Kaivoin varastosta lainatokohypyn pitkästä aikaa esille.
- "Este!"Nemi hyppää ja ennen kuin ehdin kissaa (ts istua) sanoa niin se on jo esteen vierellä. Siis palaamassa takaisin mun luo tai tarjoamassa (huonossa paikassa olevaa) aloluokan seisontaa.Käskin sen vierelleni. Se tuli, mutta ei enää hypännyt.
- Siirryin lähemmäksi hyppyä. "Este!" Koira ylittää hypyn ja istahtaa, edelleen vinoon paikkaan. Palkkaan sitä sinne. Käsken sivulleni (hyppää hypyn yli). Palkkaan lisää.
- En ollut tyytyväinen siihen vinouteen mihin koira jäi hypyn jälkeen. Joten vein namilautasen kauemmas, esteen taakse. Ja käskytin koiran sinne - "Este!" ja koira hyppäsi ja meni suoraan namille.
- Hain lautasen pois. Pyysin koiran vierelle. Sanoin "Este!". Koira ei liikkunut minnekään. Tuijotti mua ja nuoli mun sormia. Toistin käskyn, koira haukahti. Vapautin koiran. Siirsin estettä. Käskin koiran vierelleni. Sanoin "Este". Koira ei irronnut mihinkään. Hermostuin. Sanoin "Hyppy!" kärsimättömänä. Koira hyppäsi eikä karannut niin kauas kuin aiemmin. Ja istui kun käskin. Palkkasin taas sekä istumisen että paluuhypyn viekutuksen.
- Toistin liikesuorituksen hyppy - istu -komennoilla. Toimi.
Tuo "este" käsky on siis aikanaan otettu tokoon kun tuntui, että piti erotella agi ja tokohypyt toisistaan. Njääh. Ota tuosta koirasta ny sitten tolkkua. Vuosia este-käsky oli selvästi parempi tokoon koska hyppy sanalla sain koiran vähän liikaa vauhdikkaaseen agimoodiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti