lauantai 25. lokakuuta 2014

Pelon maantie

Eilen pyrytti lunta päivästä (tai aamusta) lähtien aina iltaan asti. Lunta tuli meleko paljon. Yöllä sitten alkoi satamaan vettä ja sade on jatkunut koko päivän. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa. Karsea keli. Liukkaat töpökelit ovat täällä taas. Äsken kävin ekan kerran ulkona tälle päivää (kyllä, Nemi on päässyt tänään usiammastikin jo ulos, olkaa huoleti) - pihalla oli pimeää, märkää, loskaista ja liukasta. Tiedän, että kelit muuttuvat syksyn mittaan vieläkin huonommiksi. Onni onnettomuudessa on se, että minulla ei ole kuin yksi koira talutettavana tuolla, kun kieli keskellä suuta sydän pamppaillen yritän hengissä päästä kotoa kotiin. Elekää puhuko mulle mistään supernastakengistä, ensinnäkin saattaa olla mahdottomuus (hinnasta puhumattakaan) hankkia niitä kahta sopivankokoista paria ja korotuttaa toista kenkulia, plus mä luulen, että mun liukkaillakeleillä kulkemispelko on isolta osin henkistä kauhua - joten siihen ei mitkään taikakengät auttaisi mua kulkemaan tuolla rennommin. 

Oikeaa talvea - ja sen jälkeen kesää - odotellessa... 

Ei kommentteja: