Kyttääjät

Niin. Kikihän muuttui heti kertaheitolla kun massu parani ja kerran käytiin siellä fyssarilla. Ainut vaan, että se ei rauhoittunut vaan päinvastoin riekkuu entistä enemmän kun pystyy ja jaksaa nyt paremmin. Jepujee, se ontuu pikkasen taas. Se on siis hyppinyt sohvalle ja jopa sänkyynkin (se on korkeampi kuin sohva). Sen jälkeen kun se on hypännyt ko huonekaluille niin on kyllä aina nostettu se alas eli ei ole itse kaahottanut niiltä pois (vielä on ehditty paikalle ajoissa). 

Ulkona siis kyttäilen kokoajan miten se penikka nyt liikkuu. Eilen se ei ontunut, perjantaina ontui jossain välissä. Eilen kun oli ihan ok ja reipas ja kaikkea niin laajensin pikkasen yhtä lenkkiä eli Kiki pääsi uudella kadulle kävelemään. Ja ihmettelemään, oltiin kuulemma oltu kauan lenkillä. En sitä niin ajatellut itse tai kellosta katsellut aikaa, mutta Kiki pysähtyi ihmettelemään kaikenlaista uutta mitä eteen tuli - tai kuuntelemaan kun omakotitaloalueella joka toisesta talosta kuului haukkua tai ihmisiä oli ulkona puuhailemassa jotain. Tänään se sitten on taas hieman liikkunut epäpuhtaasti. Onneksi on ens viikolla vielä yks fyssarilla käynti ennen kuin lähdetään kesälomareissulle. 

Toisaalta ihmekait se olisi jos se kertaheitolla olisi täysin oireettomaksi mennyt ...


edit. perjantaina saatiin siis fyssarilta reenilupa ja lenkkilupa. Eli periaatteessa asioita voisi tehdä ja pentua hieman enemmän liikuttaa. Mutta saman tein kun oireet (lenksutus) palasi niin tekisi mieli taas pistää pentu komeroon - ts pumpuliin ja komeroon oottamaan viisautta ... No okei, liioittelen, ei se (vielä) niin paljon onnu kuin ontui aiemmin.