keskiviikko 2. huhtikuuta 2008

Luottoa, luottoa...



"En mää ossaa" "Ei tästä mitään tuu" Luota siihen koiraan nainen! Ja Liiku! 

Tämän kertainen tarina lähti liikkeelle siitä, kun Kati kertoi tehneensä harjoitusradan Rovaniemen 3-luokan erään rataprofiilin pohjalta. Ja tutultahan se näyttikin, paikoitellen. Minä sitten miettimään siihen vääntelykohtaan, että millaisen harkan tekisin Nemin kanssa - koska jos Merrille tuli vääntelykohdassa radalla virhe, niin eihän Nemi voi osata sitä. Nemillähän ei ole ainuttakaan tulosta 1-lkasta. Merri on kuonosta kiskottava koira ja huomattavasti teknisempi / taitavampi kuin Nemi. Täytyyhän sen olla?

Rata, epämääräisine (mun muistikuvan mukaan) mittasuhteineen eli välillä oli lyhyitä ja toisinaan pidempiä estevälejä:
(este b yrittää esittää okseria)


Toki totuus on tietysti se, että jos olisin aloittanut sieltä mistä muutkin tuon radan niin luultavasti en olisi ehtinyt ohjaamaan koiraa niin hyvin noille syheröille. Nyt kun tein niin kuin tein, niin Nemi hyppeli kerralla oikein esteet 1-4.

Sitten jatkoimme kirjain -harjoitukseen. Pujon jälkeen palkka ja siitä namin syönnin jälkeen ohjaus okserille - jota Nemi ei tajunnut alkuunkaan. Enkä toki itse tajunnut käskyttää sitä erilaisemmin kuin normi hypylle. Laskettiin Nemille rimoja jotta se hahmottaisi sen paremmin. Rimojen laskun ja mun paremman käskytyksen jälkeen hyppi ihan hyvin. Ensin olin aikonut olla putkeen lähettäessä lähempänä a:ta, muka ennakoiden jatkon ts ettei olisi niin pitkä matka ja muuta höperöä. Mutta vartalo kertoi muuta kuin käskyt joten tuohon tuli ihme mutka (koira kyllä meni putkeen eikä edes koskenut a:lle mutta ohjaus oli kaikkea muuta kuin sujuvaa). (nämä uusinta yritykset aloitettiin okserilta) Sitten kokeiltiinkin niin, että olin c:n takana ohjaamassa hypyille ja putkeen. Tämä oli parempi paikka putkeen ohjauksen kannalta. Jatkokin sujui muuten ihan hyvin, mutta kun olin niin jäljessä koiraa niin siinä vaiheessa kun käskin koiraa putkeen niin se kääntyi katsomaan taakseen / mua, että mitä sä nainen siellä oikeen puuskutat? ja jäi pyörimään ja meni putkeen vasta kun kerkesin sinne asti...
Kokeilin myös putken käskyttämistä jo aiemmin, mutta se ei tuottanut sen parempaa tulosta. Joten mietin siinä sitten, että jos sen putken käskyttää vasta sitten kun on rauhassa saatu hypeltyä pituudet ja muut hyppelyt. Kun tuon yhdisti siihen, että en jäänyt odottamaan koiraa sieltä ed putkesta vaan juoksin niin että olimme pituudella vielä yhtä aikaa niin lopunkaan kanssa ei ollut mitään ongelmaa.

Lopuksi harjoittelin vielä itsekseni putkeen lähetystä (itse olin paikallani n 4 metrin päässä putken suulta). Hyvin meni. Siis pelkkää putkeen lähetystä ja palkkaa. Ja ihan lopuksi a:ta hihnassa tuttuun tyyliin.

Ei kommentteja: