Kauan kauan sitten sanoin silloisille agilitykouluttajilleni "En aio koskaan kilpailla, harjoittelen muuten vain". No sehän tiedetään, miten siinä kävi. Mutta silloinen ajatusmaailmani kilpailemisesta on melko radikaalisesti muuttunut tähän päivään mennessä. Ja jo tietysti hyvin kauan aikaa sitten. Tuolloin kun nyt nuo niin hauskan kuuloiset sanat sanoin, käsitykseni kilpailemisesta oli ehkä sellaiset yleiset - siis että kilpailuissa oikeesti kilpailtaisiin joitakin vastaan ja tavoiteltaisiin voittoa. Tai. Ehkä hyvin monet todellakin näkevät asian niin?
Siinä mielessä ajatusmaailma ei ole muuttunut, että en vain osaa "taistella verissäpäin voitosta" - tai joku lievempi versio tuosta.
Miksi siis kilpailen, jos en tavoittele voittoa? Siksi, koska se on kivaa. Hyvin yksinkertaista. Agikisat ovat kokonaisvaltaisen kivoja. Suurin hurmio saavutetaan toki siellä kisaradalla silloin kun lähestytään ns flow -tilaa, edes pieniä hetkiä siitä. Harvemmin, jos koskaan, koko rata on "yhtä juhlaa".
Tykkään myös agikisoissa
lenkkeillä koiran kanssa, jäähylenkillä miettiä hyvin mennyttä rataa, tai nollautua huonosti menneeltä radalta. lämppärilenkeillä miettiä juonia seuraavalle radalle (jos rata jo selvillä). Tai ihan vain odottaa jännityksellä tulevaa. Jutella lepposia kaverin kanssa. Tai keskittyä pelkästään koiraan ja touhuta lenkin lomassa sen kanssa jotain. Tosin jos joko oma tai kisojen aikataulu "kusee" niin kisojen eka lenkki voi mennä vähemmän rennossakin tunnelmassa, jos on se ikävä kiireen tuntu ilmassa.
Leikkiä koiran kanssa radan jälkeen, riippuu paikasta miten sen voi toteuttaa
Katsoa kun rata rakentuu, jotta voi alkaa sekä opettelemaan rataa että suunnittelemaan ohjauskuvioita
tutustua rataan ja laatia sotasuunnitelmat
rt:n ja oman suorituksen välinen aikakin on kiva, jos ja kun ehtii tekemään totutut rutiinit
jutella kanssakisaajien kanssa ohjaussuunnitelmista ja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä
hengata muuten vaan samanhenkisten ihmisten kanssa
matkustaa hyvässä seurassa kisapaikalle/sieltä pois
Mulle agikisat ovat ennenkaikkea mukavaa yhdessä tekemistä koiran kanssa, monenlaisia tunnetiloja - enimmäkseen kivoja sellaisia ja sosiaalista kanssakäymistä muiden aksailuun hurahtaneiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti