Pari treeniä / videota viime viikon omatoimitreeneistä. Tällä kertaa treeniteemana tokottelun osalta oli nouto.
Kameran vieressä oli puhelin jossa pyöri youtubesta musiikki kun yritän totuttaa kakaraa treenatessa myös musajuttuihin (koiratanssia silmällä pitäen ;)). Voi toki olla, että youtube mykistää nämä mun treenivideot tekijänoikeudellisista syistä.
Tara on siis kiinnostunut kapulasta ja nostelee sitä mutta eipä sitten juur muuta. Tämä on se vaihe mistä en oikein osaa edetä koirien kanssa. Tai sain joskus aikoinaan Merrin ja Nemin oppimaan noutamisen, mutta miten? Kikikään ei osaa tämän kummemmin noutaa. Tai tässä Kikin hyvin vastaava treeni samalta päivältä (paitsi sen kanssa en tehnyt tuota jälkimmäistä osiota).
Taran kanssa tein myös tunnaritestauksen. Aiemmin Tara on tehnyt vain yhden kapulan piilotusta ruutunauhan sekaan.
Eihän se penska vielä valmis tällaiseen treeniin ole, mutta kokeilin nyt kuitenkin ja tuskin se tuosta "rikki" menee ts tunnistusnoutokaan pilalle.
Käytin koirat eilen Sunissa puntarilla. Tara ensin, kakara painoi 12,9 kg. Sitten Kiki, ensin puntari näytti 12,8 kg mutta lopulta kuitenkin 12,9 kg. Että voiko koirat painaa sadan gramman tarkkuudella yhtä paljon?
Kikiä on punnittu aiemmin syksyllä hammaslääkäriasioiden yhteydessä; 4.11 se painoi 12,8 kg ja 12.12 12,2 kg (liekkö oli niin kipeä suustaan että laihtui puoli kiloa?).
Tara taas on punnittu viimeksi 7.10 ja silloin se painoi 11,3 kg. Painoa on siis reilussa kolmessa kuukaudessa tullut puoltoista kiloa - ei mitään hajua, että onko tullut korkeuttakin lisää. Lihavalta koira ei kyllä tunnu. Onhan kakru selvästi isompi (korkeampi) kuin Kiki, joten tullee painamaan kyllä enemmän.
Oli tarkoitus kertoa Taran tokotreeneistä syksyltä, mutta alkaa olla liian iso pompsi kerrottavaksi (ja muistot hieman jo hämärtyneet aiheesta), joten käyn toksuliikkeitä tai tokoon liittyviä asioita läpi sitä mukaa kun tulee jotain mieleen, tai on reenitty jotain tiettyä. Niin kuin vaikka nyt perjantaina kun kävin koirien kanssa omatoimitreenimässä Kisman hallilla. Kumpikin koira teki ruutua, Kiki oli hallissa ensin ja teki muutamat "lelu ruudussa" hömppähummaharjoitukset, näyttäen about tältä:
Taralle olen opettanut ruudun, tai olen opettamassa ruutua, kosketusalustan avulla. Eli ensin sille on opetettu ylipäänsä kosketusalustalle meno. Käskynä tässä on "matto". Sitten se kosketusalusta on viety ruutuun ja aloitettu tekemään ensin lähempää ja sitten matkaa pikkuhiljaa kasvattamalla sinne ruudussa olevalle matolle menemistä.
Lyhyeltä matkalta, ilman ruutua, on muutamia kertoja tehty myös sitä, että koiran pitäisi pysähtyä / pysyä siinä matolla. Seisomassa. Hyvähän se olisi, että koiralla olisi ajatus pysyä siinä alustalla, penskan kanssa tässä on vielä se ongelma ettei tuo kakara pysy missään pitkään paikallaan eli en voi mielestäni vaatia siltä siinä pysymistä kun se ei pysy muuallakaan ...
Yksissä treeneissä tein ensin kiertoa koiralle ja sitten tein ruutua. Kuinkas muutenkaan siinä kävi kuin että koira kiersi niitä ruutukartioitakin. Olin sitten noloissani, että olinpa tyhmä kun tein samalla reenikerralla sekä kiertoa että ruutua, mutta kuulemma koiran on hyvä oppia siihen että kartioita on kentällä ja sen pitää erotella milloin tehdään mitäkin.
Perjantaina tein ensin Taran kanssa näitä kosketusalustalle menemisiä ja ne menivät ihan kivasti. Selvästi edistymistä aikaisempiin treeneihin.
Lopuksi sekin teki tuollaisen lelu-ruudun (eli ollut aiemmin tehnyt palkkaruudussa -reeniä):
ps. eka on kuvattu järjestelmäkameralla ja toinen puhelimella, siksi erilaiset ruutunäkymät
Itselläni siis. Joskus kirjoitin vasemman jalan jalkapohjaongelmasta. Kesällä jossain vaiheessa ongelma oli kadonnut, mutta nyt se on ilmaantunut uudestaan. Erityisesti sattuu jalan syrjälle, hieman jalkapohjaan ja tässä pari päivää kovastikin jalkaterän ulkosyrjälle ja jalkaterän päälle. Hieman on epäilyttänyt, että joko talvikengät eivät ole hyvät jaloilleni (kun ongelma ilmaantuu talvisin) tai talvella on vaan niin epämääräiset alustat missä liikkua ettei mun jalat kestä sitä (riippumatta kengistä).
Varasin pari tuntia Ihana Koiruus -koirakoulun uudelta hallilta itselleni omatoimitreenaukseen. Hallilla kävin koirien kanssa eilen. Siks pari tuntia että kukaan ei hengittänyt niskaan (en tiedä olisiko muutenkaan, mutta kuitenkin). Eipähän tullut kiirus vaan saatiin rauhassa touhuta. Ei tosin oltu lopulta koko aikaa, kun koiria alkoi jo ehkä hieman kyllästyttämään (ja sehän ei tietty ole reenauksen tarkoitus). Pois lähdettiin, kun huomasin Taralla olleen pissahätä. Hallissa on systeemi, jossa tietyllä koodilla saa avattua oven vierestä kotelon mistä löytyy avain halliin. Oven avauksen jälkeen avain pistetään takaisin koteloon, joka rullataan kiinni ja piilotetaan avauskoodinumerot. Blondina en ensin tajunnut miten sen systeemin saa auki, ei ollut oikeasti edes vaikea sitten kun tajusin ;D No enivei, tuntui silti vaivalloiselta enkä mennyt koirien kanssa enää takaisin halliin sen jälkeen kun olin käyttänyt ne tarpeillaan.
En ollut sen tarkemmin suunnitellut mitä hallilla puuhaittaisiin, mutta kun siellä oli erilaisia jumppatyynyjä yms niin tehtiin niillä temppusia ja sitten hieman jotain muita (pertsaa (peilin edessä), kiertoa, jalkapujoja yms pientä). Piti kuviakin ottaa, mutta jäi vähiin kun edes Kiki ei oikein alkanut pysymään paikoillaan 😅
Omatoimitreeneihin ihan kiva halli, mutta jos mennään vielä uudestaan niin pitää ottaa vain yks koira kerrallaan halliin (niin kuin yleensä teen) ja jaksaa säätää oven kanssa (kun vaihtaa koiraa autosta halliin ja hallista autoon).
Ainiin, hallissa oli muutama häkki joita käytin hyväksi. Tara harjoitteli taukokäytöstä, ei vielä kauhian onnistuneesti.
Tv-sarjojen ahmimisia.
Tällä hetkellä on menossa The Good Wife -maratoni, jossa olen saanut kaksi ensimmäistä kautta katsottua. Michael J. Fox näyttelee mielenkiintoista hahmoa muutamissa jaksoissa. Ei tokikaan ole sarjan kantava voima, mutta mieleenpainuva roolisuoritus kuitenkin.
Syksyllä saatiin Eetun kanssa katsottua Game of Thrones (kaikki kaudet ja jaksot).
Katsoin Viaplaylta suomalaisen tv-sarjan "Sipoon herttua", ja nyt on kesken (kolmas kausi julkaistaan pikkuhiljaa) "Ivalo".
Jonkun verran olen myös katsonut (alusta lähtien) alkuperäistä CSI:tä, vaikka olen ensimmäiset kaudet ahminut joskus dvd:ltä.
edit. Good Wife rupesi kyllästyttämään kolmannen kauden puolivälissä, joten bongasin uuden seurattavan eli New Amsterdam.
Eetun kanssa katsottiin Tell me a story -sarjasta ensimmäinen kausi. Ihan hyvin tehty ohjelma, mutta juonessa oli vähän menty paikkapaikoin sieltä missä aita on matala. Tai tuntui, että siinä olisi voinut olla enemmänkin potentiaalia mikä oli kuitenkin jätetty käyttämättä.
Siinäpä ne otsikossa. Ajat mitkä koirat olivat paikoillaan ennen ruuan saamista tänään. Aika hurja flipperi, että sain pennunkin pysymään noin pitkään paikallaan. Aamulla Tara tosin säntäs ruokakupilleen kun ehdin sanoa "s" sanasta "saa" ... En viittiny sitä siitä silti nillittää takaisin paikkaistumiseen. Etäisyyttä ruokakuppiin ei ole kuin reilu metri.
Viime viikolla (ja muutoin viime aikoina) en ole katsonut kellosta kauanko koirat ovat joutuneet odottamaan lupaa syömiseen, mutta olen välillä käynyt seisomassa Taran vieressä yms minihäiriötä.
Hain Sporttirakkitiimiin. Mietin sitä jo aiemmin (edellisinä vuosina), mutta yks kerta olin katsonut hakupäivät väärin ja joku aiempi jäi väliin kun jäin empimään asiaa.
Kuuntelin sitten ihan livenä sen arvonnan kun tiimiläiset arvottiin. Siis ilmeisesti 20 parasta hakemusta oli otettu arvontaan mukaan. Kun selostettiin sitä tiimijuttua enemmän niin kylmähiki alkoi kertyä paidan alle, mitä kehveliä, jotain kahvilatoimintaa ja muuta itsensä esille tuomista ja esiintymistä. Selviäisinkö epäsosiaalisena ahistujana sellaisesta? Voisi toisaalta (monellakin tapaa) olla laatikon ulkopuolelle menemistä ja muuta itsensä kehittämistä, itsensä ylittämistä ja muuta tuubaa. Luojan kiitos mua ei valittu The Tiimiin. (eikä ole tullut mitään viestiä asiaan liittyen "kiitos, kun hait mutta et ole etsimämme tyyppi")
Lappalaiskoirien valmennusrinkiin olisi haku auki tässä kuussa. Lajeina siellä on agility, toko, rallytoko ja nyt uutena myös nosework. Aiemmin tuollainen toiminta olisi ollut just mun juttu, tai että olisin ainakin tahtonut mukaan, eri asia olisiko mua koirineni valittu mukaan. Nyt en vain jaksa, ei nappaa tarpeeksi, että jaksaisin säätää leirien yms kanssa. Laiskaksi ja vanhaksi olen tullut. Täytyy katsoa kiinnostaako myöhemmin kun Tara on hieman vanhempi ja osaavampi.
edit. Olin väärässä. Sporttirakki on laittanut viestin (lähetetty 21.1.22), löysin sen roskaposteista 😊 24.01.22
Loppu syksystä Taran ns vilttikäyttäytyminen huononi eli sen suhteen homma levisi käsiin ja huomasin, että siinä kävi just niin kuin kesällä pelkäsinkin. Eli en vain osaa opettaa sellaista käytöstä ja olin kenties asiallisen alun jälkeen päätynyt ihan väärälle uralle. En ymmärrä miten ihmiset saavat opetettua koiralle rennon olemisen sellaisella viltillä (tai mikä ikinä alusta onkaan). Taralle se on paikka missä palkkaa tulee tiheästi ja se ei ole siinä rennosti. Kun ei saisi olla käskynalla sanan varsinaisessa merkityksessä (ole tässä asennossa kunnes toisin sanotaan), pitäisi pysyä paikallaan ts siinä alustalla (ei ole pakko istua, maata tai seistä - voi vaikka rapsuttaa korvaa jos siltä tuntuu) eikä saisi haukkua tai muuten äännellä. Liikaa hankalia kriteerejä.
Pitäisi opettaa Taralle sama(n kaltainen) häkkikäytös kuin Kikille. Eli koira häkkiin kehän laidalle ja ääntelyllä häkistä ei pääse ulos. Sitähän tein jonkun kauden Kikille Kisman treeneissä ja vaikka savua nousi omista korvista ja nolotti oman koiran huono käytös niin lopulta se alkoi kantaa hedelmää. Häkissä kun koira voi vaihdella asentoa yms eikä pääse karkaamaan muualle. Tätä puoltaa myös se, että koiralle on selkeämpää, että sitten kun tehdään niin tehdään kanssa ja tauot ollaan häkissä ilman sen ihmeellisempiä virikkeitä. (nyt kun tätä kirjoitan niin tuntuu tyhmältä, että käytin Taran elämästä puoli vuotta -tai ylikin- tuohon vilttipöllöilyyn, kun en sitä käytöstä kerta osaa opettaa koiralle)
Jäi sitten kirjoittamatta seikkaperäisesti Taran agikurssin lopuista treeneistä.
Lopuilla kerroilla harjoiteltiin hyppysiivekkeen avulla valssia, persjättöä ja viimeisellä kerralla myös leikkausta. Leikkaus oli ehkä hivenen hankalaa, koska siivekkeen likelle laitettiin namikippo/palkka ja Tara ei tuntunut oikein tajuavan ettei palkalle saa karata eikä toisaalta myöskään ole tarkoitus kiertää siivekettä samalla tavoin kuin edelliset kerrat tehtiin.
Kiertämään pentu oppi kyllä tuolla kurssilla (tai siis jo aiemmin opittu vahvistui kovasti), saatiin tehtyä etäisyyttä kiertämiseen. Tara kiertää vahvemmin vastapäivään, teki toki välillä myös toiseen suuntaan kierrot, mutta jos itse sai valita niin kiersi vastapäivään.
Sitten tehtiin myös palkalle fokusointia ja jotain liikehäiriöjuttua, mikä ei oikein toiminut meillä kun koiran paikallaolo ei ole kovinkaan hyvä. Tehtiin sitten paikallaolotreenejä ja ne ehkä hitusen kehittyivät kurssin aikana. Putkella tehtiin myös jonain kertana jotain kuuntelutreeniä eli välillä sai mennä putkeen ja välillä piti putken lähellä tullakin ohjaajan matkaan. Tara tuli kyllä ihan hyvin mun luo eikä mennyt putkeen, mutta oli ehkä pennulle hämmentävä treeni (vaikka kait sillä joku tarkoitus oli, luultavasti hyväkin), koska seuraavalla kerralla se putki ei enää kiinnostanutkaan niin innolla.
Syksyllä näet oli aikoja etteivät Tara ja Kiki oikein leikkineet keskenään. Kiki oli kait niin kipeä hampaidensa kanssa.
Tämä on tältä viikolta (eilinen tai toissapäivä).
Tara touhuilee itsekseen (Kiki pötköttelee makuualustalla):
Tyhjensin koirien kalenterin eli tällä hetkellä ei olla kummankaan koiran kanssa missään treeniryhmässä. Viime syksy oli jotenkin niin hetkinen ja rahaa paloi niin koiratreeneihin kuin eläinlääkärimaksuihin urakalla, joten otetaan hieman rauhallisemmin jonkun aikaa. Taralle on silti suunnitelmia punottuna kun alkeita on opeteltu syksyllä jos ja vaikka mihin.
Viime aikoina Tara on opetellut (tai kertaillut) parempaa lenkkikäytöstä, seuraamista ja istumista. Istuminen on jostain syystä ollut asia mitä se ei ole oikein osannut, tai eikait siinä mitään ihmeellistä ole ettei nuori koira jotain asiaa osaa, mutta yleensä koirat about ekana oppivat istumaan. Lisäksi on tehty luopumista, paikallaoloa ja satunnaisia temppuja.
Kiki on tehnyt seuramista molemmin puolin, pertsoja (molemmin puolin), liikkeestä maahanmenoa ja jotain satunnaisia temppusia (tassutemput esmes). Niin ja eilen hieman kotinoseiltiin.
Taralla on huono tapa haukkua paljon lenkeillä. Saattaa kiskoa menemään ja huutaa samalla. Selvästi se tekee myös ns ajohaukkua eli kuvittelee että meidän pitää ajaa jotain takaa, ottaa joku kiinni. Tai mistä lie milloinkin kehittää näitä tilojaan. En saa sitä (useinkaan) käskemällä hiljenemään (eli en osaa opettaa hiljaisuutta, kun käyttämäni palkkio ei ole koiralle sellainen mitä se haluaisi oikeasti ko tilanteissa joten sanat ovat vain helinää koiralle). Olen sitten ruvennut tekemään Taralle ulkona sellaista, että se ei pääse eteenpäin jos se mölyää. Lujassa tuntuu äänenkäyttö olevan tai koira ei aina ymmärrä oikein syy yhteyttä. Ja haukkuahan se jaksaa. Toki sitten hommaa vaikeuttaa myös se, että koira haukkuu kärsimättömyyttään "mitä me tässä jahkataan" ilmenee esim jos Kiki jää jotain nuuskuttamaan ja ollaan paikoillaan. Toisaalta myös on hyvin vaikea tehdä tätä Taran hiljaiseksi saattamiskoulutusta silloin kun Kikikin on lenkillä. Esim tänä aamuna kun sain vihdoinkin (joitain kertoja lenkin puolivälissä) Taran hiljaiseksi ja pystyttiin jatkamaan matkaa niin Kiki sitten päätti että just nyt olisi ihan paras bissness tien laidassa ja jumitti siihen ... ja tätä sitten jatkettiin jonkun aikaa ennen kuin sain molemmat koirat etenemään hiljaa.
Tähän samaan syssyyn voisin toki sanoa sen, että koirat venyttävät pinnaani myös sillä tavoin lenkeillä että Kiki käy välillä haastamassa Taraa josta Tara joko innostuu että leikitään vain. Tai Taralla palaa pinna ja se hyökkää Kikin päälle. Joskus Tara myös muuten vain syöksähtää Kikiin, törmäten siis. Jos Kiki ei ole varautunut niin eihän se hyvä juttu ole. Näistä seuraa sitten jonkinlaista kurinpalautusta. Ei mitään muilutusta tietenkään vaan enemmän kontrollointia siitä että minkä mittaisessa hihnassa koirat kävelevät ja pääsevätkö kuinka vapaasti nuohuamaan tienreunoja. Välillä pitää myös vaihdella sitä, että kumpi koira saa enemmän vapauksia ympäristön nuuskutteluun. Tässäkin on toki pelisääntönsä eli mihin tahansa ei voi poukkoilla vaikka olisi se "vapaampi" koira (tästä on tältä päivältä esimerkki kun Kiki tällaisessa tilanteessa pariinkin kertaan keksi että tien toisella puolella olisi mahtavampaa olla nuuskuttamassa. Mutta kun ei, ei niin voi tehdä ... (paitsi Kikin mielestä voi)).
... sujui ihan kivasti. Toki Tara haukahteli Kikin seurana muutamaan otteeseen pahimpien sotatilojen aikaan, mutta muutoin makoili nukkuen tai luuta järsien koko uuden vuoden aattoillan.
Päivähän muutoin sujui siis niin, että aamulla käytettiin koirat lenkeillä. Kiki kävi Eetun kanssa juoksemassa ja minä käytin Taran kävelylenkillä. Sitten koirat saivat aamupalansa ja hengailivat meidän kanssa hotellihuoneessa (Rovaniemellä). Iltapäivällä joskus kolmen-neljän kieppeillä (en muista enää tarkkaan mihin aikaan oltiin lenkillä) käytiin pitkähkö kävely eli jotain viitisen kilometriä. Kumpikaan koira ei kuitenkaan käynyt kakalla. Ilta(päivä)ruokansa koirat saivat hieman aiemmin kuin normaalisti ja sen jälkeen käytimme ne vielä lyhyehkösti ulkona. Tara kävi pissalla ja kakalla, mutta just kun Kiki ehkä haeskeli kakkapaikkaa kuului pahahdus jostain ja sen jälkeen Kikiä ei napannut tarpeiden teko vaan se "lysähti" ja halusi pois tilanteesta (/ulkoa).
Ilta ja pitkälle yötä oltiin siis vaan siellä hotellihuoneessa. Kiki makoili paljon sängyssä, välillä huolestuneen oloisena läähättäen mutta toisinaan jopa nukkuen. Joitain kertoja koirat tosiaan haukkuivat, mutta se nyt ei ollut yllättävää - ovathan ne muutenkin haukkuherkkiä eläimiä. Hotelliuusvuos tuntuu sopivan Kikille.
Neljän aikaan käytin koirat lenkillä. Olin nukkunut sitä ennen muutamia tunteja. Taran käytin ensin ja sillä olikin kova pissahätä. Tara kävi myös kakalla omalla lenkillään. Kiki oli ensin vähän varuillaan ja kesti hetken ennen kuin se malttoi/pystyi käymään pissalla. Loppumatkasta se oli ihan reippaana tekemässä temppusia yms mutta ei kuitenkaan käynyt kakalla.
