Viime viikolla kävin keskiviikkoaamun koirien kanssa Okk:n hallilla. Nemin kanssa muisteltiin toksjuttuja ja se koira osaa kyllä jäävät ja kaukot hyvin (ikäisekseen). Jäävät osuivat kerralla nappiin eikä puhettakaan että olisi tehnyt eri asennon kuin mitä käskin <3 :-) Lisäksi leikittin ja herkuteltiin.
Kikin kanssa olin vähän ? halliin menosta kun ed illan tok reenit olivat päättyneet taas vähemmän suopeissa merkeissä. Mutta eipä mitä. Vaikka joka kentällä oli äksöniä ja hallin toisessa päässä jopa auottiin isoa ovea josta kuului kolinaa niin Kiki ei ollut näistä moksiskaan - vaan keskittyi siihen että sai mahdollisimman paljon herkkuja (jopa komensi mua, joten ei puhettakaan pelkonössötyksestä). Lopuksi se innostui nostelemaan noutokapulaa mikä oli enemmän kuin satajänestä.
Tällä viikolla käytiin halleilemassa torstaiaamuna. Tein koirille halliin viis nosepiiloa - tai Nemille neljä-. Eka lenkitin koirat, sitten tein ne piilot, sitten käytin Kikin hallissa etsimässä hajuja, en antanut lähtöhajua tällä kertaa, mutta Kiki oli hyvin mukana bissneksessä ja löysi hienosti kaikki hajut. Sen mielestä leikki loppui ihan liian varhain. Nemi sitten taas ... oli taas aika kuutamolla, hieman sitä piti muistutella ja pienentää sen etsintäalueita mutta kyllä sekin ne hajut itse löysi.
lauantai 28. huhtikuuta 2018
Viikot 16 ja 17 - omatoimet okk:n hallilla
Tunnisteet:
aktivointi,
Haukkis,
Kiki,
Kikin hallipelko,
Nemi,
nosework,
toko,
ulkoilu
hk 11/18 ja hn 14/18
Oi oi, taas selkä mutkalla vietin lattialla vähemmän ergonomisessa asennossa tuntikaupalla koiria harjaillen. Kikille perusharjausta ja Nemille ... noh vähän isompi kampaustuokio, sillä olikin karva lähdössä / lähtenyt monin paikoin, mutta eipä se sitä irrotustaan päälle päin näytä. Tuo on kyllä yks isoimmista syistä miks Kiki ei ole joutunut vielä steriloitavaksi. Kyllä yks hormooniturkki taloudessa kerrallaan riittää (vaikka Merri ja Nemi yhtäaikaa sterkattuja olivatkin).
jl 4/18
Eilen käytiin Kikin ja Eetun kanssa juoksemassa ns k-raudan lenkki. Takaisin tultiin ex- s-marketin alikulun kautta kun se kirjaston olikulku oli ainakin aamulla vielä aika tulvan vallassa. Yllättävän hyvin kesti mun jalat vaikka tuo lenkki oli selvästi pidempi (6,7km) kuin aiemmat (alle neloset). Kiki juoksi ylipuoli väliin tosi hyvin - edellä flexissä humputti menemään- mutta puolivälin jälkeen se alkoi jo vähän kyllästymään.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2018
Kevään tokokurssin toinen kerta
Viime viikolla musta tuntui, että vaikuttaako siltä, että me liioitellaan Kikin pelkotiloja kun kerrottiin tunnin alussa uusille tuttavuuksille taustoja. Varsinkin kun Kiki tuli niin reippaasti halliin.
Ja sitten kaikki meni ihan ketuiksi, ts koira todisti käytöksellään, että ei mitään ei liioitella ...
Aika moni joka on Kikin kanssa samoissa reeneissä käynyt on jo ehtinyt nähdä sen - ahdistuneen pikkukoiran, joka näyttää siltä että taivas tippuu pian niskaan ja vaihtoehtona on joko hakeutua turvaan (häkkiin tai tuolin alle) tai paeta hallista.
Ne taas, jotka eivät ole nähneet Kikiä tuossa tilanteessa vaan ovat nähneet vain sen reippaan, uteliaan, aktiivisen, äänekkään, määrätietoisen tättähäärän eivät osaa edes kuvitella tuota toista ääripäätä ...
Kikiä ei saa ahdistukseen / pelkoon pelkästään jotkut äänet. Vaan viime viikkoinen osoitti, että se pelkää (ahdistuu whatever) myös kun toiset tekee jotain, kun sen oletetaan tekevän jotain (ruutu, nouto, hyppy, paikkis, merkinkierto jne - ja nämä kaikki kun joku muu tekee).
Eiliselle tokotunnille lähdin kutakuinkin samoilla suunnitelmilla kuin viikko sittenkin. Paitsi, että viime viikkoisesta opittiin, että kaikki välineurheilu on pannassa. Jos muiden treeniohjelmaan sellainen kuuluu, niin me teemme sitten jotain muuta. Samoin vähän fiiliksen ja tunnelman mukaan se, että kauanko hallissa ollaan (pidetäänkö taukoja, lähdetäänkö jopa aiemmin pois tms).
Käytin siis taas koiran lenkillä ja laitoin autoon ja menin halliin sisälle valmistautumaan treeniin. Tunnin aiheena olivat liikkeestä seisominen ja ruutu sekä tunnari.
Hain koiran autosta ja koira ehkä aavistuksen empi pari metriä ennen ovea, mutta tuli kuitenkin reippaasti sisään. Aloitetiin reeni sillä liikkeestä seisomisella, ollaan reenattu siihen sellaista pomppujuttua - mikä on Kikin mielestä ihan ylisiistiä. Nyt mulla oli ihan turhaan nami kädessä koska Kiki nyt pomppi ilman sitä namiakin :D Pitää joko näyttää ei-namikädellä tai vielä parempi ettei ole namia kädessä ollenkaan. Ja muistaa aina myös sanoa se käsky eikä vain näyttää kädellä pomppaamaan - koska käsi pitää kuitenkin häivyttää siitä pois. Ja joskus toki se pomppukin ;-) Reeniksi sitä, että koira jäisi myös seisomaan hetkeksi paikalleen ja että voisin liikkua siitä jonnekin.
Tuon jälkeen tehtiin jotain omia pikkutemppusia vireen ja touhun ylläpitämiseksi. Sitten menin käymään koiran kanssa ulkona. Käveltiin pikkulenkki (yritin saada koiran kakalle, kun se ei tehnyt tarpeitaan ennen reenejä tehdyllä lenkillä); Kiki oli treenimoodissa ja seurasi sivullani melkein koko ajan kun käveltiin vesisateessa ...
Mentiin takaisin halliin. Mä menin ekana repulleni ja kaivoin nenäliinan kassista, jotta sain kuivattua silmälasini. Mitä tekee Kiki kun kuivaan lasejani? Se nostaa hanskani lattialta ja antaa sen mulle. Mun sydän hypähtelee ilosta - Kiki tekee hanskatemppuaan, joten se on rento (!!) ja kykenee asioihin. Annoin koiran nostaa hanskan maasta varmaan kymmenen kertaa. Isot kehut ja palkat joka kerta. Ihan sama ettei se nyt varsinaisesti tokoon tai tunnin aiheeseen liity. Seuraavaksi Kiki tunki päänsä reppuun, että mitäs jännää täältä löytyy ... Ja päädyttiin tekemään kapulan nosteluja (lisää huutomerkkejä), ihan siinä repun vieressä. Kiki jopa tyyräs sitä kapulaa mulle, että "ota nyt tää ja anna nami". (ja mun sydän jatkoi laulamistaan ja tanssimistaan)
Seuraavaksi mentiin tekemään ryhmäliikettä eli paikallaoloja. Otin Kikille etupalkkakupin avuksi (etupalkalla tehtiin reenejä joskus syksyllä ja se toimi sillon Kikille hyvin). Vaikka palkkalautanen odotti koiran edessä niin en yrittänytkään mennä nyt kovin kauaksi koirasta. Istumistreenin tein kahdessa osassa eli vapautin koiran välillä palkalle. Koira oli ehkä pikkuisen levoton, mutta tällä kertaa pysyi istumassa eikä valunut heti maahan tai liikkunut kuten viikko sitten. Makuutreenissä en vapauttanut koiraa välissä (ainiin, sanoin maahanmeno käskyä ennen "kato" käskyn kun Kiki pyöritteli vaan päätään eikä ollut yhtään kuulolla, kun se oli kuulolla annoin maihinmenokäskyn jota koira totteli), koira pysyi kyllä paikallaan, mutta äänteli (vinkui). Kun palasin koiran viereen niin palkkasin sen namilla alas ja kun Katja sanoi "käsky" niin en ottanut koiraa sivulle vaan vapautin sen etupalkalle.
Todettiin Katjan kanssa yksissä tuumin, että tuo ei ole se tilanne ja paikka missä aletaan puuttumaan siihen paikkisvinkumiseen. Näitä juttuja korjaillaan jos tarvetta on joskus ihan toiste, nyt treenien tavoitteet ovat ihan muissa jutuissa.
Sitten muut alkoivat tekemään joko ruutua tai tunnaria. Mä päätin olla tekemättä myös sitä tunnaria, huolimatta siitä, että Kiki oli vapaaehtoisesti koskenut omaan noutokapulaan. En halunnut ottaa riskiä siitä, että joku siinä tilanteessa tai sijainnissa (ko harkkaa tehtiin keskemmällä hallia, likellä tavaravarastoa/hyllyjä) aiheuttaisi Kikille "pahan mielen".
Muutamassa kohtaa tokotuntia Kiki otti painetta muista treenaajista ja heidän tekemisistään, mutta se selvisi niistä tilanteista tällä kertaa jopa niin hyvin, että muut eivät välttämättä edes huomanneet asiaa. Tarkoitushan ei tietenkään ole etteikö muut voisi treenata niin kuin treenaavat ja tehdä niitä asioita joita haluavat harkata. Meidän asia on sitten surffailla onnistuneesti tunnista läpi ilman suurempia kolhuja tai alakuloja.
Sillä kierroksella kun muut tekivät sitä ruutua niin Katja katsoi Kikin kaukot. Kiki oli vähän levoton, ei meinannut pysyä paikallaan että olisin voinut siirtyä sen eteen. Koira ei varsinaisesti yrittänyt paeta paikalta (peloissaan siis), se vain oli tottelematon (tai esitti muita temppuja kuten jalkojen väliin tulon). Kun päästiin asiaan niin ... Kiki teki vaihdokset hyvin eli tekniikka on hyvä, mutta koira ei kestä vielä sitä että olisin kovin kaukana koirasta. Pohdittiin takapalkan mahdollisuutta, jota mun pitää harkata koiralle (sen reeniminen on jäänyt vaiheeseen) helpommilla jutuilla ennen kuin sen voi yhdistää kakeihin.
Kakereenin jälkeen tein Kikin kanssa miljoonia pikkutemppusia ja tokomaisiakin asioita. Oltiin omassa kuplassamme pyrkien olemaan välittämättä siitä mitä muut puuhaavat. Tein uhkarohkeana jopa sellaisen harjoituksen, että seurautin Kikin hallin keskellä olevalle kartiolle - joka siis kierrettiin (seuraten) eikö Kiki ottanut mitään pömeleitä siitä muoviesineestä.
Päädyin olemaan lopulta siis sitä yhtä vesisadekävelyä lukuunottamatta koko tunnin koiran kanssa hallissa. Ja muutamaa levottomuutta lukuunottamatta harkat sujuivat ihan älyn hyvin. Siis kun verrokkina on ne pelkotilahallikeikat mitä kuluvan vuoden aikana on tehty lukematon määrä ...
Ne taas, jotka eivät ole nähneet Kikiä tuossa tilanteessa vaan ovat nähneet vain sen reippaan, uteliaan, aktiivisen, äänekkään, määrätietoisen tättähäärän eivät osaa edes kuvitella tuota toista ääripäätä ...
Kikiä ei saa ahdistukseen / pelkoon pelkästään jotkut äänet. Vaan viime viikkoinen osoitti, että se pelkää (ahdistuu whatever) myös kun toiset tekee jotain, kun sen oletetaan tekevän jotain (ruutu, nouto, hyppy, paikkis, merkinkierto jne - ja nämä kaikki kun joku muu tekee).
Eiliselle tokotunnille lähdin kutakuinkin samoilla suunnitelmilla kuin viikko sittenkin. Paitsi, että viime viikkoisesta opittiin, että kaikki välineurheilu on pannassa. Jos muiden treeniohjelmaan sellainen kuuluu, niin me teemme sitten jotain muuta. Samoin vähän fiiliksen ja tunnelman mukaan se, että kauanko hallissa ollaan (pidetäänkö taukoja, lähdetäänkö jopa aiemmin pois tms).
Käytin siis taas koiran lenkillä ja laitoin autoon ja menin halliin sisälle valmistautumaan treeniin. Tunnin aiheena olivat liikkeestä seisominen ja ruutu sekä tunnari.
Hain koiran autosta ja koira ehkä aavistuksen empi pari metriä ennen ovea, mutta tuli kuitenkin reippaasti sisään. Aloitetiin reeni sillä liikkeestä seisomisella, ollaan reenattu siihen sellaista pomppujuttua - mikä on Kikin mielestä ihan ylisiistiä. Nyt mulla oli ihan turhaan nami kädessä koska Kiki nyt pomppi ilman sitä namiakin :D Pitää joko näyttää ei-namikädellä tai vielä parempi ettei ole namia kädessä ollenkaan. Ja muistaa aina myös sanoa se käsky eikä vain näyttää kädellä pomppaamaan - koska käsi pitää kuitenkin häivyttää siitä pois. Ja joskus toki se pomppukin ;-) Reeniksi sitä, että koira jäisi myös seisomaan hetkeksi paikalleen ja että voisin liikkua siitä jonnekin.
Tuon jälkeen tehtiin jotain omia pikkutemppusia vireen ja touhun ylläpitämiseksi. Sitten menin käymään koiran kanssa ulkona. Käveltiin pikkulenkki (yritin saada koiran kakalle, kun se ei tehnyt tarpeitaan ennen reenejä tehdyllä lenkillä); Kiki oli treenimoodissa ja seurasi sivullani melkein koko ajan kun käveltiin vesisateessa ...
Mentiin takaisin halliin. Mä menin ekana repulleni ja kaivoin nenäliinan kassista, jotta sain kuivattua silmälasini. Mitä tekee Kiki kun kuivaan lasejani? Se nostaa hanskani lattialta ja antaa sen mulle. Mun sydän hypähtelee ilosta - Kiki tekee hanskatemppuaan, joten se on rento (!!) ja kykenee asioihin. Annoin koiran nostaa hanskan maasta varmaan kymmenen kertaa. Isot kehut ja palkat joka kerta. Ihan sama ettei se nyt varsinaisesti tokoon tai tunnin aiheeseen liity. Seuraavaksi Kiki tunki päänsä reppuun, että mitäs jännää täältä löytyy ... Ja päädyttiin tekemään kapulan nosteluja (lisää huutomerkkejä), ihan siinä repun vieressä. Kiki jopa tyyräs sitä kapulaa mulle, että "ota nyt tää ja anna nami". (ja mun sydän jatkoi laulamistaan ja tanssimistaan)
Seuraavaksi mentiin tekemään ryhmäliikettä eli paikallaoloja. Otin Kikille etupalkkakupin avuksi (etupalkalla tehtiin reenejä joskus syksyllä ja se toimi sillon Kikille hyvin). Vaikka palkkalautanen odotti koiran edessä niin en yrittänytkään mennä nyt kovin kauaksi koirasta. Istumistreenin tein kahdessa osassa eli vapautin koiran välillä palkalle. Koira oli ehkä pikkuisen levoton, mutta tällä kertaa pysyi istumassa eikä valunut heti maahan tai liikkunut kuten viikko sitten. Makuutreenissä en vapauttanut koiraa välissä (ainiin, sanoin maahanmeno käskyä ennen "kato" käskyn kun Kiki pyöritteli vaan päätään eikä ollut yhtään kuulolla, kun se oli kuulolla annoin maihinmenokäskyn jota koira totteli), koira pysyi kyllä paikallaan, mutta äänteli (vinkui). Kun palasin koiran viereen niin palkkasin sen namilla alas ja kun Katja sanoi "käsky" niin en ottanut koiraa sivulle vaan vapautin sen etupalkalle.
Todettiin Katjan kanssa yksissä tuumin, että tuo ei ole se tilanne ja paikka missä aletaan puuttumaan siihen paikkisvinkumiseen. Näitä juttuja korjaillaan jos tarvetta on joskus ihan toiste, nyt treenien tavoitteet ovat ihan muissa jutuissa.
Sitten muut alkoivat tekemään joko ruutua tai tunnaria. Mä päätin olla tekemättä myös sitä tunnaria, huolimatta siitä, että Kiki oli vapaaehtoisesti koskenut omaan noutokapulaan. En halunnut ottaa riskiä siitä, että joku siinä tilanteessa tai sijainnissa (ko harkkaa tehtiin keskemmällä hallia, likellä tavaravarastoa/hyllyjä) aiheuttaisi Kikille "pahan mielen".
Muutamassa kohtaa tokotuntia Kiki otti painetta muista treenaajista ja heidän tekemisistään, mutta se selvisi niistä tilanteista tällä kertaa jopa niin hyvin, että muut eivät välttämättä edes huomanneet asiaa. Tarkoitushan ei tietenkään ole etteikö muut voisi treenata niin kuin treenaavat ja tehdä niitä asioita joita haluavat harkata. Meidän asia on sitten surffailla onnistuneesti tunnista läpi ilman suurempia kolhuja tai alakuloja.
Sillä kierroksella kun muut tekivät sitä ruutua niin Katja katsoi Kikin kaukot. Kiki oli vähän levoton, ei meinannut pysyä paikallaan että olisin voinut siirtyä sen eteen. Koira ei varsinaisesti yrittänyt paeta paikalta (peloissaan siis), se vain oli tottelematon (tai esitti muita temppuja kuten jalkojen väliin tulon). Kun päästiin asiaan niin ... Kiki teki vaihdokset hyvin eli tekniikka on hyvä, mutta koira ei kestä vielä sitä että olisin kovin kaukana koirasta. Pohdittiin takapalkan mahdollisuutta, jota mun pitää harkata koiralle (sen reeniminen on jäänyt vaiheeseen) helpommilla jutuilla ennen kuin sen voi yhdistää kakeihin.
Kakereenin jälkeen tein Kikin kanssa miljoonia pikkutemppusia ja tokomaisiakin asioita. Oltiin omassa kuplassamme pyrkien olemaan välittämättä siitä mitä muut puuhaavat. Tein uhkarohkeana jopa sellaisen harjoituksen, että seurautin Kikin hallin keskellä olevalle kartiolle - joka siis kierrettiin (seuraten) eikö Kiki ottanut mitään pömeleitä siitä muoviesineestä.
Päädyin olemaan lopulta siis sitä yhtä vesisadekävelyä lukuunottamatta koko tunnin koiran kanssa hallissa. Ja muutamaa levottomuutta lukuunottamatta harkat sujuivat ihan älyn hyvin. Siis kun verrokkina on ne pelkotilahallikeikat mitä kuluvan vuoden aikana on tehty lukematon määrä ...
tiistai 24. huhtikuuta 2018
Kevään tokokurssin ensimmäinen kerta
... oli viikko sitten. Siellä Kisman / Kempeleen hallilla.
Tein suunnitelman mukaisesti. Eli lenkitin koiran ja laitoin sen sitten autoon ja menin itsekseni halliin kuuntelemaan kurssin aloituspuheet ja kertomukset siitä mikä on tunnin aiheena. Samalla riisuin takkini ja laitoin reeniliivin päälle ja tungin sen taskuun ison kasan nameja. Kun alkuseremoniat olivat ohitse niin hain Kikin autosta.
Kiki oli ihan innosta soikeana ja kiskoi halliin. Olin, että "jee". Eipä se ole kertaakaan hallisiedätyskeikkojen aikana ollut niin innolla menossa halliin.
Harkattiin ensin liikkeestä maahanmenoa. Kiki oli tiitteränä asiassa mukana. Seurasi hyvin ja meni hienosti maahan. Tehtiin harjoitus kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla taisin hieman hidastaa / automaattisesti avustaa koiraa jotenkin siinä maihinmenokäskyn tienoilla. Molemmilla kerroilla Kiki tippui heti hienosti maahan ja pysyin maassa vaikka kävelin jonkin matkaa sen ohitse. Ihan supersiistiä kun Kiki oli tekemässä hommia hallissa ja teki ne vielä älynhyvin <3 :)
Seuraavaksi tehtiin kaikenlaista pientä hömppätemppua ja sitten vein hetkeksi koiran takaisin autoon. Hakeakseni sen sieltä sitten kun tehtiin paikallaoloharjoituksia. Taas Kiki kiskoi kohti hallia ja oli hieman närkästyneen oloinen siitä, että miksi se oli kesken kivan tok tunnin viety jäähylle/autoon.
Mutta kun tehtiin niitä paikkisreenejä niin Kikipä ei kestänytkään jäädä riviin toisten koirien kanssa.
Siitä se sitten nynnyityi. Toki mä helpotin reeniä huomattavasti, mutta virepiikki laski selvästi tämän jälkeen. Sain Kikin kuitenkin tekemään siinä reeniä ihan semijee. Joten jatkettiin kohti seuraavaa harjoitusta.
Joka oli noutokapulan pitäminen. Mulla ei ollut kapulaa mukana, joten Katja toi meille kapulan. Kiki ahdistui siitä puukapistuksesta ihan hitokseen. Ei tehty sitten kapulajuttuja. Kiki pälyili muidenkin kapuloja. Yritettiin tehdä hyppyä. Mutta koira ei pysynyt hypyn takana eikä suostunut hyppäämään vaan kiersi esteen. Lopulta se karkasi hypyltä ulko-ovelle. Ei tehty hyppyäkään.
Lopulta päädyin hengailemaan ja odottamaan että Kikin ahdistusolotila lakkasi ja koira pystyi taas tekemään pieniä temppusia ja syömään.
Kaikenlainen välineurheilu on siis pannassa ko hallissa. Ans kattoo millaiset reenit tänään on pikkukoiran kanssa.
Tein suunnitelman mukaisesti. Eli lenkitin koiran ja laitoin sen sitten autoon ja menin itsekseni halliin kuuntelemaan kurssin aloituspuheet ja kertomukset siitä mikä on tunnin aiheena. Samalla riisuin takkini ja laitoin reeniliivin päälle ja tungin sen taskuun ison kasan nameja. Kun alkuseremoniat olivat ohitse niin hain Kikin autosta.
Kiki oli ihan innosta soikeana ja kiskoi halliin. Olin, että "jee". Eipä se ole kertaakaan hallisiedätyskeikkojen aikana ollut niin innolla menossa halliin.
Harkattiin ensin liikkeestä maahanmenoa. Kiki oli tiitteränä asiassa mukana. Seurasi hyvin ja meni hienosti maahan. Tehtiin harjoitus kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla taisin hieman hidastaa / automaattisesti avustaa koiraa jotenkin siinä maihinmenokäskyn tienoilla. Molemmilla kerroilla Kiki tippui heti hienosti maahan ja pysyin maassa vaikka kävelin jonkin matkaa sen ohitse. Ihan supersiistiä kun Kiki oli tekemässä hommia hallissa ja teki ne vielä älynhyvin <3 :)
Seuraavaksi tehtiin kaikenlaista pientä hömppätemppua ja sitten vein hetkeksi koiran takaisin autoon. Hakeakseni sen sieltä sitten kun tehtiin paikallaoloharjoituksia. Taas Kiki kiskoi kohti hallia ja oli hieman närkästyneen oloinen siitä, että miksi se oli kesken kivan tok tunnin viety jäähylle/autoon.
Mutta kun tehtiin niitä paikkisreenejä niin Kikipä ei kestänytkään jäädä riviin toisten koirien kanssa.
Siitä se sitten nynnyityi. Toki mä helpotin reeniä huomattavasti, mutta virepiikki laski selvästi tämän jälkeen. Sain Kikin kuitenkin tekemään siinä reeniä ihan semijee. Joten jatkettiin kohti seuraavaa harjoitusta.
Joka oli noutokapulan pitäminen. Mulla ei ollut kapulaa mukana, joten Katja toi meille kapulan. Kiki ahdistui siitä puukapistuksesta ihan hitokseen. Ei tehty sitten kapulajuttuja. Kiki pälyili muidenkin kapuloja. Yritettiin tehdä hyppyä. Mutta koira ei pysynyt hypyn takana eikä suostunut hyppäämään vaan kiersi esteen. Lopulta se karkasi hypyltä ulko-ovelle. Ei tehty hyppyäkään.
Lopulta päädyin hengailemaan ja odottamaan että Kikin ahdistusolotila lakkasi ja koira pystyi taas tekemään pieniä temppusia ja syömään.
Kaikenlainen välineurheilu on siis pannassa ko hallissa. Ans kattoo millaiset reenit tänään on pikkukoiran kanssa.
Namit valmiina koiranpäivän treeneihin. |
Tunnisteet:
alo-avo,
Kempele,
Kikin hallipelko,
kuvat,
toko
Incoc
Vaihteeksi kyynärniveljuttuja kun tuli facessa kaverin linkittämänä vastaan sivusto:
http://www.incoc.fi/
Jos haluat koirallesi olkanivelen osteokondroosilausunnon tai matalaraajaiselle koirallesi kyynärnivelen inkongruenssilausunnon.jossa kerrotaan myös olkanivelen OCD:stä ja kyynärnivelen inkongruenssista.
http://www.incoc.fi/
maanantai 23. huhtikuuta 2018
Lappalaisten parkkistreenit
Keskiviikkoiltana kävin koirien kanssa Oulun alaosaston parkkistreeneissä Linnanmaalla. Lappalaiskoiria oli paikalla monen sorttista ja ikäistä. Kiki innostui leegailemaan kymmenen viikkoisen lapinporokoiranpennun kanssa.
Käytin Kikin pari kertaa ja Nemin kerran hengailemassa "alueella". Molempia käytin myös pikkukävelyillä jolloin ne teki tarpeensa. Kikin kanssa myös reenailtiin pikkuisen jotain tok juttuja.
ja loppuun vielä hienoja Elina S.:n ottamia kuvia Kikistä. Kiitos :-)
Käytin Kikin pari kertaa ja Nemin kerran hengailemassa "alueella". Molempia käytin myös pikkukävelyillä jolloin ne teki tarpeensa. Kikin kanssa myös reenailtiin pikkuisen jotain tok juttuja.
ja loppuun vielä hienoja Elina S.:n ottamia kuvia Kikistä. Kiitos :-)
jl 3/18
Käytiin eilen päivällä Eetun ja Kikin kanssa juoksemassa. Olin ajatellut, että jos olisin jaksanut mennä turisteilemaan Halpa-Hallin pihalla olleeseen mätsäriin - no enpä jaksanut :-) Mutta juostiin siitä ohi pari kertaa kun käytiin Isoahonkankaan mäellä kääntymässä. Nyt oli helpompi juosta kuin tiistaina. Kiki meni ihan hienosti niin kauan kun mentiin poispäin kottoo, kun käännyttiin takaisin ja paluureitti oli sama niin koira oli että "hohhoijaa" ja yritti kerjätä nameja (joita ei ollut mukana) ja jäi tiensivuun duunailemaan jotain. Tai yritti jäädä.
sunnuntai 22. huhtikuuta 2018
Viikko 16
Kait se ihan reipas oli?
Vaikka päivitykset ja bloggaukset raahautuvat jossain jälkijunassa.
Kaksi juoksulenkkiä.
Kolme kuntosaleilua.
Kolme koiratreenireissua.
Kaksi "lepopäivää" (ei omia kuntoiluja eikä koirareenejä).
edit. Kotona ja lenkeillä koirat -Kiki etenkin- on kyllä reeninyt jotain joka päivä. Yks päivä innostuin ufoilemaankin molempien kanssa erikseen. Iltatemput ovat edelleen ohjelmistossa, koirat kyllä huomauttavat jos meinaan unohtaa sen rituaalin :-)
Vaikka päivitykset ja bloggaukset raahautuvat jossain jälkijunassa.
Kaksi juoksulenkkiä.
Kolme kuntosaleilua.
Kolme koiratreenireissua.
Kaksi "lepopäivää" (ei omia kuntoiluja eikä koirareenejä).
edit. Kotona ja lenkeillä koirat -Kiki etenkin- on kyllä reeninyt jotain joka päivä. Yks päivä innostuin ufoilemaankin molempien kanssa erikseen. Iltatemput ovat edelleen ohjelmistossa, koirat kyllä huomauttavat jos meinaan unohtaa sen rituaalin :-)
lauantai 21. huhtikuuta 2018
Kevätsiivous
Olen aloittanut kevätsiivouslenkit. Viime viikolla keräsin kaikkiin taskussa olleisiin pusseihin kakkoja tienvarsilta (kenen tahansa koiran -kait koiran?- jätöksiä), ja tänään kun käytin Nemiä alkuiltalenkillä niin otin kauppakassin mukaan mihin mätin paskan jos toisenkin. Plus välillä jonkun muunkin roskin. Lopulta oli kuin ois punttiksella ollut kun kassi painoi jo usiamman kilon (tai ainakin se alko jo tuntumaan siltä ja pelkäsin että toiv. pohja ei pian hajoa) ;-)
torstai 19. huhtikuuta 2018
Sydän pakahtuu
Laittelin tänään ruokaa. Kun menin keittiöön niin koirat seurasivat perässä, tai kumpikin jäi "keittiön kynnykselle" Kiki hieman kauemmaksi ja Nemi siihen oviaukkoon (jossa ei ole ovea). Nemi makasi kyljellään ja nukkui, välillä sen tassut väpätti ja huulet kävi / liikkui eli koira oli unessa. Pilkoin kasviksia ja katselin välillä nukkuvaa koiraa. Yli kymmenen vuotta Nemi on "laittanut mun kanssa ruokaa" eli toisinsanoen kerjännyt juureksia / kasviksia (ihan hyvällä menestyksellä kun aina sille jotain kantapalaa tms olen antanut ;-)). Mutta nyt se nukku kun tukki. Oli toki tosiaan seurannut seuraksi siihen "näköyhteyteen", mutta siinä se. Tajusin kaipaavani sitä kerjäävää jaloissa pyörivää koiraa. Jossain välissä Kiki siirtyi keittiöön osallistumaan ruuan laittoon, annoin sille palan paprikaa, ja Nemi nukkui aina vaan. Ehdin pilkkoa kasvikset ja ruoka oli melkein valmista ennen kuin Nemi heräsi.
tiistai 17. huhtikuuta 2018
jl 2/18
No nyt ei kyllä tuntunut helpolta. Kävin Eetun kanssa töiden jälkeen juoksemassa 3,99 km. Aikaa kului 35 min kutakuinkin. Käytiin Ponnonmäellä, eli mäkitreeniäkin tuli (ja koululaisten väistelyä). Lämmintä kymmenisen astetta, aurinkoinen päivä, kuuma tuli.
Jalkapohja alkoi kökköytymään (turtumisen alkua) aiemmin kuin toissapäivänä, ihan tunnottomaksi ei silti onneksi ehtinyt mennä.
Jalkapohja alkoi kökköytymään (turtumisen alkua) aiemmin kuin toissapäivänä, ihan tunnottomaksi ei silti onneksi ehtinyt mennä.
Tänään
maanantai 16. huhtikuuta 2018
jl 1/18
Tadaa! Kävin eilen Eetun ja Kikin kanssa juoksemassa vajaan neljäkilometriä (3,8 km tms). Kuntokunto (puusk puusk puusk) ei ole vielä hirmu hyvä, mutta parempi kuin oletin - koska luulin vuoden ekan lenkin olevan korkeintaan pari kilsaa.
Jaloissa oli paremmin voimaa (lihaksia) kuin aiempina vuosina vuoden ekoilla lenkeillä (salilla käynnistä on kuin onkin hyötyä).
ps. jiiäl eli jl = juoksulenkki
Jaloissa oli paremmin voimaa (lihaksia) kuin aiempina vuosina vuoden ekoilla lenkeillä (salilla käynnistä on kuin onkin hyötyä).
ps. jiiäl eli jl = juoksulenkki
Seitsemäs askel
Viime viikolla kävin tiistaiaamuna Kikin kanssa Kisman hallilla. Pihalla koira oli hyvinkin vastentahtoinen halliin menemisen suhteen. Mutta kun halliin päästiin niin Kiki oli ihan mielissään hamuamassa nameja ja tekemässä temppuja. Tuolloin hallissa oli pari koirakkoa treenimässä rallytokoa (kyltit olivat jo paikoillaan joten ne eivät kalisseet) eikä niiden tekeminen häirinnyt Kikin eloa.
hn 13/18 ja hk 10/18
Lauantaina pidin pitkän Nemin kampaustuokion ja sunnuntaina oli sitten Kikin vuoro.
lauantai 14. huhtikuuta 2018
Lumitöitä (lumet lähtee osa2)
Kävin raivaamassa takapihan oven edestä nuo isoimmat kattolumilohkareet pois, jotta koirat pääsivät hillumaan ulos aamupäivällä ...
Ja olisikohan tunteroinen sitten kuulunut uus jysäys ja katolta tuli lisää (loput?) lunta alas. Että taas olisi lapioitavaa tiedossa jos / kun vain jaksaisi mennä harrastamaan arkiliikuntaa ;-)
Ainiin. Tuo viiminen kuva. Kiki löysi vinkulelunsa lumesta, tai se paljastui sieltä kun lumet ovat alkaneet sulaa. Hienosti toi lelun mulle käteen asti :-) Heitin sen sitten sille sitten pari kertaa ja koira tohotti innossaan lelun kanssa pitkin pihaa.
To-pe ulkoilut
Normimeiningin lisäksi.
Ensimmäiset kuvat torstai-aamulta Nallikarista ja jälkimmäiset perjantai-illalta Jäälistä.
Ensimmäiset kuvat torstai-aamulta Nallikarista ja jälkimmäiset perjantai-illalta Jäälistä.
perjantai 13. huhtikuuta 2018
Lumet lähtee ...
Eilen kuului kauhea jysähdys ja tömähdys ... Takapihalle tuli järkyttäviä kuutioita ja lohkareita kun katolta valui lunta alas. Ensin luulin, että Kiki ei välittänyt siitä mitään - kun ei sanoa pukahtanut mitään. Myöhemmin löysin pikkukoiran makkarin peränurkasta :-( Sen verran järkyttävää oli ollut, että kun käytiin hakemassa Eetu töistä ja tultiin takaisin kotiin niin koira pakeni taas nyhjöttämään sinne makkariin. Mutta kyllä se siitä sitten illan mittaan reipastui ja liikkui taas ihan normaalisti kotona - plus iltalenkillä ulkona se oli ihan normaali.
Pari päivää sitten oli ensimmäisen kerran tälle keväälle, että lenkin jälkeen piti pestä koiria - lähinnä siis Nemin mahakarvoja. Mutta kun tuota lähitulevaisuuden sääennustetta katselee niin hieman se siltä näyttää, että raparallia lienee luvassa.
Toisaalta kyllä taas kiva jos/kun ei tarvitse liukastella ulkona. Ja hieman myös suunnittelen josko lähtisin testailemaan kuinka paska kunto mulla on. Eli hölkkälenkit ovat harkinnassa ...
torstai 12. huhtikuuta 2018
Huoltopäivä
Kiki ja Nemi pääsivät tänään Suvin hoidettaviksi.
Kiki painaa 11,2 kg ja Nemi 15,3 kg. Kumpikaan ei ole lihava vaan ihan hyvässä paksuudessa; Nemi nyt hieman painavampi kuin jossain vaiheessa mikä on vain hyvä (kun meinasi olla turhankin kuivakassa kunnossa jossain välissä).
Kikin etujalkojen lihakset ovat melkein samanlaiset eli ero on enää hienoinen. Kuulemma hyvältä vaikutti (joillain tässä vaiheessa operaatiosta asiat huonommin). Kikillä oli takaosassa syvät lihakset tosi jumissa ja sitten kauttaaltaan hieman jotain hoidettavaa. Muttei ollut lukkoja tms.
Nemillä taas oli si-nivel lukossa ja joidenkin nikamien (?) väli tosi jumissa. Lisäksi sen etujalat eivät ojentuneet kunnolla, toinen kylki oli jumimmassa kuin toinen ja takaosassa oli hoidettavaa. Ja mitähän vielä? Nemi oli tällä kertaa ehkä enemmän huollon tarpeessa kuin Kiki. Vaikka hyvää se teki tietysti molemmille.
Kiki painaa 11,2 kg ja Nemi 15,3 kg. Kumpikaan ei ole lihava vaan ihan hyvässä paksuudessa; Nemi nyt hieman painavampi kuin jossain vaiheessa mikä on vain hyvä (kun meinasi olla turhankin kuivakassa kunnossa jossain välissä).
Kikin etujalkojen lihakset ovat melkein samanlaiset eli ero on enää hienoinen. Kuulemma hyvältä vaikutti (joillain tässä vaiheessa operaatiosta asiat huonommin). Kikillä oli takaosassa syvät lihakset tosi jumissa ja sitten kauttaaltaan hieman jotain hoidettavaa. Muttei ollut lukkoja tms.
Nemillä taas oli si-nivel lukossa ja joidenkin nikamien (?) väli tosi jumissa. Lisäksi sen etujalat eivät ojentuneet kunnolla, toinen kylki oli jumimmassa kuin toinen ja takaosassa oli hoidettavaa. Ja mitähän vielä? Nemi oli tällä kertaa ehkä enemmän huollon tarpeessa kuin Kiki. Vaikka hyvää se teki tietysti molemmille.
tiistai 10. huhtikuuta 2018
Ma-ti ulkoilut
Muunmuassa tällaisissa keleissä ja paikoissa:
No ne taiskin puolet olla koirien nassukuvia lenkeiltä ... Kun nyt Kikikin on jo oppinut, että kamera/kännykamera = nami :-D
Ollaan tuo kuntosalinseudun ja Jäälin (ekat kuvat) lisäksi ulkoiltu tietty kotinurkilla ja tänäaamuna Oulunsalossa.
No ne taiskin puolet olla koirien nassukuvia lenkeiltä ... Kun nyt Kikikin on jo oppinut, että kamera/kännykamera = nami :-D
Ollaan tuo kuntosalinseudun ja Jäälin (ekat kuvat) lisäksi ulkoiltu tietty kotinurkilla ja tänäaamuna Oulunsalossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)