Ensin meni Kikin rallytreenin p*lleen (koira huusi ja haisteli). Sitten kun tulin kotiin niin Nemi oli pissannut eteisen matolle. Käytin Nemin lenkillä ja Kiki pääsi syömään, mutta Nemiä ei lenkkeily kiinnostanut, pissas kerran max kaks ja yritti reiluun puoliväliin asti lenkkiä kääntyä koko ajan takaisin kotiin. Kun tajusi lenkin kääntyneen kotiin päin käveli naru (flexi) suorana määrätietoisesti eteenpäin (eikä kakkinut tai tehnyt mitään lenkkiasioita). Kotona Nemi ei omaksi harmikseen saanut kuitenkaan ruokaa (koska oli syönyt jo iltaruokansa ennen kuin lähdin Kikin kanssa reeneihin).
Kikin käytöksen muuttamiseen pitää laatia sotasuunnitelmia. Mitään sellaista ns liian rajua (mitä se ikinä olisikaan) en halua edes yrittää mikä mahdollisesti laukaisisi pelkotilat takaisin päälle. Mutta näinkään ei voi jatkua koska koira uunottaa mua tällä hetkellä kuusnolla. Mun ongelmahan on se, että mä ajattelen liikaa muita - vaikka ei se tämänhetkinen tilannekaan voi hyvä olla toisten kannalta. Eli mun pitäisi päättää joku selkeä linja ja pysyä siinä eikä miettiä mitä muut siitä ajattelee ja sitä että prosessin aikana Kiki käyttäytyy enemmän tai vähemmän sikamaisesti kun ollaan matkalla kohti maalia.
Ainiin. Osa Kiki p*lystä saattoi johtua tänään siitä, että sillä oli kakkahätä. Käytin sen pikkukävelyllä kyllä ennen reenejä, mutta hyvin pian reenien jälkeen (loppuverkan aikana) pikkukoira meni kakalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti