keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Siili ja juna

Käytiin lenkillä. Kierrettiin korkeamaanojanlenkki, ei menty mansikkamaalle ja kaistiksen ohi kun se yks tien vierusta on tuoreella mullalla ja siitä olisi ollut hankala kuljettaa koirat ohi ilman että ne olisivat menneet sinne mullalle sotkemaan itsensä.

Enivei. Kiki bongasi siilen, en tiedä jäljestikö se sitä pitkäänkin. Mä näin siilen pötkivän pensaikkoon / pakoon vasta

(hei vau, skandit toimivat. hiiri ei edelleenkään kuitenkaan toimi, että ihan täysin homma ei ole palautunut sillä välin kun olin lenkillä)

siinä vaiheessa, kun Nemi rupesi haukkumaan. Hetken aikaa koirat olivat ihan Suuren Metsästyksensä lumoissa. Kun tuosta Suuresta Siiliepisodista oli palauduttu niin Kiki rupesi hulluna kiskomaan eteenpäin kun se reppana luuli, että me menemme yhdelle tutulle reitille minkä varrella on paljon puolukanvarpuja ja tietty niitä puolukoitakin, mutta tällä kertaa ei sinne mentykään, joten oli Kikille aika köyhäpuolukkainenpäiväkävely tällä kertaa.

Kotioven teen kun päästiin niin päästin Nemin irti ja annoin koirien leikkiä hetken aikaa tuossa taloyhtiön pihanurkalla - se kohta on vähän semmoinen kyseenalainen, että onko se meidän etupihaa vai taloyhtiön yleistä piha-aluetta (tyyliin meidän pitää leikata siitä nurtsi ja haravoida lehdet). No enivei, homman pointsi ja jutun kirjoittamisen innoitus tulee tässä: Nemi yritti astua Kikiä eli kun oli juossut aikansa Kikin perässä niin vuorossa oli junaleikit. Oonko pentukoiralle tulossa pian juoksut? Verta en ole nähnyt missään. Viime viikolla tein paperitestin mutta siihen ei kyllä mitään tarttunut. Tai jos Kiki ei ole tekemässä juoksuja, niin onko se muuten vaan Nemin silmissä (hajuissa) muuttumassa aikuisemmaksi nartuksi niin, että sen kanssa voi alkaa junaleikkimään (juoksuja tai ei)?

Ei kommentteja: