Tyypillistä, luulin videoineeni pitkät pätkät koirien juoksemista kun tajusin etten ollutkaan ... (painanut videointinappulaa puhelimesta vaan jotain ihan muuta) 😆 Tuossa kuitenkin jonkinmoinen pätkä.
Ei ollut Puokkarin muistossa muita kuin me. Nemi ilokseni alkoi jopa juoksemaan Kikin kanssa, kotipihalla se on vain ärähdellyt Kikin leikkiyrityksille (jo kuukausia) - mutta kun oli enemmän tilaa niin johan lähti mummokin juoksemaan (ja pisti kakrun välillä ruotuun).
Kuviakin otin, mutta eipä näissä näy oikein muuta kuin mustat viuhahdukset 😅
ps. joo Kikillä oli liina perässä ... hyvä niin, koska eipä se meikää paljoa puistossa kuunnellu. Tai joo, tuli miljoonaa kohti kun kutsuin - kun Nemikin tuli, mutta siinä missä Nemi tuli perille asti (eli oikeasti mun luo) niin Kiki kaarsi aina parin metrin päästä muualle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti