyseli jotain, mittaili ja kokeili (en keksi parempaa sanaa, vääntelykään ei olisi oikea) jalkaterääni. Hän myös kertoi jotain kengistä ylipäänsä ja jalan toimimisesta, siis askelluksesta.

Minulle selvisi muun muassa, että oikea pottuvarpaani ei tee töitään eli ei auta askeltamisessa / kävelyssä ja ne muut varpaat yrittävät tehdä hommat pottuvarpaankin edestä. Huono vaan kun ne muut varpaat ovat sellaisia käppyriä pikkuvarpaita ns vasaravarpaita. Ei mitään mielikuvaa, että onko mun varpaat aina olleet sellaiset? Kun tuntuu että ovat, aina kait jalka on tuolta näyttänyt kuin on - mutta onko? Onko ne pikkuvarpaat vaan tehneet niin hulluna varpaille tarkoitettuja hommia että ovat jossain vaiheessa menneet tyhmästi koukkuun?

Oli sitten puhetta, että kenkiin, jotka tuolta joskus saan, että sinne tehdään sellainen ominaisuus, että pottuvarpaan kohdalle jätetään tyhjää. Että jos se auttaisi laskemaan varvasta alaspäin. Luultavasti ei auta -kuulemma- mutta että ainakin tätä voidaan kokeilla.

Myös siitä he puhuivat, että joillekin mun jalan ominaisuuksille ei vaan voi mitään. Mutta että hyvillä / mulle sopivilla kengillä voitaisiin välttää ettei myöhemminkään tulisi enemmän ongelmia.

Onneksi hekin olivat nyt sitä mieltä, että mulle ei kannata tehdä sellaisia kenkiä missä kaikki jalkani kummallisuudet mitattaisiin ja kenkä tehtäisiin muotoutumaan just siihen. Kun sellaiset mulla on (ollut) enkä niistä ole tykännyt.

Mutta se mistä oli puhe, oli sellainen seikka, liittyen ylipäänsä kenkiin että niissä on joku juttu millä pyritään ylipäänsä siihen että ne tukisivat oikealla tavalla ihmisten askellusta / seisomista jne. Että sille on syynsä miks ylipäänsä kengillä yleensä on tietynlainen muoto. Mutta kun mä laitan normikengän jalkaan niin mun jalassa ne askellusta tukevat seikat ovat ihan väärässä kohdassa ja menevät näin ollen hukkaan. Ja kun mä muutenkin kävelen / seison / astun miten sattuu niin se että kengänominaisuudet eivät tee sitä mitä niiden kuuluisi tehdä, niin se ei ole hyvä juttu. Tähän on muun muassa syynä se, että kaikki mun kengät ovat kompromisseja; yleensä liian isoja.
Ja tämä voi hyvin pitkälti vaikuttaa siihen miksi jalkapöytä / jalka ylipäänsä kipeytyy [tätä asiaa olen miettinyt viime aikoina, että mikä on kipua ja mikä muuta epämukavaa tunnetta, kun aiemmin jossain postauksessa mainitsin, että mulla tulee syystä x selkä/lonkkakipua ja syystä y jalkapöytä kipua. Mutta sitten on myös sellainen jäytävä tunne "kipu" mille olen viikkoja yrittänyt keksiä kuvaavaa termiä mutten pääse asiassa puusta pitkälle. Kun se "kipu" tuntuu sekä jalkaterässä että hyvin selvästi niissä arpi kohdissa kuin myös ihan koko jalassa. Mutta tätä en oikeastaan koskaan kerro noille kenkätohtoreille ja muille vastaaville, koska a)en osaa selittää asiaa järkevästi b)minkäpä ne sille voisivat. Mutta tämän siis mainitsen tässä yhteydessä lähinnä siksi koska jalkasäryt eivät ole mitenkään yksoikoisia, että jos a niin b].

Taisipa olla niin, että nyt mulle tilatut kengät olivat kokoa 33 ja 37. Aluksi kengät tuntuivat melko kummallisilta kun ne olivat niin tiiviit, kun olen vuosia käyttänyt liian isoja kenkiä. Kenkätohtori tilaa ne kengät jostain ja tekee sitten itse oikean jalan kenkään korotuksen. Kengät saisin nopeammin jos olisin tilannut ne valmiiksi korotettuina, mutta hän selitti eri tapoja tehdä korotukset ja kuulosti siltä, että paras on se tapa millä hän tekee. Joten muutama viikko sinne tai tänne ei tunnu tässä kohdin missään kun saatiin homma aluilleen.

Kokeilin siis yhtä kenkämallia, jonka jälkeen siirryttiin ulkonäköseikkoihin. Ja lopulta päädyin siihen, että ei tilata ihan sitä kenkää mitä kokeilin vaan joku toinen nilkkuri. Nyt tilaukseen lähteneet kengät olivat siis talvikengät. Talvikengät siksi, jotta pitäisi niitä, niistä saataisiin pian käyttökokemuksia ja seuraaviin tehdään jotain muutoksia jos on tarve. Siis esim tuolle pottuvarvas asialle. Plus mukaan saan irrotettavan erikoispohjallisen, jos se tuntuu huonolta (en muista mitä erikoisominaisuuksia siihen tulee) niin jatkossa sellaisia ei mulle kannata tehdä.

Kysyin siltä -tai niiltä- sitä kenkäasiaa, että mikä tässä nyt ylipäänsä on pitkäntähtäimensuunnitelma, että saanko nyt yhdet / jotkut kengät ja that's it vai saanko joskus tulevaisuudessakin kenkiä. Asiaan en sinällään saanut mitään täydellistä vastausta. Mutta sitä mieltä olivat he, että nyt on kerrallaan ihan turha teettää/tehdä mulle esim kaksia kenkiä (kesä- ja talvikenkiä) ja sitten havaita että ne eivät olekaan mulle hyvät. Eli parempi niin, että tehdään nyt talvikengät kun on talvi ja sitten muutaman kuukauden päästä (kun olen saanut kengät niin siitä pari-kolme kuukautta) niin otan yhteyttä heihin ja kerron kokemukset noista kengistä ja sitten tilataan/tehdään seuraavat (eli kesäkengät). Kuulostipa harvinaisen fiksulta toiminnalta :-)

Sitä he tuntuivat korostavan, että aikuisille ei ole niin yksinkertaista myöntää näitä kenkälupia. Kun on kiristetty sitä tätä ja tuota (kriteerejä), mutta kun minulla jalat on mitä on (kampura, eri kokoiset jne) niin minä nyt sitten olen oikeutettu näihin tohveleihin. Plus että ne tohvelit tulevat kuitenkin halvemmaksi kuin erikoissairaanhoito tulisi. Jos siis jalkaa ruvettaisiin uudestaan operoimaan. Ihan hiljaa tähän blogiin nyt vain kirjoitan, että enpä ole koskaan aikuisiällä edes harkinnut että veisin koipeni uudestaan leikeltäväksi. Voi olla, hyvinkin paljon mahdollista, että nykylääketieteellä olisi kyvyt ja taidot tehdä ties mitä parannuksia jalkaani. Mutta olisiko se silti sen vaivan väärtiä? Ihan hyvinhän sitä on tähänkin asti saatu porskutettua. Sitä paitsi olen siihen ja sen oikkuihin niin tottunut että en muuta osaisi kuvitellakaan.

Niin. Ne tilatut tohvelit. Minulta tiedusteltiin kenkäsisuksen materiaalia (nahka, turkki, ... en ottanut niistä kumpaakaan vaan samankaltaisen kuin nykyisissä kengissä on, mutta en nyt muista sen termiä), kenkien väriä, millaisen pohjan haluan kengille (nyt ehkä osuin paremmin siihen mitä haluan kuin mitä edellisten erikoistalvikenkien tilauksessa - ne ns Pellet, joista löytyy juttua jostain päin blogia) ja sitä miten kengät suljetaan. Tyyliin nauhat, vetoketju ... Noh, enköhän sitten tilannut jotkut vaijeritossut. Siis jokin nappi jota pyöritetään millä kengät kiristyvät. Jännä nähdä osaanko käyttää niitä kenkiä :-D