keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Tekniikka syksy


Mersulla oli eilen agiharkat uuessa ryhmässä AD:lla. Ainakin tällä kerralla ryhmää koulutti Mikko.

Olin saapunut koirineni hallin kulmille jo varhain (heitettyäni Eetun töihin), joten ehdin käymään reilun tunnin mittaisella lenkillä ja lukemaan hitusen kirjaakin autossa ennen kuin reenit alkoivat. Olipa muuten kylymä ilima, aika haipakkaa sai tallustella, että tarkeni. Talvi tulloo.

Harjoittelimme takaakiertoja ensin yhdellä hypyllä (2 tai 3 koiraa yhtäaikaa pitkin hallia) ja lopuksi kolmen esteen reeni missä tehtiin yks takaahyppelö ja yks valssi. Vaikka Merri periaatteessa yksittäisellä esteellä hakee takaahyppelön ihan hyvin niin rataharkassa mun piti viedä se silti aika pitkälle jotta se teki sen hypyn oikiasta suunnasta. Ja sinä aikana kun Nemille olen opettanut takaakäskyä ja oon kierrättänyt sitä mattotelineen, puiden, pensaiden, lipputankojen (jne jatka listaa) ympäri (ts "takaa") niin toki Merrikin on saanut osansa tästä harjoittelusta Mutta kuten aiemminkin, niin myös nyt, tuli havaittua, että Merri on toispuoleinen. Se siis lähtee takaakäskylle paljon paremmin vasemmalla kädellä (/puolelta)...

Toinen harjoittelun kohde oli pujottelu, missä Mikko oli avittamassa ja kommentoimassa. Tavoitteena siis itsenäinen pujo ja sisäänmenot yhä hankalammista kulmista - toisin sanoen yhä taitavampi ja taitavampi koira. Tämä todellakin on Merrille tosi hyvää reeniä, sillä mitä pidempi välimatka radalla on pujotteluun niin sitä hankalammaksi se meille menee. Sen enemmän Merri ehtii väykyttää mulle ja pyörimään ja hyörimään ja aikaa sen kuns vaan kuluu.

Kun Mikko oli vartioimassa namikuppia niin uskalsin käyttää sitä palkkausmenetelmää. Sillä muutoinhan Merri fuskaisi välittömästi ja jättäisi työt tekemättä ja menisi suoraan palkalle. Ensin tulin koiran mukana, ja sitten lähetin sen neljästä metristä puolikkaille kepeille ja jäin seisomaan paikalleni (juosten loppuun vasta sitten kun koirakin oli siellä). Ja Merri taisi hämmästyttää meidät molemmat - vaikka tiesin kyllä tietysti Merrin äärimmäisen ahneeksi. Mutta tämä oli lupaava harjoitus. Sillä Merri ei kaivannut minua yhtään! Määrätietoisesti pujotteli kohti lihapullaa. Onni on ahne koira. Eli se voisi ehkä sittenkin olla mahdollista, että Merrillekin saisi himoa kepeille ja itsenäisyyttä esteen suorittamiseen. Tottakait se vaatii ihan hitosi työtä. Ja kannellisen (luultavasti myös jollain koodijärjestelmällä avattavan ) namirasian... Siis itsenäiseen reeniin.

Harjoiteltiin myös kulmia kepakoille. Niissä en saanut olla niin kaukana kun suorassa lähestymisessä. Merri rupesi välittömästi räkyttämään... Paitsi kun usutin sitä esteelle niin sen katse kohdistui sinne ja sitten hienosti haki kohti estettä (ja teki esteen loppuun asti hyvin). Merrin kohdalla täytyy myös sanoa, että se ei haukkunut tällä kertaa pujotellessaan!! Muulloin kyllä piti ääntä. En olisi uskonut, että sellainen usuttaminen toimii Merrille - Nemillehän sitä toisinaan harrastan.

Hmm. mitä muuta? Ai niin. Kokeiltiin myös ohjureita (muovi "hihna" muutaman kepakon kohdalla), joita Merri vastusti. Miksi hitossa te ootte menneet sotkemaan tän esteen?, kysyi Merri. Ja loikkasi ohjurin ylitse pariin otteeseen. Tarvi mut siihen viereen pari kertaa hivenen ohjaamaan/avittamaan (varmistamaan ettei koiruus poistu esteeltä) ja sen jälkeen ei ollut siitä enää moksiskaan - eikä kaivannut mua viereensä.

Reenien jälkeen käytin koirat vielä reilun puolen tunnin lenkillä, jonka jälkeen olin aikonut harkata Nemin kanssa... Mutta nälkä kurni vatsanpohjassa, joten jätimme Annalankankaan taaksemme.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Vähän agia


Kävin likkojen kanssa, ihan vaan vähän ja kaiken varuilta , aksailemassa Haukkiksella. Pujoa (Nemille törkkäyksiä, Merrille ihan tavan juttuja) ja jotain putki-hyppelöitä. Nemille jotain jaakotuksen tapaisia, joissä käännökset ois saanut olla tiukempia. Pätkät loppuivat putkiin, joissa/joihin innostutin koiria hullunlailla. Merrille tietty kanssa irtoamisreeni loppuun.

Tulevien tokotuomareiden kollegiossa harjoittelumateriaalina


Kävin sunnuntaina Merrin kanssa KAS:n hallilla pidetyssä tuomarikollegiossa arvostelumateriaalina. Paikalla oli kaksi virallista tuomaria (Pipa ja joku Kaisa) ja kolme kokelasta. Pipalta sain suoritukseni jälkeen kommentit joka liikkeestä (suullisesti).


  • Luoksepäästävyys ja paikallaolo. Alo- ja avoluokkien koirat samassa erässä. Aika 2 min.

    Luoksep. tehtiin myös avo-luokan koirille. Merri nousi kun tuomari tuli luokse, mutta ei onneksi haukkunut eikä pakittanut.

    Olipa huisia hyljätä koira ja mennä ulos hallista. Varsinkin, kun Merri oli vakuuttunut - ja sitä myöten melkoisen levoton - siitä, että ihan hitusen matkan päässä siitä on jotain todella herkullista kätkettynä maahan! Palattaessa takaisin koirien luo YKSIKÄÄN koira ei maannut enää. Avoluokan toinen koira oli juossut piiloon kesken leikin. Merri oli kuulemma ensin ollut ihan ok:sti, mutta jossain 1,40min kohdalla oli jappassu... Ei sillä silti "äitiä" tullut ikävä niin kuin epäilin, vaan ne herkut siinä likellä kiinnosti. Sitä paitsi se varmasi ajattelee niin paljon, että jos noi muutkaan ei makaa niin en sitten minäkään.

  • Seuraaminen taluttimetta.

    ÖÖ? Liikaa käskysanoja, Merrin mielenkiinto herppaantui tämän tästä. Siltikään en ajattele että se ois ollut huonointa Merri-seuruuta. Se kuitenkin VÄLILLÄ seurasi ;) Eli ei menettänyt mielenkiintoaan hommaan täysin - mä tiedän miltä homma sillon näyttää, tämä ei ollut sitä. Ei tainnut onnata ykskään perusasento pysäyksissä. Kokeessa ois menny nollille. Sekä kommenttina myös se, että mä olin pitänyt toista kättäni jotenkin hassusti - mikä ei vissiin ollu hyvä. Eli tarkkana jatkossa, siltäkin osin.

  • Liikkeestä maahanmeno.

    Lähti hienosti seuraamaan. Muistin sanoa tarpeeksi voimakkaan/määrätietoisen käskyn, jolla koira meni sukkana maihin. Mutta, ei kestänyt takana käymistä vaan nousi ylös nuuskaamaan maisemia.

  • Luoksetulo.

    Pöh. En muistanut rituaaleja, joten pieleenhän se meni. Koira ei pysännyt. Ennen meiän suoritusta olin pihalla ottanut lyhyellä matkalla tän, ja sillon se pysäs. Mun vaan täytyy reeniä ihan miljuunasti tätä nyt kun  tiiän, että se osaa sen kyllä. Jos mä vaan ite teen tismalleen samallalailla kokeessa kuin reenatessa. *huohhuohhuoh* Merri on tarkkana, sitä ei huijata.

    Läpijuoksun lopussa rupesin lässyttämään jotain typeriä koiralle. Plus tein automaattina sivulle tulovahvistusta eli taputin vasenta reittäni merkkinä, että koira vois tulla kunnolla sivulle. Pöö! Eihän mitään sellaisia kokeessa pidä mun tekemäni!

  • Liikkeestä seisominen.

    Tämänkin kertasin pihalla. Seiso käskyllä istui, joten kokeilin vanhaa käskyä "sei" jolla seisahtui. Joten aattelin, että näillä mennään tällä kertaa.

    Hyvä seuruu, muistin sanoa sen sei'n tarpeeksi terävästi. Ja halleluuja! Koira pysäs ja jäi jopa seisomaan. Ja mikä merkillisintä! Se pysyi paikallaan kun kävin sen takana. Mun silmissä liike ihan priimaa, Pipa toki huomasi vinon perusasennon ja varmaan jotain muutakin (mitä en enää muista). Mutta tämä oli mannaa mun pienelle tokoilevalle sielulle

  • Nouto.

    Heh. Ensin heitin liian lyhyen matkan päähän kapulan. Siinä Merri malttoi vielä odottaa nouto-käskyä. Toisella kerralla käskin sen samaan tapaan pysymään paikallaan ennen kuin olin valmis, mutta tällä kertaa koira silti lähti ennakkona kapulan luo jossa sitten seisoi hönttinä hetken aikaa, että mitä kettua (kun käskyä ei kuulunutkaan). Ja parilla kehoituksella toi kapulan mulle.

  • Kaukot.

    Jäi ihan hyvin maihin, mutta ekaan siirtymään tartti kaksoiskäskyn. Ei ollu koira oikein hereillä ensin tai muistanut mistä oli kyse. Sen jälkeen vaihdokset hyviä. Ei pomppinut/liikkunut tippaakaan! Tosin mun pitää  tässäkin tarkkailla ittiäni, sillä kuulemma jotkut käsimerkit jäi ns päälle liian pitkäksi aikaa. On se tarkkaa... Noh, hyvähän näitä olisi tiedostaa.

    Mutta tässä kyl hoksas sen, että mun ei tod kannata näitä kauhiasti reenata kun reenatessa iskee epätoivo kun koira liikkuu ja pomppii ja tekee 120 asiaa siinä kun pitäs rauhallisesti tehdä noi siirtymät/asennon vaihdokset. Ja tähän saakka aina (*kop kop kop*) kokeissa tai sen kaltaisissa tilanteissa koira on toiminut ihan luxus-hienosti

  • Hyppy.

    4 lautaa (mun mielestä hivenen liikaa, 3,5 ois varmaan passelein Merrille - vaikka kyllähän se tostakin yli pääsee).

    Nyt ei ollut hämminkiä samaan tyyliin kuin viimeksi reeneissä. Onneksi. Muuten hyvä, mutta vino loppuperusasento.

Siitä mulla ei ole mitään havaintoa, että tuliko niistä kolmesta kokelaasta oikiat tokotuomarit eilisen perusteella?

Mä olin huomattavasti paljon rennompi kuin normaalisti, siis oikeissa kokeissa. Ja huolimatta siitä, että virallisesti ei oltas kovin häpysiä pisteitä kahmittu niin olin kyllä aidosti iloinen muutamien liikkeiden sujumisesta. Kaikenlaista reenittävää silti riittää. Enimmäkseen itseäni koskevaa kuten pidä näppisi kurissa (vähäeleistä) ja suu supussa (vain käskyt ei höpinää!) sekä harjoittele noutokapulan heittoa (ihan ilman koiraa).

perjantai 25. syyskuuta 2009

Puuhapäivä


Eilen tuli päivä taas viipotettua pitkin ja poikin Oulun seutua.


  1. Koirien kanssa Puokkarin koirapuistoon (jahka olin heittänyt E:n töihin). Koirat olivat tavan mukaan taas ihan innoissaan moisesta visiitistä. Merri juoksi miljuunaa häntä suoraviivaisesti kropan jatkona ja Nemi oli kiukkunen kun ei meinannut saada Merriä kiinni.

  2. Asioilla käyntiä, piipahdus kotona jossa söin aamiaista ja koiratkin saivat 1/3 aamupalastaan.

  3. Haukkikselle tokoilemaan. Kera Tuijan & gööttien. Tokottelin vain Merrin kanssa:

    - seuraamispätkät hyviä, hyvät käännökset jne. Koira oli hyvin mukana

    - molemmat jäävät toimivat! seisomiseen tosin vähän napakampi käsky, jotta koira pysäs paremmin. Ekalla kerralla oli vähän empivän olonen.

    - luoksetulo. Eka koira empi, mutta kun otin uusiksi (ja T katsoi ;)) niin meni taas hienosti. Siis ilman sitä palloa. Sitten teinkin vain pallollisia toistoja. Sekä pari läpijuoksua.

    - Nouto. Eka yritys oli hauska, koira lähti etsimään kapulaa paaljon kauempaa kuin mitä se oli lentänyt. Selvästi etsi ja etsi mutta ei meinannut löytää kun eihän se mun heittämänä ny niin kauas mene

    Itse kapulan pito oli hyvä, vähän rupes kommentoimaan (kapula suussaan). ei siis haukkunut vaan murmutti, kun en ottanut kapulaa Mersun mielestä tarpeeksi nopeasti.

    - Hyppy. Oli kummallinen. Koira kääntyi melkein esteen viereen seisomaan tosi monta kertaa. Ei mitään hajua, että "mistä nyt tuulee". Otettiin sitten pari kertaa niin että hypyn takana odotti namu ja sitten niin, että ojensin käden hypyn yli ja palkkasin ja sitten niin että istutin ts käskin sen istumaan siellä (samallalailla eli namikädellä avittaen).

    - Paikallaolo. Menin piiloon, josta kävin palkkaamassa about puolivälissä. Nyt pysyi hyvin.

  4. Haukkikselta tukkaputkella Martinniemeen. Jossa lämmittelylenkille yhdessä Maissin sekä kolmen partiksen. Koirat saivat irtihumppailla.

  5. Agia. Ensin Nemin kanssa:

    - kontakteja yksittäisinä. Aalla koitin jäädä vähän taaemmaksi eli totuttaa koiraa siihenkin. Ihan kivasti meni.

    - pujottelua putken kautta. Tai muutama hyppelö ennen putkea. Ohjasin pujon molemmin puolin. Nemillä oli hyvä draivi. Mutta mun täytyy muistaa pitää turpani kiinni, voi krähmylä, jossain välissä menin sanomaan jotain ns väärää ja koira tuli pois esteeltä. Muuten pujo meni loistosti.

    - Hyppelyitä. Muutamalla hyppyesteellä tein jotain käännös-väännöksiä ja pyörityksiä. Takaahyppyjä jne. Koiralla olisi selvästi ollut intoa enempäänkin, mutta ei makia mahan täydeltä.

    - Pari eteenmeno reeniä, jossa Nemi tietty sinkos innolla namille.

    - Sekä umpiputkia. Sitä ohjaus reeniä ... Nemi oli taas bueno-hiano!

  6. Agia Merrin kanssa:

    - Umpiputkeilua. Mikä myös sujui. Palloa heittelin palkaksi.

    - Kontaktit. Näissä taas ... niin *huoh* jos yritin vain käskyttää ja kiiruhdin aalla niin koira loikkasi aika korkialta. Jollain paikka/odota käskyllä pysää puomilla ja keinulla, mutta liikkuu kyllä heti kun minäkin. Noh tarkoitushan ei olekaan, että Merri niillä pysyis. Muuta kun sen, että pysyy käskettäessä jos tarve vaatii.

    - Pujottelua, kun teki samanoloista harjotusta kuin Nemin kanssa (ilman tosin niita alkuhyppyjä) niin huomasi kyllä sen kumman asian, että Nestori oli tässä parempi. Noh, Merri ehkä tulee vielä hankalammista kulmista pujoon sisään kuin Nemi, mutta eteneminen esteellä ja nopeus on Nemillä parempaa.

    - Sekä loppuun pari irtoamista eli eteenmenoa.

  7. Jäähyttelylenkki partis sakin kera. Tällä kertaa M+N hihnassa, sillä siihen tahtiin nostelivat nenäänsä --- jonkun hajun saivat jostakin, että pidin parempana pitää ne kiinni.

  8. Kotiin, koirille loppu "aamupalasta". Sekä päikkärit (kaikille ;)). Illalla lenkille ja Eetun haku lipastolta.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Oi-vallus


Kävin päivällä tokoilemassa Tuijan & koiriensa kanssa. Nemi sai olla mukana vain somisteena eli keskityin Merrin kanssa touhuamiseen.

Ensin teimme paikallaoloa, jossa kävin piilossa. Tosi lyhyitä pätkiä (palkaten välillä koiraa) sekä pisimmillään minuutin. Reenattiin siis paikassa missä poissaolo oli ns oven takana. Paljon häiriötä siis Mersun tapaiselle koiralle. Epäilin vahvasti ettei Merri kestä sitä. Joten onneksi oli Tuija, joka oli koiran seurassa / edessä varmistamassa ettei koira tassuttele itkemään oven taakse. Yhellä kerralla koira nousi istumaan, muuten pysyi. Alku meni tosi hyvin ja just kun kuvittelin että täähän menee yllättävänkin hyvin niin sitten se koira otti ja nousi ylös. Pööh.

Lisäksi reenasin pari pientä seuruu pätkää, hyvin meni. Sekä liikkeestä maahanmenon missä ollaan päästy takasin hyvälle tasolle. Ei tarvi apuja, menee sukkelaan maahan ja kestää takana käynnin.

Sitten säädettiin luoksetuloa. Ts lähinnä sitä sen pysäytystä. Ei tajunnut yhtään mistä kyse jos käskytin äänellä ('stop'). Ts pysäs, mutta vasta parin metrin päähän minusta. Sitten otin pallolla, pysäs. Sitten pallo pois, mutta käsimerkki. Ei pysännyt. Mutta. Mikä oivallisinta, niin Tuija huomasi sen eron miten muka heiluttelen tassua sillon kun se pallo ei olekaan mun kädessä. Ja erohan siinä oli! Sitten tein niin niin kuin teen kun heitän palloa - ja naps! koira pysäs kun seinää. Otettiin vielä toinen kerta, jottei ed ollut vahinko, ja Merri pysäs vielä edellistä kertaakin paremmin.

BILEET!!!

Lisäksi otin vielä noudon yhesti. Maltto pysyä mun vierellä kunnes annoin luvan hakea, toi eka eteen ja kun otin askeleen taakse niin tuli kapulan kanssa sivulle. Ja malttoi pitää kapulaa suussaan kun en ihan heti ottanut sitä siltä. Hienoa!

Aamu alkaa agilla


Ehkä jo perinteiseen tapaan menin koirien kanssa Annalankankaalle aamulla. Ensin ulkoilu/lämmittely ja sitten aksaa.

Merrin kanssa:

Hikeä pintaan! Hallissa oli esteitä niin, että kaikenlaisia ohjauskiemuroita sain aikaiseksi. Juostiin siis erinäisiä ratasia. Lisäksi tyrkkäystä (kyllä, luit ihan oikein ;)), jaakotusta (sanoin kesällä Mikolle etten osaa sitä, ehkä vähitellen opin kun olen viime aikoina ainakin yrittänyt...) ja irtoamisreeniä (eteen-suora, lopuksi).

sekä Nemin kanssa:

Aita-pujottelu-aita(jaakotus)-putki-aita-putki. Nemillä oli mieletön vauhti! Lisäksi kontakteja, ihan yksittäin. Pomppisella (minä pompin tasajalkaa, koira kestää sen jos sanon sille 'paikka') Aalla tein myös pari toistoa niin että en ohittanutkaan estettä vaan jäin hieman taaemmaksi. Ei haitannut suoritusta/koiraa.

Ps. Liekkö mennäviikon agin MM-kisat (kisastudiot) innostanut porukkaa vai mikä, mutta tällä kertaa hallilla näkyi muitakin. Yhtäaikaa meiän kanssa oli porves-Minttu ja meiän jälkeen tuli kolme reenaavaa koiraa. Ja kuulemma heiän jälkeen sitten vielä lisää...

Kiitos ja näkemiin


Maanantain agireeneihin Heli oli laatinut 15 esteen radan, jossa piti käyttää viime viikolla pienemmässä harjoituksessa harjoiteltua ohjausta -eli jaakotusta- kahdessa eri paikassa. Rata koostui tavis-hypyistä, putkista, puomesta, keinusta, muurista ja okserista.

Meidän vaikeudet alkoivat siitä, kun Nemi oli hypännyt ekan esteen yli. Se näet rupesi nuuskuttamaan maata sen jälkeen enkä saanut sitä hyppäämään toista hyppyä... Sittenpä meiän rata alkoikin kakosesteeltä. Jonka jälk homma rupesi rullaamaan. Puomin koira teki hyvin, jostain syystä ite mietin miten se tekis alastulon kun puomin alla oli putki jota ite jouduin hieman kiertämään. Noh eihän moinen puuha Nestoria haitannut ja se teki mitä parhaimman kontaktin (eli etutassut tuli maahan ja koira pysyi esteellä kunnes sai luvan poistua siitä). Puomin jälkeiselle hypylle piti tehdä se jaakotus. Mutta en tainnut kattoa koiraa tarpeeksi tai hölmöilin jotain muuta niin että koira lipesi väärään suuntaan. Pistin koiran puominalaosalle ja otin uusiksi, ilmeisesti paremmin ohjaten kun sitten sain koiran etenemään oikein eli sinne puomin alla olevaan putkeen.

Sitten muutamia hyppyjä, putki ja keinulle. Jossa rynnin itse turhaan (seuraavia esteitä ajatellen) ja Nemi rynni mukana ja lensi "hienosti" sen keinun. Sitten uuestaan putkeen ja keinulle, nyt otin ite iisimmin joten koira teki nätin keinun. Käskin koiran pysymään keinulla kunnes olin seuraavan hypyn kohalla ja vasta sitten vapautin koiran kontaktilta. Jotta ehin tekemään jaakotuksen toiselle hypylle (after keinu). Siitä sitten aita-putki-okseri-muuri. Ekalla kerralla koira tuli niin vauhilla putkesta "eteen" että toinen okserin rima tipahti. Kun en sen kummemmin kertonut että eessä olisi jotain erikoisempia hyppelöitä. Muilla kerroilla rytmitti liikkumisensa paremmin ja rimat pysyivät ylhäällä.

Okseria pitää siis muistaa reeniä aina silloin tällöin jotta pikkumaksini muistaa miten paljon siinä pitää tehä töitä/hypätä.

Jaakkopaikkoja otettiin uusiksi jotta saatiin mun ohjausta hiottua paremmaksi. Ekan lentoilun jälkeen Nemi teki keinun joka kerta kivasti. Otettiin myös koko rata uusiksi jolloin pystyttiin lähtemään ihan alusta, ekan esteen takaa, ja koira teki ihan hienosti hommia. Ja sillä oli hyvä vauhti koko ajan! Tosi kivat reenit siis.

Lisäksi kävin ottamassa pujottelun kertaalleen (nurmikolla).

Kiitoksia Helille kivoista ja opettavaisista kesäreeneistä! Sekä kiitoksia mukaville reenikamuille seurasta, lepakkovuoro oli oikein rattoisa.

torstai 17. syyskuuta 2009

Tallien eripura


Vasen lonkka on ruvennut taas oireilemaan Mietin missä nyt mättää, kunnes hoksasin että sen täytyy johtua Ralli-Tallien välisestä eripurasta. McLarenit ja Bemarit sotivat siis keskenään. Käytän Bemareita lähinnä töissä ja McLareneita (joissa pohjat ovat toistaiseksi pysyneet taas paikoillaan, hyvää teholiimaa oli se kesäkuussa ostettu ja joista on tainnut pohja jo hivenen kulua) harrastuksissa. Eli korotus ei ole enää ihan se mikä alunperin. Toisaalta myös Bemarit on periaatteessa tehty mittatilaustyönä, joten säätöosuus jalkoihin on eri kuin McLareneissa. Toisaalta taas Bemarit <-> Pinkit eivät tuottaneet samaa ongelmaa. Joten onko kyseessä sittenkään McLaren ongelma? Vai olenko nyt vaan syksyn tultua pitänyt Bemareita enemmän? (kun ei voi enää pitää sandaaleita) Bemskut kun kuitenkin ovat uusimmat ja erikoisimmat kenkäni. 

Ota nyt näistäkin mun lonkka/jalka/kenkä -ongelmista selvää. Ja mikä olisi paras ratkaisu asiaan. Jos mikään

AKtivointi


Kävin eilen likkojen kanssa hallilla liitelemässä. Kera parin ex-treeni(ryhmä)kaverin. Ensin käsittelyssä oli Merri ja sitten Nemi.

Tehtiin pikkureeni missä harjoittelin sitä pimiää putken päätä ts sinne ohjausta. Putki siis uuna. Merri oli selvästi enemmän kuutamolla harjoituksessa kuin mitä Nemi. Ts Nemi ei ollut ollenkaan kuutamolla - sen kanssa meni tosi hyvin. Merrinkin kanssa rupesi sujumaan kun sain Maissin (kiitos!) vahtimaan namia - eli Merri ei päässytkään suoraan (ilmaan putkeen menemistä) syömään makkaraa

Lisäksi Merrin kanssa muutaman kerran a-putki ja putki-puomi sekä muutamia vedätyksiä pujottelussa (pujotteli hienosti, ilman ääntä).

Nemin kanssa tosiaan sitä "hankalaa" putkea mikä ei ollut nyt yhtään hankala Pujottelua, muutama toisto. Keinua, puomia (tassut osu kohilleen, samoin kuin keinulla jonkun kerran), hypylle lähetystä sivusuunnasta sekä takaakiertoja ja lopuksi muutama aa (ihan priimaa, nopee suoritus ja etutassut maassa - plus varma pysyminen esteellä).

Kontaktit siis menivät hyvin, pujokin muuten mutta takaaleikkauksessa tuli pois esteeltä. Ja yhdellä vedätyskerralla kiihdytin liikaa lopussa ja koira ei kestänytkään sitä. Muutoin oli kyllä hyvä, että koira toimi vaikka sitä selvästi hieman häiritsi että hallissa harkkasi kaksi muuta koiraa yhtäaikaa... Hyvää häiriöreeniä siis.

Lisäksi tietty lenkkeiltiin etu- ja jälkikäteen reenisakilla. Ihan hihnalenkitystä tällä kertaa molemmat pätkät. Hallin likellä oleva pyörätie on asfaltoitu vast'ikään.

Kiitos Minnalle & Maissille seurasta!

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Harkkaa pukkaa


Syksyn treenikalenteri on täytetty. Ohjelmistossa on enimmäkseen agia ja vähän tokoa.


  • Toistaiseksi epäsäännöllisen säännöllisesti reenitään ruåtsalaisjengillä tokoa

  • Ens viikon maanantaina on Nemin viimeiset ohjatut harkat Okk:lla/Haukkiksella

  • Lappalaiskoirat saivat myös ensi talveksi vuoron Virpiniemestä, jossa reenitään perjantaisin klo 17.30-18.30 - tuonne ilmosin itteni kera molempien koirien. Tarkoitus on reenata sekä ja että agia ja tokoa.

  • Activen syyslukukausi alkaa viikolla 40. Merrin harjoitukset ovat tiistaipäivisin klo 10-11 ja Nemi taas aksailee torstaisin klo 11-12.