Kikin nose-epispäivä

Kiki kotona noseilujen jälkeen. 

... alkoi merkillisissä merkeissä, kun puhelin piipitti seiskalta, että "ylös siitä" niin kuulin vienoa piipitystä jostain muualtakin ja mietin, että mikäs sitä koiraa nyt vaivaa. Nousin ylös ja kävin veskissä, kun tulin sieltä ihmettelin missä se koira on ja miksi se piipittää?

Selvisipä sitten se, Kiki oli koko yön suljettuna yhteen makkariin. Että olisi haukkunut niin oltaisiin kuultu ja päästetty se pois, mutta mä nukun kyl niin sikeesti etten mä mitään pikkupiipitystä kuule. Ei mitään käsitystä onko koira kauheasti nukkunut koko yönä. Mitään tuhoja/pissoja tms en huoneesta kuitenkaan löytänyt.

Enivei. Eetu lenkitti koirat, mä tein aamutoimeni ja pakkasin kassin. Koirat tulivat lenkiltä ja annoin niille aamupalat. Ja ajelin Kempeleeseen, jossa ehdin käyttää Kikin pikkukävelylenkillä ennen kuin menin ilmoittautumaan (ts maksamaan ja kilpailujärjestyksen arvontaan). Ensimmäisenä olleessa sisäetsinnässä Kiki oli vuorossa neljäntenä, muilla (laatikko- ja ajoneuvoetsintä) alueilla Kiki pääsi töihin jossain siinä reilun puolivälin jälkeen (kahdeksantena kutakuinkin).

Ensimmäisellä alueella oli kaikkea kivaa Kikille, pehmytpalloja (säkkituolin palloversioitia tms), kehto missä oli muutama nukkea, treenitavaroita, joku pressu, pöytä missä oli erilaisia tavaroita, ikkunalla roikkumassa palloja (sählypalloja ja teesihvilöitä, sellaisialla on joskus treenattu) jne en edes muista mitä kaikkea tavaraa siinä alueella oli.
Pihalla oli muutama Ainojäätelörasia, yhdessä oli haju eli siitä sai ottaa koiralle lähtöhajun. Kiki aina hienosti haistoikin oikeaa rasiaa ja sai kehut ja palkan siitä. Eli tiesi kyllä mitä ollaan tultu tekemään.
Kun tultiin halliin kun meidän vuoro oli niin käskin koiran istumaan ja rauhoitin tilanteen ennen kuin päästin sen alueelle hommiin. Koira haisteli monia juttuja ja oli hienosti tekemässä töitä. Kävi ne nuketkin haistamassa muttei onnekseni lähtenyt raahaamaan niitä minnekään ;-) Sillä pressulla Kiki sitten teki mulle ilmaistun, ja mä kerroin, että "löytö". Mutta väärinhän se sitten meni. Katja kertoi missä haju on, eli sen pöydän luona. Hieman ohjailin koiraa etsimään enemmänkin sieltä pöydän luota ja hienosti koira sieltä hajun nappasi.


Että liian aikaisin kerroin löydöstä. Mutta koira kyllä ilmaisi sen mulle. Että miten muutenkaan olisin osannut toimia kun en itse tietenkään tiennyt missä haju on? Antaa koiralle enemmän aikaa etsimiseen? Jos se olisi ollut oikealla hajullla enkä olisi reagoinut niin olisiko se ilmaissut sitä enää uudestaan?

Saadussa tuloslapussa lukee ensimmäisen alueen kohdalla

"Hyvää etsintää, harmillinen valeilmaisu. Nappaa lopuksi hajun hienosti."

Seuraavaksi oli vuorossa laatikot. Laatikoilla voi tapahtua Kikin kanssa mitä vain. Ja tapahtuikin. Oli kyllä varsin sekava homma. Eikä vähiten siksi, että mä olin menettänyt luottamuksen koiran tulkintaani edellisessä etsinnässä.

Kiki ilmaisi hyvin äkkiä yhden laatikon. Päätin pikaisesti etten ilmoitia löydöstä. Että jos nyt etsittäisiin pidempään, antaisin koiran työskennellä ja haistella muitakin laatikoita. Noh, haistelihan se. Välillä myös bongasi lattialta jonkun namipalanhitusen ... Kiki vähän-niin-kuin-näytti löytöjä muiltakin laatikoilta, muttei juuttunut millekään laatikolle pitkäksi aikaa. Tai sille yhdelle joo, kun tunki päänsä sinne ja pää juuttu kiinni ja piti heilutella päätä hetki että sai laatikon irtoamaan. Yleisö naurahti ja Kiki katsoi niitä närkästyneenä. Lopulta kuului "aika" eli oli enää kolkytsekkaa ajasta jäljellä. Katselin sitä laatikkoa minkä Kiki oli ekana merkannut, että olisikohan haju kuitenkin ollut siellä muttei Kiki siitä enää ollut kiinnostunut. Aika loppui, Katja kertoi missä haju on ja mä ohjailin Kikiä siihen suuntaan ja sain koiran bongaamaan hajun joten sain palkattua koiran siitä.

Välihuomautuksena kerrattokoon, että laatikot olivat muillekin hankalia. Vain yksi koira teki niillä löydön.

Viimeisenä oli sitten ajoneuvoetsintä. Sekin tehtiin sisällä. Alueeseen kuuui kottikärryt, pulkka, lattialla kyljellään ollut polkupyörä ja rattikelkka. Rattikelkasta sanottiin, että siihen koira ei saa hypätä - siis sitä vasten tai kävellä sen päällä. Varauduin asiaan ja pidin koiraa lyhyemmällä remmillä kuin noseiluissa yleensä. Kiki haisteli hieman sitä kelkkaa muttei paljoa kuitenkaan. Pulkan se käveli läpi, polkupyörästä oli kiinnostunut, haisteli sitä sieltä täältä. Plus kierteli ja kaarteli muuten aluetta ja hieman alueen ulkopuoleltakin. Söi taas ohimennen jotain. Kottikärrystä ei ollut kiinnostunut yhtään, ohjasin sen jossain kohti sinne, että sekin pitäisi haistella. Koira tuli ts haisteli kun pyysin mutta haluton se ehkä siinä oli. Se pyörä kiinnosti eniten, mutta turhaa aikaa tuhlaantui kun annoin koiran haahuilla. Taas kuului "aika" ja sitten se aika kohta loppuikin. Jälleen Katja kertoi missä haju on ja kohta Kiki sen bongasikin jolloin sain jälleen kehua koiraa.

Vikalla alueella haju oli siis polkupyörän satulassa.
(ekalla alueella haju oli pöydällä olleessa lehtitelineessä)

Koira tuli aktivoitua, se teki hommia ja sillä selvästi oli mukavaa. Kiki ei pistänyt ihan ranttaliksi laatikoilla, vaikka pelasikin niillä ;-) (pahempikin se olisi voinut olla) Itse hämmennyin siitä, että se mitä luulin jo syksyllä oppineeni koiran lukemisesta kun se noseilee ei pitänytkään tänään paikkansa. Hieman ikäänkuin mureni itseluottamus lajin harjoittamiseen. Sitten taas hieman kakspiippuinen juttu "Kikin tivolit". Että kumpi sitten on parempi, se koira joka tekee temppuja ja on kuin tivolissa etsintäalueella - etsii ja tekee kaikenlaista siinä ohessa, vai sitten tuo koira joka ei tarjoile temppuja muttei niin hyvin ilmaisekaan. Että vissiin sitä ei sitten voi saada koiraa, joka teki hommat kunnolla ja ilmaisisi selvästi ...