Hajutestissä on kaksitoista samanlaista laatikkoa (yleensä pahvi, niin nytkin), kahdessa rivissä laatikot rintarinnan ja joissain niistä on se haju. Laatikoita ei saa tuhota. Ihmisen pitää ilmoittaa sitten kun koira on tehnyt löydön ja kertoa missä haju on. Se on sitten sillä selvä, tulos tai ei tulosta. Kikille laatikot ovat jo pitkään olleet se vaikein juttu noseilussa, Kiki ei ole ainut ongelman kanssa vaan monella muullakin laatikot tuottavat ongelmia - niitä on sitten ratkottu yhdessä ja erikseen.
Olin ihan fiiliksissä kun ajelin Muhokselle - piiiitkän ajan jälkeen olin menossa koiran / koirien kanssa johonkin "kisoihin". Tulokselliset odotukset päivän tapahtumista olivat hyvin vaihtelevat; tuurilla Nemin kanssa voisi mennä hyvin - hyvänä päivänä. Kikin pitäisi osata, mutta jännitänkö liikaa ja näenkö koiran ilmaisua. Miten Kiki reagoi mun jännitykseen, meneekö homma höpsötykseksi. Syteen t ai saveen, siistiä päästä koirain kanssa pitkästä aikaa muuallekin kuin kauneuskilpailuihin.
Koepaikalle Häntä & Panta -hallille saavuin koirien kanssa hyvissä ajoin. Kävin ilmoittautumassa ja täytin kisakirjoihin koirien tiedot, joku talkoolainen tarkisti koirien rokotukset. Kävin kuuntelemassa jonkun alkupuhuttelun, joka taisi olla 2-luokkalaisille (vaikka kaikki siellä kyllä saattoi olla paikalla). Näin myös lähtöjärjestyksen, 1-luokkalaisista Kiki lähti toisena näyttämään nenänkäyttö taitonsa. Nemi oli suoritusvuorossa loppupäästä, Nemiä ennen oli pieni tauko koska laatikot piti laittaa eri järjestykseen.
Sillä välin kun 2-luokkalaiset kävivät haistelemassa laakerihajuja käytin koirat pienellä kävelyllä. Erikseen. Sitten takaisin hengailemaan muiden testihenkilöiden kanssa. Tunnelma oli hieman jännittynyt, mutta enimmäkseen ihan leppoisa. Suurinosa ihmisistä oli minulle entuudestaan outoja.
2-luokkalaiset kun olivat suorituksensa tehneet niin oli pieni tauko, heille kirjoitettiin kisakirjat ja he saivat ne (ja pääsivät lähtimään). Sitten oli oli 1-luokkalaisille testaajan (Mira Elfving) puhuttelu.
Pihalla oli kolme purkkia, joista yhdessä oli haju. Eli siinä sai käydä ennen testiä ottamassa alkuhajun / muistuttamassa koiralle minkä takia sinne halliin ollaan menossa. Kikiä ennen hallissa käynyt koira suoriutui todella nopeasti. Kiki ehti kyllä hyvin haistamaan ne alkupurkit ja ehdin palkata koiran siitä. Tosin Kiki alkoi jo kantelemaan sitä oikeaa purkkia (margariinirasia) ja meno alkoi muutenkin olemaan aika raisua. Mitäköhän tästäkin tulee?
Ajanottaja tuli ulos antamaan meille luvan mennä halliin. Otin koiraan kontaktia kun mentiin halliin, käskin sen sivulleni ja annoin namin (aiemmin oli selvinnyt että näin sai tehdä kun ei ollut vielä varsinaisella testialueella). Enpä muista enää yhtään istutinko koiraa enää lähtöviivan huittehilla. Kiki teki hyvin töitä, eikä huutanut tai puuhannut ylimääräisiä. Se tiesi tasan tarkkaan mitä oltiin tultu tekemään. Haisteli järjestyksessä niitä laatikoita. En nyt satavarmasti muista vaihtoiko se haisteluriviä vai ei jossain välissä. Jotain laatikkoa haistoi hieman tarkemmin, mutta jatkoi matkaa. Sitten se jumi yhdelle laatikolle (yhyy kun tätä ei ole videolla, niin voisi tarkistaa eikä olisi vain muistinsa varassa) - jotenkin olin vain vakuuttunut koirasta ja uskalsin sanoa "löytö". Ja sehän se oli. Hommassa ei mennyt kauaa eikä Kiki tutkinut kaikkia laatikoita.
Hangonkeksinä kävelin hallista ulos kehuen koiraa. Autolla annoin koiralle extrapalkan. Epäusko valtasi mielen, näinköhän se muka onnistui, Kikin eka "koe" heti ekalla kerralla?
Sitten odotusta ja lopulta Nemi ulos autosta. Nemi huusi joka suuntaan. Otin sen kanssa kontaktireeniä ja menin hieman syrjemmälle jotta Nemi sai keskittyä muiden hajujen nuuskutukseen ja merkkailuun. Voirasioilla Nemikin oli asiassa mukana, palkkailin sitä oikean hajun haistamisesta.
Mentiin halliin, käskin koiran sivulle ja päästin hommiin. Aikarajana ollut kolme minuuttia kului nopeasti, Nemi haisteli laatikoita, haisteli lattiaa, haisteli lähintä seinää, huuteli sinne ja huuteli tänne. Tai siis 2,5 minuutin kohdalla minulle kerrottiin, että olisi vielä puoli minuuttia testiaikaa jäljellä. Katselin laatikoita, mitäköhän Nemi olisi haistanut eniten? Osoitin summassa jotain laatikoista löydön merkiksi - no väärinhän se meni ;-) mutta piti silti yrittää (yks kahdenstoista osamahdollisuus veikata oikein :-D). Minulle kerrottiin oikea laatikko, osoitin sen Nemille joka katsoi laatikkoa ei-kovinkaan-kiinnostuneena. Annoin koiralle kuitenkin namin. Vein mummon autolle ja annoin sillekin erikoisnamia vaikkei se tulosta testistä saanutkaan.
Sitten odoteltiin taas tovi, jonka jälkeen saatiin hakea kisakirjat hallista.
Lopuksi otettiin vielä Koirakoulu Kisman nosettajista yhteispotretti (Kiki oli "vähän" levoton kuvanottohetkellä)
Katjalle kiitos kuvasta ja Kikin koutsaamisesta <3 :-) ja onnea Kisman & Narran tuloksista :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti