Nemi tosiaan tottui siihen kauluriämpäriinsä yllättävänkin pian. Aiemmin en tosin ole niin huomannutkaan kuinka ittepäinen koira tuo on, mutta nyt se oikein korostuu. Kun Nemi itse haluaa tehdä asioita eikä avustettuna. Hyvin se osaa säätää vaikka sohvalle hypyn niin että pääsee ketterästi ponnistamaan ahdistus-kaulurinsa kanssa. Toisaalta on sen kanssa myös hyvin kärsivällinen kun mulla menee aina tovi että saan sen vekotuksen pois siltä.
Maha näyttää jo melkoisen siistiltä. Sillähän oli itsestään sulavat tikit ja ne taitavat olla jo aikalailla poissa. Siitä paljaasta massusta en ole hoksannut kuvia ottaakkaan... Kova rapsutuspuuha alkaa aina kun kaulurin ottaa pois, päätä, kaulaa, korvia ja vähän kaikkialta oikeestaan kutittaa. Pihalla ollessa pitää tietty maata jalat taivasta kohti ja kiehnätä lumessa.
Sen saman huomasin silloin aikoinaan myös Merrin kanssa ja nyt Nemin kanssa. Eli leikkimisinto lisääntyi selvästi heti pian leikkauksen jälkeen. Siis viikossa jo. Jos koira aiemmin oli hieman nukkarievu nyhjöttäjä kotona niin nyt leikkii sen mitä "ämpäriltään" voi ja pihalla riittäisi energiaa ja intoa vaikka mihin. Olen antanut Nemin myöriä lumihangessa milloin palloa kaivaen / ympäten ja milloin lapasta retuuttaen. Se on ihan intona siihen lapaseen - taas pitkästä aikaa
, joskus aikoinaanhan käytin paljonkin lapaspalkkaa tuolle kunnes siitä tuli nyhverö.
Ja sekin on ollut merkillepantavaa viime päivinä, että Nemi on haastanut Merriä leikkimään - koko syksyn se on oikiastaan ollut päinvastoin. Nemi on yleensä ärähtänyt Merrille kun Merri on tehnyt leikkimiskutsuja... Pois tieltä risut ja männynkävyt sitten kun toipuluus on ohi ja kaverukset pääsevät irti-humpalle
Maha näyttää jo melkoisen siistiltä. Sillähän oli itsestään sulavat tikit ja ne taitavat olla jo aikalailla poissa. Siitä paljaasta massusta en ole hoksannut kuvia ottaakkaan... Kova rapsutuspuuha alkaa aina kun kaulurin ottaa pois, päätä, kaulaa, korvia ja vähän kaikkialta oikeestaan kutittaa. Pihalla ollessa pitää tietty maata jalat taivasta kohti ja kiehnätä lumessa.
Sen saman huomasin silloin aikoinaan myös Merrin kanssa ja nyt Nemin kanssa. Eli leikkimisinto lisääntyi selvästi heti pian leikkauksen jälkeen. Siis viikossa jo. Jos koira aiemmin oli hieman nukkarievu nyhjöttäjä kotona niin nyt leikkii sen mitä "ämpäriltään" voi ja pihalla riittäisi energiaa ja intoa vaikka mihin. Olen antanut Nemin myöriä lumihangessa milloin palloa kaivaen / ympäten ja milloin lapasta retuuttaen. Se on ihan intona siihen lapaseen - taas pitkästä aikaa
, joskus aikoinaanhan käytin paljonkin lapaspalkkaa tuolle kunnes siitä tuli nyhverö. Ja sekin on ollut merkillepantavaa viime päivinä, että Nemi on haastanut Merriä leikkimään - koko syksyn se on oikiastaan ollut päinvastoin. Nemi on yleensä ärähtänyt Merrille kun Merri on tehnyt leikkimiskutsuja... Pois tieltä risut ja männynkävyt sitten kun toipuluus on ohi ja kaverukset pääsevät irti-humpalle
Tiistai 12.01.10
Keskiviikko 13.01.10
"Juhlittiin" vähän ja Nemi oli tovin sisällä ilmankin kauluria. Koirat saivat pitkästä aikaa hirvenluut.
Torstai 14.01.10
Se leikkiminen tosiaan innostaa taas sisällä. Vaikka tai huolimatta kaulurista. Tosin välillä Nemiä selvästi ketuttaa koko vekotus kun se häiritsee leikkejä huomattavasti.
Tämä lelu löytyi muutes Latviasta viime syksyn reissulla kun "piti" tuhlata lateja
Merri & lapanen. Merri tykkää harrastaa vaihtokauppaa "Jos mää annan tän sulle niin saanhan jotain ruokaa?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti