maanantai 8. elokuuta 2011

Lapualla liideltiin läpi lätäköiden


 Kävin Nemin kanssa viikonloppuretkellä Lapualla. Perjantai-iltana ajelin Lohtajalle porukoille yöksi ja siitä jatkoin sitten lauantaiaamuna matkaa Lapualle. Tällä kertaa osasin kisapaikallekin suoraan eksyilemättä - toisin kuin 8 vuotta sitten kun kisasin siellä viimeksi Merrin kanssa (medi1:ssä). 

Tuomarina Lapualla toimi Sari Mikkilä

Kuten otsakkeestakin saatatte päätellä niin keli oli melkoisen märkä. Eka radan kirmasin lättänöillä, toisen McLareneilla kun en kerennyt/jaksanut/välittänyt vaihtaa lättänöitä jalkaani. Kaikki kengät olivat märkiä jo jokatapauksessa... 

Ensimmäisellä radalla olikin sellaisia hyppelöitä, että en rataantutustumisen aikana keksinyt oivallisinta vaihtoehtoa ohjata koiraa esteille. Myös tuon puomia edeltänyttä hyppelykuvion lisäksi radalla oli joku kohta josta mietin kuinka koiraani ohjaisin. Eli en millään itsevarmuuden huipputunteissa startannut radalle. 

Niinpä rata olikin vallan ällistyttävä. Nemi kiisi ihanasti! Ja jos mulla olisi ollut siihen yhteen (tai kahteen) kohtaan paremmat suunnitelmat taskussa niin oletettavasti oltaisiin tehty nolla. Koska ei se nytkään kauas jäänyt, vain 44 sadasosan päähän. Kun tulos oli 0,44. Nyt siis siinä hyppelyssä Nemi pääsi lentelemään aika piiitkillä kaarteilla kun jotenkin leikkelin (vissiin) ne hypyt menemään.

Olihan meillä kyllä kivaa! Koiran kanssa maalin jälkeen juostiin palkkapurnukalle ja koira sai lötköruokaa radan päätteeksi.

Tämä oli siitä merkityksellinen rata, että ehkä ekaa kertaa selvitin Nemin kanssa radan virheittä maaliin asti ilman että mulla ois ollut täydellistä suunnitelmaa radalle. Hankala selittää, mutta tuollaista selviytymistä ja onnistumista en ole Nemin kanssa vielä kokenut.. Hmm tässä sepostuksessa ei ole nyt päätä eikä häntää  mutta jonkinlaiselta merkkipaalulta se rata kuitenkin tuntui. 



Nemi sijoittui tuolla ensimmäisellä radalla kolmanneksi (tulos 0,44), toiseksi tuli lapinporokoira Ilona joka nousi samalla kolmosiin - Onnea! 


 Toinen rata oli sitten ensimmäinen rata käänteisessä järjestyksessä. Alku oli aika veikeä, pari hyppy ja pujo mutta se toinen hyppy niin että puomille ois ollut oivallista mennä. Mietin siihen alkuun monenlaisia ohjausjuttuja. Ja olin erittäin tyytyväinen kun valitsemani tie oli oikea ja alku sujui tosi hyvin! Otin koiran kakkoshypyn takaa vastaan ja käänsin siitä sinne pujotteluun. 

Lauantaina ei ollut pujoissa mitään hätää. Vaikka viime aikoina reeneissä ne ei ole aina menneet kuin unelmat. 

Mutta ennen kuin lähdin radalle ylipäänsä. Kun katselin maxien menoa, meitä edeltäneitä koiria. Tajusin että yhteen kohtaan suunnittelemani persjättö on ihan hölmö koska OLIN RATAANTUTUSTUMISESSA UNOHTANUT YHDEN PUTKEN ... Voi veljet. Mitä mä nyt teen? Miten ohjaisin koiraa? Jälkeenpäin ja jälkiviisaasti ajateltuna mun ois kannattanut pitäytyä ratasuunnitelmassani ja jättää se putki väliin ja ottaa sujuva hylky (jos se ois siis ollut sujuva) kuin yrittää muuttaa sitä ohjausta sellaiseksi jossa se putki onnistuisi hyvin. 

Nyt nimittäin kävi niin, että juuri siinä hyppykuviossa jonka jälkeen se putki tuli, niin ensin tuli kielto hypyn ja sitten vielä kielto siitä putkeltakin. Ja tämän kaiken seurauksena myös reilu 5sek yliaikaa. 

Muutoin rata oli oikeinkin bueno. Ja loppuirtaantuminen super 

Jälkimmäisen radan kaikki tulokset

Lapualla agiliiti myös  toinen ruotsinlapinkoira. Medi2:ssä kilpaileva Lala, jonka ensimmäisen radan otin videolle. Tämä on se rata, jossa Nemi "teki melkein nollan". Lala teki lauantaina kaksi yliaikanollaa. Hyvä päivä agiliitäville ruotsinlapinkoirille siis 



Loppuun vielä Eskelisen Sarin ottama kuva Nemistä heinäkuun lopun epiksistä

Ei kommentteja: