Niin koirille kuin itsellemmekin oli hieman erilaisempi päivä ja kokemus lauantaina kun käännettiin Coltin nokka kohti Ruotsia ja Piitimeä aamuvarhain. Vallsbergetissa, Piteåssa kun järjestettiin viime viikonloppuna Ruotsin Mestaruuskilpailut (SM) perinteisessä murtsikkahiihdossa. Lauantaina oli vuorossa sprintti-kisat.
Se, että koiramme ovat yleensä melko kovia kommentoimaan jopa yhtä suksijaa, sai minut hieman miettelijääksi siitä mitähän päivästä oikein seuraa... Mutta ilmeisesti se, että niitä hiihtäjiä oli joka puolella oli jo koirillekin liikaa eivätkä ne ruvenneet liiemmin huutelemaan suksijille. Samalla tämä joka paikassa hiihtäjien näkeminen ja kuuleminen, outo paikka, matkustaminen sekä ziljardit muut koirat saivat Nemin melko väsyneeksi jo loppu päivästä.
Merri, se sitä vastoin oli hyvinkin pirtsakkana koko päivän. Ja ne sen silmät! Ne loistivat - Merrillä oli silmin nähden kivaa. Tosin olisi se selvästi halunnut enemmän toimintaa, mutta sen ilme oli aika veikeä kun se tajusi ettemme tulleetkaan koiranäyttelyyn... vaikka puitteet sellaiselle olivat valmiina olemassa: ajetaan ensin n tuntia, tullaan paikaan missä maksellaan parkkimaksu ja mennään parkkiin sinne minne ohjataan (pellolle), josta siirrytään koirien kanssa jonnekin... ja tadaa koira pääseekin ensin metsään lenkille (reitti mitä mentiin hiihto-stadionille) ja sitten "peli paikalle" missä ei kuitenkaan ole näytelmäkehiä.
Merri, se sitä vastoin oli hyvinkin pirtsakkana koko päivän. Ja ne sen silmät! Ne loistivat - Merrillä oli silmin nähden kivaa. Tosin olisi se selvästi halunnut enemmän toimintaa, mutta sen ilme oli aika veikeä kun se tajusi ettemme tulleetkaan koiranäyttelyyn... vaikka puitteet sellaiselle olivat valmiina olemassa: ajetaan ensin n tuntia, tullaan paikaan missä maksellaan parkkimaksu ja mennään parkkiin sinne minne ohjataan (pellolle), josta siirrytään koirien kanssa jonnekin... ja tadaa koira pääseekin ensin metsään lenkille (reitti mitä mentiin hiihto-stadionille) ja sitten "peli paikalle" missä ei kuitenkaan ole näytelmäkehiä.
Kun tulimme kilpailupaikalle ja maksoimme itsemme sisään niin kysyimme saako sinne tuoda koiria... Lipunmyyjä oli ilmeisesti ihmeissään, että edes kysyimme. Päivän aikana tuli nähtyä ainakin parikymmentä eri koiraa. Joista osalle M+N eivät puhuneet mitään, mutta kuten muuallakin niin myös tuolla "pahoja" olivat pari huonosti käyttäytyvää saksanpaimenkoiraa ja yksi dalmatialainen.
Tunnelmapaloja Piteåsta:
Muutama video löytyy juutuubista, esim naisten-finaali ja miesten-finaali.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti