torstai 25. elokuuta 2011

Ohjatut treenit vkolla 34


 Nemin tokot, tiistaina hallissa klo 20-21, koutsina Jenni

Ryhmässä oli nyt pari sellaista koiraa (valkoinenpaimenkoira ja suomenlapinkoira), joita ei ollut viimeksi - siis joita minen ollut aiemmin nähnyt. 

Harkat aloitettiin pihalla. Tekemällä tunnaria. Jota en ollut ikinä ennen tehnyt Nemille. Eihän se osaa vielä edes noutaa. No, ei sen tarvinnutkaan noutaa. Kunhan vain käytti nenäänsä ja löysi sen kapulan. Harjoituksessa käytettiin oikeita tunnarikapuloita (yhtä kappaletta) joka piilotettiin risukkopöheikköön. Neuvona oli, että piti käydä hengaamassa muuallakin kuin vain siinä kohtaa mihin sen kapulan piilotti - ettei koira suoraan marssi siihen paikkaan. Nemi yhellä kerralla kusi siihen johonkin (mun koirilla on joku kustaan silmään viikko selvästi menossa). Tän jälkeen teki pari oikeinkin hyvää suoritusta. Nemi on siitä jännä koira, että siitä kuulee kun se tekee työtä - siis sen nenä pitää jännää ääntä. 

Sitten takas halliin ja paikallaolo. En piiloillu (miksipä oisinkaan, mutta kumminki). Jenni häiriköi minkä kerkesi, kävi koirien vieressä sanomassa eri käskyjä, heitteli jotain esinettä koirien eessä, piti jotain namia (?) kädessään ja kuljetti sitä läheltä koirien kuonoa ja lopulta myös kierteli Valon kanssa koirien välistä. Nemi ei noussut kertaakaan, johonkin häiriköintiin reagoi kääntämällä hieman päätään. 

Sitten tehtiin takapää harjoitteita sellaisen väärinpäin olevan pesuvadin päällä (jossa oli joku matto/kangas). Koiran piti siis laittaa etujalat siihen vadin päälle ja sitten pyöriä ympäri. Ihan ympäri ei vielä päästy, muistaakseni, mutta ihan kivasti Nemi tätä teki. Jahka Jenni vähän opasti ohjastajaa että miten kantsii toimia. Kun tää oli ihan liian hidas ja vääräaikainen naksunsa ja palkkauksensa suhteen. 

[toim.huom. mä naksuttelen väärin, jos siis katsotaan miten oikeaoppisesti kuuluisi naksua käyttää. en ole opetellut sitä oikeasti missään, kunhan olen käyttänyt temputtamisen avuksi. mutta koska olen sellainen vänkääjä, niin mua ei haittaa pätkääkään että mun naksuttelu ei vastaa sitä naksuttelua mitä OikeittenNaksuttelijoiden mielestä naksuttelu on]

Välissä tein omiani. Kuten seuraamispätkiä ja maahanmenoja lelupalkalla. Nemi kävi ihanasti kierroksilla. Palkkasin koiraa Liedosta ostamallani uudella repimislelulla. Kun Nemi oli niin kiihkeenä = intona siihen leluun niin ne maahanmenotkin olivat aika nopsia. 

Yritin myös harkata hyppyä. Mutta siinä oli nyt menossa taas sellainen sinkoilu-vaihe. Tein sitten vaan namikipolle lähetystä. Siis hypyn kautta. Enkä yrittänytkään tehdä sitä seisomisosiota. 

Lopuksi kävimme vielä jollain tasapainolaudalla keinumassa. Sitä sai hetken hahmottaa ennen kuin Nemi suostui siinä seisomaan. Istuminen toimi paremmin. 





 Nemin agit, keskiviikkona ulkonkentällä klo 16-17, koutsina Mari

Aamulla käytiin Puokkarin koirapuistossa, ei ehkä kovin fiksusti meikäläiseltä se veto....



Aurinkoinen keli, parikymmentä astetta lämmintä. Rimat 50cm

Melkoinen juoksurata. Sekä alku että loppusuora. 

Rata alkoi aita-puomi. Nemi teki puomin ihan hyvin. Paitsi, että kaks kertaa tuli pois ennen kuin annoin luvan. Just ja just ennen, mutta varas mikä varas. Uusiksi vaan. Muutamalla hypyllä valui kauas. Multa huono ohjaus/ohjaussuunnitelma. En jarruttanut/rytmittänyt tarpeeksi. Valsseissa olen kuulemma nopeampi kuin aiemmin, kesän juoksutreenistä ollut jotain hyötyä  varmaan, mutta ajoitus on sitten kyllä pielessä... Aiemmin vaan valssi valmiiksi. 

Aalla jäi töröttään harjalle. Keinullakin aika ylös. 

Loppusuoran irtosi hyvin. 

Mä jaksoin hyvin kirmailla. Mutta musta Nemi oli vähän vaisu. Tiedä sitten johtuiko aamun revittelyistä koirapuistossa vai kuumasta kelistä vai jostain muusta syystä x. Mutta tuo Nemin vaisuus vääristi sitä tunnetta että mä oikeesti ehtisinkin kaikkialle tosi hyvissä ajoin. 





Merrin tokot, keskiviikkona hallissa klo 20-21, koutsina Jenni

Merrin treenit aloitettiin myös tunnarilla. Tosin tehtiin luonnonkeppireeniä. Pareittain. Niin että toinen puolisko kävi koskettelemassa risukosta muita keppejä (hajustamassa niitä) ja sitten vietiin ite joku maasta löytynyt keppi sinne sekaan. Merri teki ekan niin, että se meni eka sille oikialle kepille ja sitten tiputti sen ja käveli parin metrin päähän kauemmaksi, tuli sitten takaisin siihen samaiseen risukkoon ja merkkas eli kusi siihen. DAA! Eipä mitään tehtiin harjoitus toiseen paikkaan ja koira teki hienosti homman niin kuin kuuluukin. Sitten tehtiin vielä yks reeni ja taas Merri kusi niitten keppien päälle. Sitten jo kirosin koiran että mitä kettua se puuhaa. Ja sitten tehtiin lyhyemmällä matkalla hieman eri paikkaan uus harkka ja sen koiruus sentäs teki kunnolla. Että sellaiset kusiruuta koirat mulla. 

Sitten tehtiin pihalla paikallaolot. Niin että koirat makas (tai istu jos niin halus, mutta sitä mun ei tod kannata vielä treenata) lähellä hallia. Piti ite nousta sinne vastapäiseen metikköön. Noh Merri ei pysynyt, kertaalleen piti käydä sitä korjailemassa. 

Tehtiin myös sitä takapään käyttö harkkaa mitä Neminkin reenissä. Merri oli tässä jo melkeen pro. Pystyin käskyttämään sitä olemaan sivullani ja liikkumaan ite ja se pomppi siinä tulemaan. Tosin palkkaus taisi mulla tässäkin olla pielessä. 

Muita en muistakaan, että mitä harkattiin. Ainakin tein yksittäin hyppyä. Ja jotain muita liikkehiä touhu muorin kanssa 



Loppupäätelmät, jos sellaisia voidaan tehdä 


  • Merrin ja Nemin paikallaolot ovat ihan eri planeetoilta. Nemin tokoreeneissä jätin Nemin aina välillä lepposaan paikallaoloon (saa vaihtaa asentoa) kun kuuntelin ohjeita tai hain kassista jotain tms ja Nemi pysyi ilman mitään ongelmia. Merriä saa tuollaisissa tilanteissa kytätä/komentaa koko ajan eikä se siltikään välttämättä pysy

  • Koirapuisto säntäily on ihan nou nou Nemin aksa/harkkapäivinä

  • Nemi tarvitsee kontakti-vahvistus-palkkaus-JIHUU -treeniä. 

Ei kommentteja: