Samalla kun koirasta löytyy piirteitä joita en olisi arvannut siinä olevan, niin muistan kyllä jonnekin sinne noin kymmenen vuoden taakse, että eipä se Nemikään heti näyttänyt minulle kuka tai millainen se on. Tai siis tutustuminen Nemiinkin otti aikansa.
Pentunahan Kiki oli railakas ja rohkea, villi ja kovapäinen. Alustavarma, utelias. Leikkisä, aktiivinen. Kontaktinhaluinen, kärsimätön ja äänekäs.
Nyt se on myös ääniherkkä ja pehmeä. Pehmeä joissain tilanteissa - esim koulutustilanteista se muistaa ikävät asiat - eikä se palaudu kokemistaan "taivas tippui niskaan" -tilanteista kovinkaan äkkiä. Jos taivas tippui niskaan asiassa x niin ei voi tietää jos se tippuu myös asioissa a, b, c, d, e, ... (jne).
Koska se on ääniherkkä niin sitä ei voi pitää irti (aitaamattomilla alueilla), koska kun se säikähtää jotain ääntä niin sen korvat katoaa (eli toisinsanoen se lakkaa kuuntelemasta, ei tottele, yrittää mahdollisesti paeta tilanteesta - ei toki aina yhtä pahasti, mutta enpä halua ottaa sitä riskiä, että se ottaa ritolat). Se bongailee sellaisia ääniä, mitä en itse edes ajattele olevan koiran mielestä ehkä "pahoja". Kotona äänialttius tarkoittaa lähinnä pöhinää ja haukahtelua. Joskus myös isompaa ölinää (josta koira yritetään vaientaa asap esim kääntämällä sen mielenkiinto muuhun, ei tokikaan palkata ko tilanteesta).
Toisinaan koira myös edelleen riehu lenkeillä, siis mulle, esim yrittäen ryöstää mun lapaset. Näissä tilanteissa se ei ole pehmeää koiraa nähnytkään.
Siinä missä Nemi söi jo, niin Kiki harkitsee. Se syö ruokansa selvästi hitaammin kuin Nemi, mikä voinee johtua siitä, että se pureskeleekin ruokaansa toisin kuin Nemi The Jätesäkki. Kiki myös välillä leikkii ruualla, siis vaikka kuivalla leipäpalasella; heittää sen ilmaan ja tanssii sen ympärillä - tai hautaa sen maton alle (rynttää sen maton ensin läjään ja alkaa sitten piilottamaan leipää sinne). Nemi syö kaiken eikä todellakaan kätke mitään minnekään. Parempi syödä kun sitten voi saada lisää. Mahdollisesti.
Kiki on koira, jota ei voi viedä metsään tai pellolle siinä tarkoituksessa, että koira aktivoisi itse itsensä "ymppäilemällä" (myyrästys ja muu sellainen puuha), koska se ei harrasta sitä. Kiki ihmettelee mitä ihmettä me täällä tehdään ja tulee haastamaan mua (ryöstämään sitä käsinettä tai odottaa, että heitelen namuja hankeen/nurmelle). Tai jos ollaan metsässä niin etsii ja syö puolukoita - sitä se kyllä tekee olipa vuodenaika mikä tahansa.
Kiki on myös koira joka osallistuu. Esim pyykkäykseen. Kun järjestelen likaisia vaatteita värien mukaisiin läjiin niin Kiki auttaa. Tuomalla mulle jotain sukkaa uudestaan ja uudestaan. Sillä on myös oma käsitys siitä miten tai missä joidenkin vaatteiden kuuluu olla.
Kiki on myös avustajakoira, koska se nostelee mulle sukat, hanskat yms lattialta. Kiki tykkää tarjota tekemistä, se tykkää treenileikeistä, se tuo mieluusti mulle eri lelujaan joita sitten milloin revitään, milloin vingutetaan ja joskus se hakee lelua uudestaan ja uudestaan ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti