Viikko sitten agilityyn valmistavalla kurssilla Tara opetteli venyttelemään, kertasi käsikosketusta.
Lisäksi jatkettiin siivekkeen kiertoharjoituksia, tehtiin kosketusalusta -treeniä ja jalkojen väliin tulemista.
Raahasin kameran reeneihin niin sain vähän videopätkiä harjoituksista.
Edellisestä hallipostauksesta puuttuu ainakin seuraavat Oulun seudulla olevat koirahallit: Ihana Koiruus, Koirakoulu Kannattava ja Sportdogs Center. Aiemmin hallit olivat listattuna taulukkoon, en jaksa kyhätä taulukkoa enää (tai ainakaan just nyt, saatan vielä muuttaa mieltäni).
Koska oma blogi ja oma napa, niin luettelen ensin ne hallit joissa olen käynyt ja sitten ne Oulun seudulla olevat hallit (joita voi vuokrata itselleen omatoimireeneihin) eli en kerro kaikkia paikkoja joissa voi koiraa kouluttaa sisätiloissa jos ko paikoissa ei voi käydä itsekseen reenimässä. Jottei olisi mitään puolueellisuutta niin pistän hallit aakkosiin.
Ainakin parit Kikin kampaustuokiot on kirjaamatta. Karvanlähtöäkin on koiralla jonkun verran ollut.
Kiki mietityttää. Sen kanssa treenaaminen, ja muutenkin. Että kuinka kipeä se mahtaa olla, paljonko vaivaa kipeä suu/hampaat ja onko jotain muuta vialla. Koheneeko fiilis/olemus kun hampaat saadaan kuntoon? Hieman sellaista olotilaa on nyt itsellä, että saattaa olla, että pitää jotain lääkitystä kokeilla Kikille tässä myöhemmin - kun hampaat on hoidettu (niiden poiston aikaan koira tietysti saa kipulääkettä). En manaile mitään, mutta suhtaudun asiaan niin, että jos jotain on niin tietysti yritetään lääkitä koiraa jos sillä sitä voitaisiin auttaa. En tarkalleen osaa sanoa milloin muutos tapahtui, mutta Kiki ei enää hypi sohvalle / sänkyyn jne.
Tänään esim Kiki oli tosi tohkeissaan nosetreeneissä ja reenit menivät muutoin ihan kivasti, mutta kun kahdella etsintäalueella oli paikat missä olisi pitänyt nousta ylemmäs (toisella penkille ja toisella seinää vasten) niin Kiki ei tehnyt niin. Seinä-paikassa sanoin löytö, vaikka Kiki ei tarpeeksi ylös osoittanutkaan löytöä ja toisessa paikassa nostin koiran penkille josta se jatkoi nuuskutteluaan ja teki sitten löydön.
Kiki tykkää nukkua osan yöstä mun tyynyllä, joten aamuyöstä nostan sen sänkyyn, jossa se ryntää kiireenvilkkaa tyynyjen sekaan ja valtaa sieltä itselleen mieluisen paikan. Illalla kun mennään nukkumaan Kiki ei ole haluamassa sänkyyn vaan menee nukkumaan koirapedille mikä on makkarissa.
Eilisissä koiratanssitreeneissä kun ohjelmassa oli kisanomainen treeni niin Kiki ei oikein innostunut. Tai itsellä ei ollut superhyvä suunnitelmakaan, että osittain menee kyllä omaan piikkiinkin. Mutta koira kehässä lähinnä haisteli ja haukkui. Yritin sitten saada siihen jotain kontaktia (ts juoksentelin jotta koira ottaisi muhun kontaktia eikä niin että väkisten houkuttelisin koiran huomaaman mut - aiemmin tuo on toiminut Kikille ihan hyvin, mutta eilen Kiki ei tod ollut tanssitreeni -tuulella).
Tara oli mukana reeneissä joten se kävi tekemässä pari kehäänmeno -treeniä, mutta siitä kyl totesin, että pitkä on tie tehdä koirasta kisakoira ts totuttaa se tyhjään kenttään, tuomareihin, viereisen kentän häiriöihin ja ties mihin kaikkeen. Palkattomuudesta yms puhumattakaan. Ekalla kiekalla Tara enimmäkseen haisteli maata ja pälyili. Toisella kiekalla kävin lähinnä tekemässä kontaktiharjoituksia ja vähän jotain seuraattamisia eri puolilla kehää ja muutamia temppuja niin että palkkailin paljon koiraa ja se "kehässä käynti" sujuikin huomattavasti paremmin. Eipä pidä kuvitella pennun selviävän vielä turhan haastavista treeneistä.
Vielä kolme kertaa jäljellä Kikin nosereenejä tälle vuotta. Tämän viikon maanantaina Kikillä oli parempi meno nenähommissa kuin parilla sitä edellisellä kerralla. Ens talvelle en ole hakenut sille ryhmäpaikkaa. Pidetään hetken aikaa taukoa ohjatuista harjoituksista. Säästyypä ne rahat vaikkapa niihin hammaslääkärilaskuihin.
Viime sunnuntaina oli viimeinen kerta Okk:n koiratanssin perus/alkeiskurssista.
Ensin tehtiin improtreeni (en osannut kääntää tätä oikein päin), jossa Tara teki vähän erejä juttuja kuin mihin yritin sitä johdattaa. Eipä tuo mitään haitannut, pääasia, että oli hyvä meininki 😀
Seuraavaksi porukka jaettiin kahtia, toisella puolen toinen kouluttaja kertoi mitä kaikkea voi tehdä kepillä. Eli tanssiesityksissä voi olla rekvisiittana keppi (sateenvarjo, tms), jonka kanssa voi tehdä erilaisia liikkeitä. Toisella puolella kerrattiin jotain kurssilla aiemmin opeteltuja temppuja. Minä kysyin vinkkejä kasi-temppuun, jota en ole juurikaan reenaillut kun se menee aina ihme säätämiseksi.
Sateenvarjon kanssa Tara oli ihan superkekseliäs. Osaa se näköjään tarjoilla tekemisiä 😊
(tiesinhän minä sen entuudestaankin)
Tähän toiseen versioon päädyttiin sillä, että ensin Tara laittoi yhtä tassua varjolle, josta palkkailin sitä. Ja siitä meni ehkä pari minuuttia (muutama yhden tassun toisto), kun se teki jo näin:
Kasitemppukin me saatiin jo paremmaksi, kun sain Jenniltä hyvät neuvot ja lakkasin säheltämästä 😁 Tässä pätee se ihan sama kuin monessa muussakin Taran koulutustilanteessa, että namit pois omista käsistä. Pentu miettii ja keskittyy tekemiseen paremmin kun palkka ei heilu nenän edessä.
Tiistai-iltana Tara tosiaan aloitti aksan alkeet Tiian koirakoulussa Annikan ryhmässä. Ryhmässä on Taran lisäksi villakoira (kääpiö?), suomenlapinkoira ja joku vinttikoira (en ole satavarma rodusta). Ilmeisesti siinä pitäisi olla myös sheltti, mutta se ei ollut tällä kertaa paikalla.
Tuolla kurssilla ei ole tarkoituskaan tehdä kaikkia mahdollisia aksaesteitä, itseasiassa ilmeisesti tehdään vain juttuja siivekkeillä ja putkilla. Mikä on ihan ok minulle, en haluaisikaan viedä Taraa vielä kontaktiesteille yms eikä pentua tarvitse vielä (pitkään aikaan) hyppyyttää varsinaisesti vaikka kotona onkin melkoinen pomppijainen.
Ensimmäisellä tunnilla tehtiin vatireeniä. Se että koira teputtaa etujaloilla vadin päällä on Taralle jo tuttua puuhaa, mutta uutena meille tuli vatiin meno. Jossain vaiheessa koiran pitäisi koota itsensä niin, että sen kaikki tassut olisivat vadissa. Nyt Tara laittoi kyllä etutassut vatiin, mutta siitä käveleminen ja takajalkojen vatiin laittaminen olikin jo haastavampaa. Muutama takajalkavateilu saatiin kuitenkin aikaiseksi. Nyt käytettiin pesuvatia, mutta koiran koko määrittää sen minkä kokoinen vati millekin koiralle on hyvä (tarpeeksi vaativa, muttei liian vaikea).
Sitten tehtiin siivekkeen kiertoa. Niin että oltiin ihan lähellä siivekettä. Tarjoamisen kautta koiran olisi pitänyt lähteä sitä tekemään. Tara teki kyllä joitain kertoja, mutta vain toiseen suuntaan. En saanut koiraa oikein ymmärtämään jutun juonta. Vaikka sen kanssa on tehtyä kartion kiertämisiä mitkä ovat alkaneet sujumaan ihan hyvin jo. Selvästi Tara ei ole vielä yleistänyt kiertämistä - eli laiska ohjaaja ei ole tehnyt erilaisilla asioilla ja esineillä kiertoreeniä - ei voi vaatia pennulta kun yleistämistä ei ole tehty.
Lopuksi tehtiin vielä käsikosketusta. Tara oli ihan kuutamolla. Tarjoili kaikkea muuta, kuten sitä maihinmenoa mitä on helppo tarjoilla kaikkeen ja tassun antamista. Mutta kun pitäisi koskea kuonolla käteen, niin ei voi ymmärtää ...
Koska niin paljon kaikkea on syksyn aikana ehtinyt tapahtumaan Taran harrastusrintamalla niin aloitetaan reenijutut helposta ja kerron tuoreimmassa muistissa olevia ensin. Eilen illalla Taralla oli tokotreeni Kempeleessä Kisman hallilla. Ryhmässä treenaa yksi hiljainen malinois ja neljä muuta koiraa (sis. Taran), jotka ovat kaikki omallalaillaan äänekkäitä / reaktiivisia. Olen yrittänyt pitää jonkinlaisen oman tilan / reviirin kun reenaillaan asioita jotta Tara ei provosoituisi muitten jutuista tai provoilisi muille - aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Toisaalta vaikka tiedän että joillain muilla koirilla keittää joskus yli kun leikin Taran kanssa (palkkailen sitä lelulla) niin teen sitä silti toisinaan, en tosin vinkuleluilla koska (jotain ymmärrystä minulta kuitenkin löytyy). Haluan ylläpitää Tarassa myös sitä lelupalkkausintoa mitä sillä on ollut.
Eli eiliseen. Treenailtiin Katjan ohjaamina ruutua ja ylempien luokkien kaukokäskyjä. Nuo voi-evl kakevaihdokset tulivat eilen ekaa kertaa ohjelmistoon. Niissä Tara oli melkoisen hieno, tehtiin siis ihan vain kaukojumppaa eli liikerataa seiso-maahan-seiso ja istu-seiso-istu, näistä jälkimmäinen eli istumiseen liittyvä sarja oli vaikeampi. Taralle on tarkoitus opettaa takajalka-kaukot (hox vaan, muistappa tämä jatkossa).
Ruutureenissä muisteltiin ensin alustalle menoa. Siinä käskysanana on "matto", mikä meni ihan kivasti. Mutta kun alusta vietiin ruutuun (ekaa kertaa) niin Tara tarjoili kartion kiertoja ja kun ne eivät kelvanneet niin alkoi nuuskuttamaan lattiaa. Otettiin sitten ensin tosi läheltä alustaa muutamia reenejä ja sitten siirryttiin hieman kauemmas ja saatiin sieltä välillä onnistumisia. Tara poistuu herkästi alustalta eli mun pitää alkaa opettamaan sille siihen pysähdystä. Nyt sanoin -kun testattiin- "seiso" mutta en ole varma onko se fiksu käsky tuohon kohtaan? Pitääkö erilaiset seisomiset erotella eri yhteyksissä (ja lajeissa) eri käskyiksi?
Tunnaria käytiin tekemässä itsekseen. Tehdään sitä siis yhden tunnarin piilotusleikkinä. Kätkin ruutunauhan sekaan kapulan ja tein jopa pienen paikkisreenin siinä ensin ennen kuin päästin koiran etsimään (käskyllä "oma") hienosti koira muisti mitä ollaan tekemässä vaikka joutui välillä miettimään muuta (paikallaan pysymistä). Tara etsii hyvin tunnistusnoutokapulan ja nostaa sen ja tuo sen sitten mulle - tai jos rehellisiä ollaan niin se lopputuonti on ehkä vähän sellainen "mun aarre, nakertelisin tätä nyt" eli nappaan kapulan koiralta ja palkkailen sen (kehuen kovasti tietty kanssa).
Lisäksi reenailin itsekseni sen kanssa erilaisia malttiharjoituksia, pertsaa ja vähän koiratanssihöntsäilyjä.
Kuten alunperin epäilinkin, niin olen lähtenyt opettamaan Taralle vilttireeniä väärin. Tai ainakin jossain vaiheessa urautunut siinä väärille raiteille. En vain osaa opettaa koiralle sellaista käytöstä. Osittain tekisi mieli heittää pyyhe kehään.
Toisaalta olen saanut kyllä pennun, ts opetettua sille huomaamattani käytöksen, joka helposti tarjoaa maihinmenoa/makuuta aina jos se ei muuta keksi. Liittyykö tämä ekaan kappaleeseen vai ei, en tiedä.
Yleensä en ole se ihminen joka jaksaa kilpailuttaa ja kysellä toisia mielipiteitä (huomaan että tässä on ristiriita, kyllähän minä joissain asioissa kysyn ihmisten mielipiteitä). Mutta kun yksi ell sanoi, että koiralta pitää poistaa parikymmentä hammasta mutta ei osaa kuitenkaan kertoa, että montako operaatiota hampaiden poistaminen vaatii, niin päädyin kyselemään asiasta hieman lisää. Muualta siis. Tämä eräs nimeltä mainitseman eläinlääkäri sanoi yhden hammasleikkauksen maksavan 600-900 euroa, mutta hän ei osannut kertoa tarkemmin hintaa per operaatio eikä sitä, että kuinka monta leikkausta pitää tehdä. Eli ei tietoa siitä montako hammasta voidaan poistaa per operaatio ja montako operaatiota ja kuinka kauan Kikin suun hoidattamisessa tehdään. Hammasremppoja ei koiralle kannata tehdä kovinkaan tiheästi jotta ehtii toipua edellisestä eikä koiraa ole hyvä rauhoittaakaan hirmu usein. Yritin saada ko klinikalta myös vastausta siihen, että mikä on se summa mitä Kikin hammashuolto maksaa yhteensä - että kait he ymmärtävät ettei meillä ole pohjattomasti rahaa laittaa Kikin hampaisiin; pitää tietää puhutaanko kahdesta tuhannesta vai kymmenestä tuhannesta tai jostain siltä väliltä (kerroin myös ettei meillä ole koirilla vakuutusta). He eivät osanneet vastata minulle - tai ainakaan tähän päivään mennessä en ole kuullut vastauksia.
Tämän kertaisella Oulunsalon fyssarivisiitillä myös Tarassa oli hieman hoidettavaa. Aloitettiin kuitenkin Kikistä, jolla oli ensimmäistä kertaa hartia ja kaulakin kipeä (oletuksena hammassäryn seirauksia). Lisäksi Kikistä löytyi kireyttä lannerangassa (molemmilta puolilta). Kumpikin kyynär oli ok eli ei erityisiä jumeja etujaloissa.
Taralta löytyi tosi kireä lihas oikean etujalan ojentajasta, oikeaa etujalkaa Tara ei myöskään halunnut/antanut oikein venyttää. Lisäksi sillä oli oikea pitkä selkälihas kiristynyt kauttaaltaan.
Taralle pitää tehdä pyörityksiä molempiin suuntiin. "Te" jumppaa niin että koira kääntää itseään kohti takamusta.
Myös minä kävin hierontapöydällä ja jaloissa löytyi monen kuukauden edestä jumeja ...
Viisi vuotta sitten etsin kyynärtietoutta netistä ja nyt googlailen koirien hammasjuttuja. Tässä yksi, missä on paljon asiaa: Koira ja kissa parodontiittipotilaana
"Mikäli lemmikilläsi todetaan pitkälle edennyttä parodontiittia, hampaanpoistoista ei kannata ahdistua. Parodontiitti paranee hampaanpoistojen myötä 100%:sti. Tavoitteena koirien ja kissojen hammashoidoissa on ennen kaikkea saavuttaa terve ja kivuton suu." Lähde
Ajatuksia ja tarinoita pitäisi kertoa Tarasta. Sen murrosiän touhuista ja koulutaipaleesta. Ryhmätreeneistä ja kotiharkoista. Mitä pidempään vetkuttelen kirjoittamista sen enemmän juttuja kasautuu ja sen työläämmältä kaikki tuntuu. Joskus teksti tuntuu syntyvän kuin itsestään, sellaista hetkeä olen sitten odotellut.
Kikin hammassäätö sekoittaa ajatukset enkä saa järkeviä treenitarinoita kirjoitettua.
Ennen kuin tämä hammasseikkailu alkoi niin ollaan käyty Haukkiksella joitain kertoja omatoimitreenimässä ja kotona sekä lenkeillä on tehty reenisiä. Ryhmätreenien lisäksi.
Koiratanssia Taralla on jäljellä yksi kerta. Tokoissa on käyty silloin kun on päästy ja ne jatkuvat joululle asti.
Metsäretkillä on käyty yllättävänkin paljon, sekä hihnahihnalenkeillä että liinalenkeillä. Tara on myös käynyt juoksemassa pari kertaa Eetun kanssa (lyhyehköjä matkoja), ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä että siitä tulee ihan kelpo juoksulenkkikaveri Eetulle.
Kiki kävi tänään siellä koko suun hammasröntgenissä.
"Yleistutkimuksessa ei poikkeavaa. Kiki rauhoitettiin toimenpiteen ajaksi. Aiemmin ilmenneiden rauhoitukseen liittyvien ongelmien takia Kiki sai myös oksennuksen- ja pahoinvoinninestolääkkeen.
Anestesia sujui hyvin. Kikiltä kuvattiin koko suu ja tehtiin hammaskartta. Hampaat olivat huonossa kunnossa ja suussa oli useita poistettavia hampaita, ks. hammaskartta. Poistokertoja tulee useampia. Katson kuvat vielä läpi ja soitan teille lähipäivinä muuttuuko hoitosuunnitelma.
Antaa Kikin levätä ainakin 2-3 vk ajan ennen seuraavaa anastesiaa."
Hammas-rtg maksoi 239,37 €
Kikin ientaskut ovat syventyneet ja sillä on 11 heiluvaa hammasta suussaan + 1 mikä heiluu hieman. Poistettavia hampaita yhteensä 17: 201, 202, 203, 208, 301, 302, 303, 309, 310, 311, 401, 402, 403, 409, 101, 103, 110 (seurattavat 204, 304, 104) - numerot ovat hammaskartasta.
Tyypillisempää pikkukoirille tällaiset hammasongelmat, tai ainakin tässä laajuudessa, kuulemma. Voi olla perinnöllistä, tai olla olematta. Jos on perinnöllistä vaivaa niin voi hyppiä kauemmiltakin sukulaisilta tämä hampiongelma.
Eipä ollut kaikkein tyypillisin rotu myöskään kyynärongelmiin.
ps. tasan viis vuotta sitten Kiki kävi Seinäjoella ...
Muutaman päivän arvoin ja pähkäilin, että minne soittelisin etsiessäni Kikille jatkohoitoja hampaisiin liittyen. Päädyin soittamaan Oulun Eläinklinikalle, josta sain ajan hammasröntgeniin ensi viikon maanantaille. Hassua, olin ajatellut, että aika pitää varata suurin piirtein tammikuun puoliväliin tms. Tosin voihan se olla, että tuo hammas-rtg on tässä se helppo osuus ja sitten jos suuta pitää vielä operoida niin aikoja on heikommin saatavissa.
Maanantaina jää siis nosetreenit väliin (taas).
Kiki kävi tiistai-iltana hammastarkastuksessa ja samalla rauhoituksella siltä rtg-kuvattiin myös kyynärät.
Hampaista sanotaan kotiutuslapussa näin:
"Kikiltä poistettiin hammaskivi ja kaksi heiluvaa hammasta. Osassa hampaita on syventyneitä ientaskuja ja pientä heilumista, joten jatkohoitona hammasröntgenkuvaus ja tarvittavien hampaiden poisto 3 kuukauden kuluessa".
Kyynärät:
"Kikiltä otettiin kyynärpäistä kontrollikuvat. Vasemmassa kyynärpäässä nivelrikkomuutoksia, mikä on tavallista leikkauksen jälkeen. Oikea kyynärpää siisti."
Kipulääkettä Kiki saa 7-10 päivää (aloitettiin eilen sen antaminen). Mahtoi ne vialliset/poistetut hampaat olla jo kipeät, koska enää Kiki ei ole niin kiukkunen Taralle (ei ne tosin vielä kaveeraa kuten aiemmin, katsotaan josko fyssarilla käynti ensi viikolla toisi helpotusta tilanteeseen).
Olikohan se nyt sitten viime viikolla kun Kiki totesi ettei se siedä Taraa lähellään eikä ainakaan ala sen kanssa pelailemaan mitään. Mietin siinä sitten eri vaihtoehtoja käytökselle, onko Tara kasvanut niin ettei siltä siedetä enää pentutoilailuja ja Kiki on päättänyt pistää sen ruotuun? Onko Kiki niin jumissa että on siksi kipeänä eikä halua kotinorsun törmäilevän siihen? Kiki tosin on ajanut Taran myös vaan pois ihan läheltään muissakin tapauksissa kuin kaahotuksissa tms mahdollisen leikin tuoskinnassa. Tietysti rupesin itse pitämään koiria silmällä ettei ärhentelyt pääse tulehtumaan ja ennakoimaan tilanteita. Tara on hämmentyneen oloinen kun "isosisko" ei ala sitä tai on niin kiukkuinen. Ensi viikon tiistaina on onneksi Kikillä seuraava hieronta, josko sitten helpottaisi.
