keskiviikko 4. huhtikuuta 2007

Rodun valintaa



..ei en ole kolmatta koiraa ottamassa enkä rotua vaihtamassa. Vaan päädyin eräältä keskustelupalstalta "Omarotu" sivulle. Testissä en kyllä saanut oikein mitään koirarotuja itselleni tulokseksi, mutta löysin kuitenkin ruotsinlapinkoira -sivun. Sivulla kerrotaan muutamia asioita rodusta, ja jollei otsakkeena olisi rodun nimeä niin en välttämättä kuvauksista tunnistaisi, että kyseessä on rlk.

Koko menee kyllä vielä ihan oikein (tai ainakin suurinpiirtein, en jaksa tarkistella kun en urosten säkärajaa muista. nartuilla se on joka tapauksessa 40-46cm). Mutta metsästysominaisuudet - niin, eihän nuo mitään varsinaisia metsästyskoiria ole, mutta "ei yleensä kiinnostu" kuulostaa kyllä aika oudolta. Saalistusviettiä eläinten perään lähtemiseen kyllä löytyy, jänikset, kissat, fasaanit jne perään vaan! Samoin eläinten jälkien seuraus kiinnostaa kuten myös myyrästyksen kaltainen metsästys. Joten ei tietämäni rlk:t ainakaan riistavietittömiä ole jolleivät nyt ihan metsästyskoiriakaan sanan varsinaisessa merkityksessä - mielestäni on kuitenkin väärin väittää etteivät ne ollenkaan innostuisi metsästämään (Merri on mm kerran haukkunut fasaanin puuhun, eikä tullut pois ennen kuin hain sen.. ja kyllähän pystykorva haukkua jaksaa, jos olisi pyssy ollut niin olisin varmasti jopa osunut, koska lintu oli vain n2 metrin korkeudella... mutta niin vain jäätiin vaille lintupaistia).

Palveluskoirakokeet: kyllä. Ei pidä paikkansa, oikeudet menetettiin tämän vuoden alusta / tänä vuonna. Ei ole tullut tarpeeksi / ollenkaan tuloksia viime aikoina.
Toiminnan tarve: tunnin parin lenkitys. Tästäkin olisin eri mieltä ainakin osittain. Pelkkä lenkitys ei riitä - ja pitkillä lenkeillä vain koiran kunto kasvaa ja se tarvitsee lisää ja lisää yhä pidempiä lenkkejä. Ruotsinlapinkoirat tarvitsevat myös jotain aivojumppaa, joka päivä ei tarvitse juosta pää kolmantena jalkana jossain harrastuksissa. Mutta silloin tällöin jonkinlainen aivonystyröiden käyttö on todellakin tarpeen - muutoin rlk saattaa purkaa tekemisen tarmoaan johonkin ei toivottuun.
Suhtautuminen vieraisiin: ihmisystävällinen. Onhan se noinkin. Mutta ovat myös pidättyväisiä. Ehkä ennemminkin sanoisin, että vieraille hieman pidättyväinen ja tutuille (yli)ystävällinen.

Ei kommentteja: