Siilinjärvi - Pori

Palauduttiin eilen reissulta. Kävin nopeasti kuvat läpi ja tässä pari eilen pikaisesti muokattua.

Siilinjärvellä 26.07. Porukkapotretti. Vasemmalta Pena, Kirsi, minä, Meri & Merja + koirat.

Kiki & Epe-veli. Kiki yritti pistää painiksi veljensä kanssa, joten se "köytettiin" tikkaisiin ... ;-)

Kiki, Epe & Sani (eli lapset ja äiti) 💗

Porissa 29.07 Kiki sai sitten laittaa painiksi venäjänmustaterrieri-Rian kanssa :-)

Parhaat kaverit 💜

Arvostelut - Pori

"Rotutyyppi erinom. Mittasuht. oikea. Vankkaluustoinen. Kaunis narttu. Eritt. kaunis pää, pienet kauniit korvat. Hyvä selkä & hyvin kiertyvä häntä. Kaunis karva. Hyvin liikkuva"

"Rotutyyppi erinomainen. Kookas näyttävä narttu, jolla kaunis pää. Hieman otsakulma korostuva. Kauniit riittävän hajallaan olevat korvat. Selässä pieni painauma. Hyvä runko. Hyvä rinta ja raajat. Hieman ahtaat liikkeet. Upea tuuhea karva. Liikkuu hyvin."

Ei liene vaikea arvata kumpi on kumman arvostelu? ;-)
(tuomari Esko Nummijärvi)

Siikajoki - Lohtaja

Ens viikonlopun näyttelyiden aikataulut:

La Siikajoki

Siikajoella on joku muukin rlk :-o Meidän likat ovat peräkkäisillä numeroilla, joten luulen, että se kolmas on uros.

Su Lohtaja

Lohtajalla on tuomarimuutos, en tosin muista kuka siellä olisi pitänyt olla ...

Pori KV

Perinteinen Pori KV -reissu

Koirat kävivät kehässä, lisäksi Nemi kävi haukkumassa konekarhua ja minä olen töissä näyttelyssä (talkoilin jo eilen järjestellen kehälaatikoita, laskien ruusukkeita ja luututen viime vuoden pölyjä pois kehälaatikoista).

Kiki JUN ERI1 SA PN1 SERT CACIB ROP
Nemi VET ERI1 SA PN2 ROP-VET

Ruotsinlapinkoirat arvosteli Esko Nummijärvi

Käyvätkö ihmiset nykyisin vähemmän näyttelyissä kuin ennen? (näyttelykäynnit puhututtavat)

- Näyttelyitä on liikaa
- Näyttelyissä on aina samat tuomarit
- Näyttelyissä voittaa aina samat
- Näyttelyt maksavat liikaa
- Näyttelyissä on vääränlaiset palkinnot
- Näyttelyissä (aina tällä ja tuolla rodulla) tuomari vaihtuu ilmoajan jälkeen
- Näyttelyilmoittautuminen pitää tehdä liian varhain
jne

Miksi ihmiset käyvät vähemmän näyttelyissä kuin ennen? Vai käyvätkö ne? Joo, luin facesta palanmatkaa erästä keskustelua ja siitä se ajatus sitten lähti - eli aloin tutkimaan omien koirien näyttelykäyntejä. Sain aikaan esim tällaiset tilastot.

Kuva 1. 

Kuva 2. 

Kuvassa yksi on vuosilta 2002-2017 kaikkien (3kpl) koirien kaikki Suomessa käydyt näyttelyt. Ensimmäisen kerran uskaltauduin rotuyhdistyksen järjestämään näyttelyyn ns erikoisnäyttelyyn eli erkkariin keväällä 2004, siitä lähtien erkkari on kuulunut lähes joka vuosi ohjelmaan. Sinällään itseänikin yllätti se, että koirani ovat käyneet enemmän kv- kuin ryhmänäyttelyissä. Ryhmikset kun useimmiten ovat lähempänä ja niitä järjestetään kevättalvella melko paljon 5-ryhmälle/osa-vitoselle. KR-näyttelyitä pidän likipitäin turhina, vaikka toki niissäkin tulee joskus käytyä joko sijainnin (lähellä tai muutenkin asiaa sille suunnalle) tai tuomarin takia - miksi maksaa enemmän kuin ryhmiksestä muttei ole edes mahdollista tavoitella myös cacibbia?

Kuvassa kaksi taas näkyy eriteltyinä eri vuosille koirieni näyttelykäynnit. Yleensä tahti hyytyy kun koirasta tulee (jos tulee) valio. Merrin kanssa oltiin ihan noviiseja koko touhussa ja se näkyi alussa monessa asiassa, sen kanssa menestys antoi odottaa itseään. Toisaalta sekä Merrin että Nemin kanssa aikuisvuosina on keskitytty muihin lajeihin ja veteraaneina taas palattu näyttelykehiin.

Aika monta kertaa olen menneinä vuosina miettinyt kalenteria ja Koiramme & ASB-lehteä selatessani, että mitä tehdä tuona ja tuona viikonloppuna. Näyttely vai agilitykilpailut. Lähes poikkeuksetta aksakisat vetivät pidemmän korren. Nykyhinnoista en tiedä kun en ole kisannut agia enää muutamaan vuoteen, mutta ainakin aiemmin yhdellä näyttelymaksulla sai 2-3 starttia agilitykilpailuissa - eipä siinä sitten juuri enempää tarvinnut asiaa mietiskellä.

Omalta osalta voisin sanoa, että itselläni tilanne näyttelyiden suhteen on muuttunut lähinnä siten, että muut koiraharrastukset eivät enää syö näyttelykäyntejä. Ainakaan ne agilitykilpailut. Messaria olen miettinyt varmaan siitä lähtien kun koiran hankin, että onpa ilmoittautumismaksut kalliita, millä sinne matkustaisi ja missä olisi yötä - mennäkö vai ei.

Tänä vuonna Nemi on käynyt kolmessa ryhmänäyttelyssä ja Kiki samoin kolmessa ryhmiksessä ja kahdessa kv-näyttelyssä. Lisäksi molemmat koirat ovat menossa ainakin yhteen kv-näyttelyyn ja kolmeen ryhmänäyttelyyn. Joten omalta osalta vastaus otsikon kysymykseen lienee aika selvä 😎

11/17

Käytiin eilen koko porukalla juoksemassa Kimmokkeen pururadalla "vitonen", mulle matkaa kertyi 5,5 km - Eetulle ja koirille muutama sata metriä enemmän kun ne teki yhden pikkulenkuran enemmän ja ottivat mut sitten kiinni ... Mentiin hitaasti kun mulla on paska kunto 😝 Tosin se vauhti oli ilmeisesti Nemille just hyvä kun se jakso kivasti mennä enimmäkseen mun edellä. Siis suurimman osan matkasta Eetu piti Kikin hihnaa ja mä Nemin. Kikille on pururadan varrella vähän liikaa kaikenlaisia virikkeitä, eli se saattaa yhtäkkiä sännätä perhosten perään tai päättää, että nyt olisi hyvä aika katsoa onko mättäillä jo kypsiä puolukoita (tai jäljellä viime vuotisia). Noh, ihan hyvin se Kikikin enimmäkseen ravasi mukana :-)

Pururatailun jälkeen ajeltiin Jäälin hiekkamontuille ja käytettiin koirat vesikävelyllä. Ihan hyvää pätkää sain Kikin kanssa tehtyä. Eestaas mentiin siis niin että mä kahlasin vedessä ja kehuin/palkkasin Kikiä. Sitä vesi ahdistaa, jäi kait jotkut kammot kevättalven vesikävelystä. Nemi meni tuttuun tapaansa innolla veteen ja jopa ui hitusen kun montulla syveni aika äkkiä. 

Tämän aamun aamulenkillä Eetu oli käyttänyt koirat joenrannassa, Nemi oli käynyt tassuttelemassa vedessä mutta Kiki hyvä kun varpaansa oli sinne kastanut. 

Kuluseuranta

Ensimmäinen vuosipuolisko - ja hieman enemmän kun heinäkuutakin on jo pitkälti mukana.

Kaavio ilman rahamääriä, antamassa vain mielikuvaa siitä mihin koiranpidossa rahat uppoavat. No, ei tuo ehkä joka koiraperheen kirjanpidolta näytä. Siitä puuttuu ainakin muutama matolääkepaketti, hotellihuoneiden koirakustannukset ja reissussa ostetut koirien herkut. Enkä laske kilometrejä saati bensoja mitä koirien takia on tullut.

Jotain

Alkuun pari kuvaa koirista tältä päivältä. Pyysin Eetua ottamaan koirista kuvia kun ne pysy ja pysy olkkarin sohvalla (ilman mitään posetuskäskytystä tai ylipäänsä kehoitusta mennä siihen). Itseasiassa Kiki on viime päivinä pompannut aika usein tuohon sohvalle, tosin sillä on hieman erilainen mielipide siitä miten vilttien kuuluu sohvalla olla ;-)

Pari päivää sitten käytiin koirien kanssa sateisessa metsässä. Koirat pääsivät irtihummailemaan. Tosin Kiki enimmäkseen haastoi Nemiä ja kokoajan juoksi täysiii ees-taas. Luoksetuloja kun yritin sille treeniä niin se tuli vähän kuin kohti Nemin mukana mutta vain joitain kertoja mun luo asti. Ehkä se tulisi jos ei olisi Nemi mukana? Toisaalta Nemin mukana tulee kyllä ees samaan suuntaan / mua kohti. No, eipä tuo metsään jäänyt eikä kertaakaan yrittänyt karata, joten eikait tässä mitään ongelmaa nuoren (vähän irti olleen) koiran kanssa ole ... (?)

Vähän sekavia ajatuksia taas mielessä. Nemi vanhenee (tietysti), olen näkevinäni siinä jotain vanhan koiran piirteitä. Ihanaa, että Kikin uuvuttavan pitkän toipilastalven jälkeen saatiin kokea tämä kesä (ehkä myös tulevat ovat samanmoiset, mutta pitää elää hetkessä kuten koiratkin tekevät); Kikin ja Nemin olemista ja elekieltä on kiva seurata. Milloin on vaivihkaista hännän heilutusta ja pientä nuuskimista ja koskettelua, milloin Kiki hyörii pyörii ja haastaa Nemiä, milloin Nemi huutaa ja juoksee Kikin perässä, milloin Kiki matelee Nemin edessä, milloin Nemi pyöräyttää Kikin kenttään, välillä ne vain asettuvat nukkumaan lähekkäin (ei nyt ihan toistensa kainaloon kuitenkaan).

Mulla on krooninen huono omatunto siitä, että teen liian vähän asioita sen hyväksi, että Kikin kunto ja etenkin lihakset kehittyisivät. Toisaalta järjenääni kuiskuttaa korvaan ettei ne lihakset voi tulla kuin taikaiskusta ja että kyllähän me tehdään asioita ja etten voi kokoaikaa keskittyä pikkukoiraan.

Kuluneen vuoden aikana oon miettinyt koirajuttuja ihan liikaa (tosin en halua kenenkään kieltävän/estävän aatoksiani tai väittävän niiden olleen ajantuhlausta) Miettinyt ja murehtinut. Toisaalta oon saanut myös rauhan joihinkin asioihin. Olen päässyt yli lajeista, tavoitteellisuudesta, kisahimosta, ...

Oleellisempaa on elää hetkessä. Istua takapihalla ja katsoa kun "se sika joraa yksin partsilla" (ko. Viivi & Wagner sarjakuva tulee aina mieleen kun katselee kun Kiki leikkii itsekseen takapihalla) Kiki jahtaa perhosia, Kiki leikkii itsekseen jollain lelulla, tai touhua milloin mitäkin. Voi antaa koiran touhuta.

Kikin ja Nemin leikkituokiot pidän suht lyhyinä ts vihellän pelin poikki aina jossain vaiheessa. Ennen kuin meno yltyy turhan villiksi/rajuksi, plus Kiki ole vielä siinä fyysisessä kunnossa että se voisi pitkään leikkiä / juosta koirakavereiden kanssa. Varmaankin kunto kohenee / lihakset kehittyvät kun telmuaa, mutta mihin vedetään raja? Millainen jälkioireilu on normaalia rasituksen jälkeistä ja mikä ei. Kuinka nopeasti koira palautuu - vaaditaanko aina hieronta (tms) jos Kiki on viettänyt vähän rempseämpää elämää?


...ehkä jatkuu vielä joskus, nyt aivot vissiin jo nukahtivat, mulla on sellainen kutina, että jotain muutakin piti sanoa - tai että en kirjoittanut kaikkia ihan niin kuin olin suunnitellu/aatellu. Voi siis olla, että editoin/jatkan tätä raapustusta huomenna ;-)

Hatut hukassa

En mä tiedä miks, mutta jotenkin sitä tuntee poistuneensa normaalilta vyöhykkeeltään kun kaupoissa kiertelee metsästys- & kalastusosastoja. Tai jotain vastaavia. Meni kaks päivää ja kolme kauppaa piti käydä läpi ennen kuin nämä löytyivät

ostin kaks hyönteishattua kun a)vihdoinkin löysin niitä b)en tiedä kumpi ois parempi c)eivät olleet kalliita.

Ens kerralla sitten ehkä moskiittotakki, moskiittoviitta, moskiittohaalari, ... jne ? 😜

Yppäriin

Maksoin tänään elokuiset koirakurssit, eli Nemi aloittaa ja Kiki jatkaa noseilua. Lisäksi ilmoitin koirat elokuun loppupuolella olevaan Yppäri (Pyhäjokin) ryhmikseen. Muistaakseni rlk:t siellä arvioi Hannu Talvi. Uhmaan kohtaloa ts elättelen toiveita että Kiki tiputtaisi karvansa jos oikeen sitä ilmoittelen näyttelyihin sinne sun tänne (Oulu ei viel auttanu) ;-)

Kotitoko

Pihatokoilin koirien kanssa pari päivää sitten. 

Ensin Nemi

- nouto: haki mutta murmutti ja luovutus oli yhtä hassu kuin ennenkin eli kääntyi metri mua ennen toisin päin ja peruutti mun sivulle, vilkuillen välillä taakseen että joko riittää. Ei hajuakaan mistä se on sen tavan oppinut

- törpön kiertoa. Vein namin törpön taakse niin kuin oon sille  tehny. Se juoksi namille, ei kiertänyt törppöä ja tuli takaisin. Teki tän kahdesti. Voi pääh! Tein lähempää, ohjasin kädellä ts heitin sitä sinne taakse, en vieny namia. Sitten kiersi mutta tais mölytä samalla 

- kaikki jäävät vuoron perään, ne meni superhienosti

- kaukot, ekalla vaihdolla liikku vähän, muuten ihan jees :)

Sitten Kiki

- törpön kierto. Karvavinkulelupatukkapalkalla. Kiki oli ihan pähkinöinä. Tarjoili innokasta kiertoa ja tuli himolla leluun. Kerran myös mun rystysiin kun pidin huonosti kiinni lelusta. 

- seuruu. ei kauheen häävi, ts en saa sitä tiiviiseen paikkaan, väistää mua hieman. jos taas tyydyn siihen että jättää raon minuun/jalkaani niin kontakti on hyvä. Palkan pitäminen missä? olisi parasta. 

- nouto. Tätä tehtiin kolmella eri tavalla. Ensin hetsasin ja heitin kapulan, joka kerta ryntäsi innolla kapulalle ja nosti sen ja toi sitä mua kohti hetken matkaa. Hirveen tarkkaa puhunko ja mitä (pätee myös jos se tuo mulle pihalla palloa, jos innostun siitä että se nostaa pallon ja tulee mua kohti niin saattaa tiputtaa pallon. jos kehun vasta kun se tyyrää mulle pallon niin kaikki menee paljon paremmin). Toisena nostelua, naksuttelin siitä. Ei pidä kauaa kapulaa suussaan. Kolmantena tokon alkeiskurssilla nouvottua pitoa. Eli mulla on kapula ja pidän kapulan takana palkkaa johon koira pääsee vain ottamalla ensin multa kapulan. Tämä sujui yllättävänkin hyvin eli Kiki hieman jopa "taisteli" kapulasta eli ote oli heti pitävä eikä vaan lörpsähtäny huuliaan/suutaan kapulalle. 

Sisällähän me tehdään joka ilta ennen nukkumaan menoa erilaisia toko/jumppatemppuja. Likoilla menee pasmat sekaisin jos tempputuokio (=namien saantituokio) jää pitämättä / meinaa unohtua. 

h_n 14/17

Kampailin eilen Nemiä kahteen eri otteeseen. Sillä on niskassa/kaulassa karvanlähtöä. Siis kun kampaa kunnolla niin irtokarvaa löytyy - päällepäinhän se ei näy ...

Uutinen

Eilen bongasin netistä uutisen, että ens vuoden alusta osa-vitonen kasvaa. Siis ryhmänäyttelyjuttuja. Tervetuloa siis islanninlammaskoirat ja göötit (ja jotkut muutkin) metsästyspystykorvien ja lappalaiskoirien seuraan kevättalven ryhmänäyttelyihin .

Viilennystä

Viikonloppuna oli lämmin, sunnuntaina varsinkin turhankin kuuma. Ostinpa sitten koiranäyttelystä koirille viilennysalustan:

Molemmat koirat kävivät makaamassa hetken muovimatolla ja odottivat sitten palkkiota. Plus Kiki yritti tutustua uuteen koiraroinaan kynsinhampain (kielsin ja siirsin viilennysalustan sipsilaatikkomakuupaikanviltin alle).

Sunnuntain jälkeen ei ole viilennysalustaa tarvitukaan kun lämpötila laski kymmenen korville ja tänään on myös tuullut ja satanut.

Ei vielä roturasisti

Tein havainnon viikonloppuna kun olin Kikin kanssa radiradalla Oulun kv-näyttelyissä. Kiki ei erotellut koiria rodun, koon tai muun ulkoisen seikan puolesta kivoihin tai inhokkeihin. Joitakin se väisti kun ne ärräsivät sille, joitain kohti se oli menossa innokkaana - tai todella innokkaana - tervehtimään. Joihinkin se suhtautui neutraalisti.
Tilanne realisoitui minulle siinä vaiheessa kun vastaani tuli nainen joka talutti kahta dalmatialaista ja yhtä saksanpaimenkoiraa - Nemi olisi vetänyt monta palollista herneitä nenäänsä tuossa vaiheessa ja kiroillut kuuluvasti ko koirille. Kiki ei välittänyt niistä mitään. Onneksi ei ollut Nemi provosoimassa tilannetta.

Liikuntamaanantai

Kiki pääsi tänään pitkästä aikaa juoksulenkille, Eetun kanssa juoksivat meiltä kirkolle eli oisko ollut kaks ja puol kilometriä. Ihan hyvin oli kuulemma mennyt. Koira oli aatuvaljaissa ja flexissä. Kun tulivat kirkon parkkikselle odotin siellä vesikupin (ja muutamien namien) kanssa. Otin koira, juotin/palkkasin sen ja ajoin Kimmokkeen pihaan (Eetu juoksi sinne) ja käytin koirat lenkillä. Kimmokkeella koirille siis kuntoiluna ylä- ja alamäkikävelyä plus mättäillä tallustelua.

Ai niin yks ja kaks

Enpä ole tainnut sanoa halaistua sanaa siitä Iin hierontakeikasta. 

Kuten arvasinkin niin Kikissä oli paljon jumeja/kireyttä (selässä etenkin). Sai laseria moneen kohtaan. 

Nemillä oli etenkin vasen lonkka jotenkin löysän tuntuinen - ehkä vanhemmuuttaan tullutta? Nemikin sai hieman laseria. 

Kikiä kannattaa edelleen jatkossa käyttää about kuukauden välein hoidatettavana, Nemi ei ole niin nopeesti hieronnan tarpeessa. 

Toinen juttu josta ajattelin mainita on lauantai. Eli jäin Kikin kanssa Kompiaisporukan seuraan odottamaan (kiitos seurasta :)) ryhmäkehiä ja kävin tosiaan sen kanssa isoissa kehissä pyörimässä; monikko siks kun oli sekä kokoomakehä että varsinainen isokehä. Kokoomakehä kesti ja kesti kun tuomari kiersi katselemassa koiria (vain yhdeltä katsoi liikkeet ja se olikin sitten ryp1), Kiki jaksoi seistä pönöttää tosi hienosti 💖 Toki mä sitä palkkailinkin, mutta silti, häntä oli selänpäällä ja pikkukoira oli niin terhakkaan reippaana että :-) Kun lähdettiin liikkeelle kohti isoa kehää se hieman haukahti, mutta hiljeni sitten - hetken meni hyvin kunnes se yritti roikkua hihnassa ... kiellosta lopetti kyllä. Sitten taas pönötettiin hetki hienosti ennen kuin lähdettiin pois kun ei päästy jatkoon. 

h_k 20-22/17

Kikiä on hieman kampailtu / karstailtu / harjailtu viikonloppuna näyttelyssä ja tänään kotona hieman taas lisempää.

Oulu KV. 16.7. - arvostelu

"16 kk. Kauniit päänpiirteet. Erinom. tyyppi. Hyvä purenta. Ikäisekseen jo tasap. runko ja raajarakenne. Rodunom. kulm. ja liikemalli. Liikkuu hyvin sivusta, mutta vielä hieman kapeasti edestä ja takaa. Lupaava turkki tulossa, vielä pentukarva. Hyvä luonne. Viehättävä nuori neiti!"

Suhtautuminen tuomariin: käsiteltävissä

NUO ERI1 SA SERT CACIB PN1 ROP

Oulu KV. 16.7.
Tuomari Mari Lackman.

En ottanut palkinnoksi lammaslaumaan lisäjäseniä vaan niitä showlinkin lahjakortteja ...

Kiki ensimmäistä kertaa nuortenluokassa

15.7. Oulu KV - Tuomari Berget Arild, Norja

"Utmarkt typ. För åldern bra huvud. Fina ögon o örön. Mycket bra hals o rygg o kors o svans. Bra bröst. V lvinklad. Med mycket goda ben o rörelser. Bra päls o färg. "

NUO ERI1 SA SERT CACIB PN1 ROP

Palkintopisteessä sai valita ottaako pokaaleja, jotain nameja, leluja vai showlinkin alennuskuponkeja (joita ei olisi voinut käyttää tämän päivän näyttelyssä). Otin sitten leluja, siinä on cacib-lammas, sert-lammas ja rop-lammas 😅😄

Kuvasta suurkiitokset Anja Hämälälle 😃

Reissukertomuksia, osat 1-6

• Päivät 1-5
• Päivä 6
• Päivät 7 ja 8
• Päivät 9 ja 10
• Päivä 11
• Päivä 12

Nuori aktiivisessu

Kiki on ollut viime päivinä tosi aktiivinen. Mikä tietysti on oikeasti tosi ihanaa, koska sellainenhan sen kuuluukin olla. Herättää vain ajatuksia siitä, että pitäisi laatia sille loppuvuodelle jonkinlaista harrastekalenteria. 

Loppukesäkausi treenaillaan sitä hakua aina kun harjoituksia on niin, että niihin voidaan osallistua. Se on kyllä enemmän kuin sata jänestä (=koira tykkää, koira saa aivojumppaa josta edes hetkeksi väsähtää). 

Elokuussa alkaa noseworkin jatkokurssi eli siitä on sille hetkeksi ohjelmaa. Kun Kisma koirakoulun syyskauden kurssipaikat tulevat hakuun niin Kikille toivottavasti löytyy sieltä ainakin tokoa lukujärjestykseen - mahdollisesti myös noseilua. 

Näyttelyt taitavat vähentyä syksyn päälle eikä niillä koiraa viikolla väsytetä, toki niinä viikonloppuina kun on kehäesiintymisiä niin reissut sinällään hetkellisesti tuovat koiran elämään normaalista poikkeavaa ohjelmaa mikä väsyttää koiraa, mutta ei ne nyt normiarkiaktiivisuutta muuta suuntaan eikä toiseen. Toki näyttelykalenteria voidaan katsella josko sieltä syksylle löytyisi jotain mielenkiintoista minne voisin koiran ilmoittaa. 

Esim joulukuinen messari, kolme näyttelyä, kestäisikö kukkaro sitä? 

Syksymmällä jatkan varmaan jossain määrin taas Kikin kuntoutusta veden avulla, eli vesikävelyä tai uintia voisi silloin tällöin harjoituttaa koirauimalassa. 

Paikalliset koirakerhot taitavat vaatia sen verran paljon talkoilua ettei meille ne portit hetkeen jos toiseenkaan avaudu joten sen kummemmin kassille kuin okkllekaan ei voida mennä reenailemaan mihinkään ryhmiin mitään. 

10%

Nemi on rapannut toista korvaansa hieman viime päivinä, joten käytin sen aamupäivällä eläinlääkärissä. Testattiin samalla uus eläinlääkäri, Haukiputaalle perustettu Herttainen. Vaikutti mukavalta ja peruusteelliselta eläinlääkäriltä, saatammepa käydä tuolla toistekin. Täältä se nyt on se ja sama matkan suhteen että ajaako sitä Ouluun vai Haukiputaalle. 

Tuli samalla sitten vähän kuin senioritarkki tehtyä koiralle. Sydänäänet ok, sisäelimet ok (tunnusteli nekin, mikä oli minusta outoa tai en muista eläinlääkärien ennen sellaisesta maininneen), kyseli ruumiintoiminnot, katsoi ettei ole tarvetta hammasoperaatioille - toki plakkia on kertynyt hampaisiin muttei ole tulehtuneita hampaita tai muuten sellaisia että pitäisi tehdä purukalustolle jotain. Keuhkoista ei kuulunut rohinaa. 

Vasen korva oli täysin terve, oikeassa näkyi jokin piste jota ell epäili hyttysen tai muun hyönteisen pistoksi. Oikeassa korvakäytävässä lievää turvotusta ja punoitusta, ei eritettä. Oikean korvan näytteessä hieman tulehdusoluja, ei hiivaa, bakteereita eikä ulkoloisia. 

Nemi painoi heidän puntarillaan 13 kg, vanhus on vähän kuihtunut ... Ell kehoitti antamaan 10% enemmän ruokaa (jos Nemi haluaa syödä enemmän - jotenkin luulen, että haluaahan se ;-)). 

10/17

Tänään päivällä kostessa kelissä (ei satanut mutta oli satanut ja kohta sato taas) kävin juoksemassa sen maaseutulenkin eli reilun 3km. En mitannut aikaa.

9/17

Viime viikon perjantaina kävin juoksemassa Eetun kanssa. Kylillä kierreltiin 3,5km - Eetu jatkoi siitä sitten vielä lenkkiää, mulle riitti tuo kolmejapuolkilsaa.
(koirat olivat sen aikaa keskenään kotona, ihan nätisti olivat olleet ts olivat ainakin hiljaa kun lähdettiin ja hiljaa kun tulin takaisin kotiin)

h_n 13/17

Myös Nemi joutui pienen harjauksen uhriksi tänään. Siks sanon että pienen kun kampasin koiraa vain hieman ulkona, ei mitään selänjumituskampausta tällä kertaa.

h_k 19/17

Pientä Kikin kampailua taas. Tätä siistimistä varmaan jatkuu koko loppuviikon.

Ei se oo niin yksinkertaista

Kiki kävelee tämän tästä oudosti. Välttelee leikatun jalan käyttöä. Siis tottakait se astuu sillä eikä se onnu. Mutta se joko on tottunut tai se ei osaa kulkea kokoaikaa niin kuin normaalit koirat. Hieronnalla jumit saadaan pois ja voitaisiin aloittaa puhtaammalta pöydältä, mutta miten aloittaa kun koira on tottunut liikkumaan kroppaa kuormittavalla tavalla. Lisä ärsytystä itselle tuottaa se, että jos tyyrään koiran kävelemään asfalttipyörätien sijasta ojaan / pientareelle kun kuvittelen, että se on terveempi paikka koiran liikkua, niin siitä seuraa melko usein se, että koira alkaa etsimään jotain syötävää. Se, että koira syö paskaa on ehkä vain iljettävää omistajasta, mutta kun tälläkin alueella on kuulemma joku koirienmyrkyttäjä niin ei kauheen kiva ...

Jumppatemppuja on tehty leikkauksesta lähtien jos jonkinlaisia, mutta ilmeisesti pitäisi tehdä enemmän / monipuolisempia, jotta vasen etujalka saisi lisää lihaksia ja koira käyttäisi sitä yhtälailla kuin muitakin jalkojaan.

Ei kannata kysyä minulta, että joko Kiki on toipunut leikkauksesta, kun ei se mun mielestä ole. Tai siis on toki monellakin tasolla, mutta niin kauan kun on tämmöistä säätöä sen liikkumisen ja jatkuvan jumimisen/hoidattamisen kanssa niin eihän se normikoira sillon ole.

Kikin tie hakuilijaksi

Pääsin toukokuun lopussa mukaan oululaiseen hakuporukkaan. Tosin touko-kesäkuun vaihde oli itsellä todella kiireinen töissä yms ettei oikein ollut mahdollisuuksia ehtiä harjoituksiin. Ja sitten tuli se The Reissu, joten harrastuksen aloittaminen hieman venähti.

Mutta. Eilen oltiin sitten ensimmäistä kertaa mukana.

Keli oli lämmin (yli 20 astetta) ja hieman oli sateen/ukkosen uhkaa ilmassa. Paikalla oli bc, suursnautseri, belgi ja x-rotuinen. Plus Kiki. Aluksi tallailin aluetta ja olin maalimiehenä muille yms (mitä nyt käskettiin / kuuluu hakuharkoissa tehdä).

Sitten oli Kikin vuoro. Hain repun ja koiran autosta, laitoin koiran pitkään liinaan ja mentiin metsän puolelle. Kiki oli innosta soikeana. Eipä sille mitään ihmisten totuttelumakkararinkiä tarvinnu tehdä kun meni niiden luo muutenkin. Joten ihmisiä meni heti namirasioiden kanssa hieman kauemmas. Kiki sai sitten säntäillä ihmisten luota toiselle, ihan vähän sillain ettei se suoraan nähnyt kun joku meni jonnekin. Sitten kun tätä namirallia oli jatkunut hetken vein koiran takaisin autoon (juotin ensin ja käytin pissalla).

Lopuksi tehtiin vielä kaksi piiloa Kikille. Tottakait tuuli oli lakannut siinä kohtaa, joten se eka oli aika haastava kun koira ei saanut hajua siitä sitten millään eli kierreltiin siinä "ukon" ympärillä vaikka kuinka. Lopulta haju tuli oikeasta suunnasta koiran nenään ja Kiki meni innoissaan henkilön luo syömään ja kuulemaan kuinka taitava oli. Toisen tyypin etsimiseen olin varautunut samankaltaiseen kiertelyyn, mutta tällä kertaa koira sai paljon nopeammin ideasta kiinni ts haistoi kohteen ja juoksi sinne. (päästin liinasta aina irti kun näin koirasta että se tietää mitä se tekee eikä ole saamassa mitään hepulia tai juoksemassa jonnekin intokiinaan)

Tokan "ukon" löytämisen jälkeen vein Kikin autolle. Kiki tais olla viiminen reenattava koira. Joten keräsin kamppeemme ja läksin käyttämään Kikiä vielä hieman kävelyllä (ei kuitenkaan kakannut, yhteen kuolleeseen siiliin törmättiin).

Kikillä oli kyllä superkivaa. Ihan mahtijuttu, että päästiin tuohon porukkaan mukaan 👍💜😃
Tänään Kikillä oli hieronta (ja viikonloppuna on näyttely), joten en tiedä ehditäänkö tällä viikolla enää hakuilemaan (jos reenejä ees on to tai pe). Mutta ehdottomasti haluan jatkaa Kikin kanssa haun treenausta. Tosin itselle täytyy ostaa ainakin hyttysverkko ... 😜

09.07

Aatut

Käytiin shoppailemassa :-)

Vihdoinkin (siksi vihdoinkin kun allekirjoittanut sai viimein aikaiseksi tehdä asialle jotain eli ottaa yhteyttä Aatujen tekijään) Kikilläkin on omat Aatut. Siis Aatu-panta ja Aatu-valjaat.

Eräs kesäilta

Sitä lihaa

Fillaroin toissapäivänä Mustiin & Mirriin ostamaan koirille lihaa. Ko myymälässä ei myyty MUSHia (jota oon siis syöttänyt koirille aiemmin), mutten lannistunut siitä vaan pyöräilin kotiin reppu täynnä Maukas -merkkistä koiranpöperöä. Mukaan tarttui pari pussia maha-lohi -pyöryköitä ja yhdet puolen kilon pötköt jauhelihaa (olikohan toinen possua ja toinen broileria). Tuon retken jälkeen koirat ovat saaneet joka aterialla kolme lohimahapyörykkää ja vajaat desit nappuloita (normaalisti ovat syöneet reilun desin nappuloita per koira per ateria). Ei ole ongelmaa etteikö sapuska menisi alas, koirat (etenkin Nemi) ovat jopa vähän sikailleet ruuanannon yhteydessä kun ruoka pitäisi saada heti. Pitää toki seurailla koiria, että jos muuttuvat mursun kokoisiksi niin pitää sitten vähentää ruoka-annosta. 

Virtaa

Ulkona on alle kymmenen astetta lämmintä ja koirilla alkaa olla virtaa. Kikillä etenkin. Se oli vähän jotenkin vetelä lomalla, toisaalta tietty ihan hyvä että sitäkin (Nemin lisäksi) väsytti kaikki uus mitä näki, kuuli, haisto ja koki ettei oltu ihan helisemässä sen energiavarastojen kanssa matkalla ...

Tänään Kiki hämmästytti meidät tuomalla mulle villasukat. Siis Eetu antoi sille eteisessä sukkamytyn ja koira toi ne mulle olohuoneen sohvalle. Ihan käteen asti eikä tiputtanut välille. Joskus tulee mieleen, että pikkukoira oppisi vaikka mitä jos jo(t)ku(t) jaksaisivat koulutella sitä enemmän ... Päivällä Eetu leikki Kikin ja tennispallon kanssa takapihalla ja koira toi pallonkin takaisin aika monta kertaa (muiden koirien kanssa välillä on pitänyt maanitella, Nemi ja Merri mieluusti aina lähtivät pallon perään mutta takaisin tuominen oli tuurissaan - Merri oli siinä kyllä parempi kuin mitä Nemi).

Reissun jälkeen koirat ovat päässeet pari kertaa Kiiminkijokeen nauttimaan kesästä.

ps. koirien hieronta siirtyi ens viikon tiistaille

Kesän toinen punkki

Löytyi sitten tänään Nemin mahasta. Se oli helpompi poistaa kuin se eilinen.

Kesän eka punkki

Löytyi eilen kun rapsuttelin Nemiä. Punkki pirulainen oli koiran kaulassa, hieman piti Nemin kanssa neuvotella, että sen sai sellaisessa asennossa olemaan jotta punkki saatiin pois.

8/17

Eilen kävin yksinään juoksemassa sen saman lenkin minkä ed. päivänä Nemin kanssa. Taaskaan en katsonut kelloa ennen enkä jälkeen eli en tiedä kauanko lenkki kesti. Taas oli jotain ikäviä tunnelmia oik. jalassa välillä juostessa ja illalla jalka oli kipeä.

7/17

Kävin toissapäivänä Nemin kanssa hölkkäilemässä ns maaseutulenkin. Nemi oli yllättvänkin reippaana vaikka oli noin kakskyt astetta lämmintä. Itsellä ei kovin kummonen juoksukunto ole kun ei ole tullut juuri juoksenneltua. Jossain vaiheessa lenkkiä oik.jalan jalkapohjassa oli ikäviä tuntemuksia. Aikaa en mitannut.

h_k 18/17

Vaihteeksi kampailin Kikiä. Eilen siis.

Torstaina

Sain likoille hieronta-ajan torstaille. Ihan superhienohomma, että aika löytyi näin nopsasti.

Ai miksvai. Nokun Kikillä oli reissussa ihan sairaan kivaa kun se pääsi juoksemaan ja leikkimään Nemin kasvattajan luona / pihassa. Nemi toki sai myös rallata, mutta se nyt ei niin pitkään ollut kiinnostunut leikkimään / juoksemaan. Ennemminkin toimi poliisina. Kiki löysi Herding Instinct's V -pentueen, jostain rlk-tytöstä (hieman Kikiä nuorempi, myös pieni eli olivat samankokoisia) ihan huippuseuraa. Molemmilla oli superkivaa

Kuten blogini lukijat ehkä muistavatkin, niin Kiki ei ole saanut paljoa vapaana olla eikä varsinkaan toisten koirien kanssa leikkiä. Joten parin tunnin riekuntasessio saattoi olla sille liian rankka. Tai sitten mä vain kuvittelen. Enivei, jos riekunnassa ja myöhemmin matkan aikana eri tilanteissa on jumeja tullut niin kiva saada hoideltua ne pois (jotta voidaan hankkia uusia, koska ainahan niitä koirille jostain tulee).

Malmön madot

Meidän matka meni siis näin:

koti - Ruotsi - Öölanti (Ruotsi) - Ruotsi - Tanska - Saksa - Hollanti - Belgia - Ranska - Belgia - Luxemburg - Saksa - Itävälta - Saksa - Itävalta - Saksa - Tsekki - Saksa - Tanska - Ruotsi - koti. 

Matolääkkeet paluumatkalla koirat popsivat Malmön Evidensiassa. Ei oltu varattu etukäteen aikoja vaan mentiin sinne, kun googletettiin (Eetun älykännyllä), että siellä olisi ns drop-in aikoja arkisin. Eli alle tunnin jonotuksella (oisko jonotettu puol tuntia tms) saatiin koirat eläinlääkärin kanssa samaan huoneeseen popsimaan lääkkeet. 

Sitä ennen koirat kävivät puntarilla, Kiki 8,7 kg ja Nemi 13,6 kg. 

Jotenkin epäilyttää aika roimastikin, että tuskin Kiki kahta kiloa on laihtunut siitä mitä oli talvella? Niin tai näin ajattelin, että pitänee mennä ostamaan koirille taas lihaa nappulan seuraksi (ja tai antaa Kikille enemmän ruokaa). Sinällään kumma, että miten koiruus noin olisi laihtunut, kun viime aikoina kuumuuden takia lenkit eivät ole olleet kovinkaan kummoisia. 

Euroopassa oli siis kuuma, tai lämmin ja välillä todella kuuma (+36). 

Reissussa päätin, että koirat pitää hierotuttaa myös heinäkuussa. Pistin asian jo vireille 👍

Oulun aikkikset

Oulun heinäkuun näyttelyiden aikataulut näyttivät olevan jo verkossa. Kumpanakaan päivänä ei ole muita ruottinlapikkaita.

h_k 17/17

Kampasin äskön Kikiä, jolla on karvanlähtö muttei sellainen mikä ulospäin näkyisi. Tulee ilmeisesti isäänsä siinä asiassa ;-)
Harjailin koiria myös reissun aikana, mutta en muista kuinka monesti kun en kirjannut kampailukertoja ylös, joten ne turkinhoitotuokiot eivät vaikuta title-numerointiini.

Langoilla taas

Tultiin eilen takaisin Euroopan turneelta.