torstai 21. tammikuuta 2010

Ehditään vaikka mitä


Maanantai-iltana oli Merrin ensimmäinen tokottelu Ad-hallissa. Ja olipahan outoa! Siis kivaa, mutta outoa

Mari katsoi kaikilta seuraamiset ja lopuksi tehtiin paikallaolo, muutoin sai vapaasti tehdä omia juttujaan. Ja johan siinä ehtikin tekemään - lapinkoiran kanssa ei kannata ruveta jankkailemaan asioita. Siis triljoonia toistoja samaa asiaa. Nyt oli ilmeisesti sopiva vaihtelevuus tehtävissä, tai se ettei Merri ollut vieläkään saanut iltaruokaansa (reenit olivat klo 20-21 ja normisti Merri syö iltaruuan klo 17) sai koiran olemaan über innostuneella tuulella. Merri ei edes haukkunut paljoa, muutaman kerran äyskähti, mutta hiljeni kun komensin napakasti. Kaikkea sitä kanssa. Noh, käyttihän likka äänivarantojaan jo selvästi enemmän seuraavana päivänä agireeneissä, mutta se onkin jo eri juttu se.

Merri esitteli Marille ihan hyvää seuraamista. Tai no joo, tokihan se sen seuruupaikka olisi voinut olla x-kertaa parempi jne, mutta niin kuin meidän tasoon nähden Merri oli hyvin asiassa mukana. Tällä kertaa. Nyt se jopa muisti istuutua pysähdyttäessä. Eikä yrittänyt haahutella. Tosin se oli hihnassa, mutta olisihan se hihna kiristynyt jos se olisi tempaissut. Nyt on sitten tavoitteena saada Merrille hyvän fiilingin seuruut aikaiseksi. Priima-asennot eivät ole ykkösasia vaan se että koira toimisi hyvällä sykkeellä seuraamiskuvion lävitse. Tätä reenitään hihnassa, palkkana pallo, jota ei ole lupa muualla käyttää -> koira saa rakkaan pallonsa vain seuraamisesta. Niin ja mun pitää keksiä joku vihjesana tähän "kohta saat pallon" juttuun. Aina niitä sanoja.. kuka niitä jaksaa keksiä, ja hyviä vielä

Paikallaolossa kukin teki omaan tahtiin. Kävin piilossa, eli oven takana, parin muun ryhmäläisen kanssa ja Merri pysyi hyvin tuolloin paikoillaan. Kävin palkkaamassa välissä ja menin alo-tyyliin vastakkaiselle seinälle hengailemaan. Mutta, sitten Merri nousi istumaan kun viereiselle koiralle sanottiin "saa mennä" kun se sai mennä edessänsä olleelle namikupille. Ihmettelen suuresti että Merri nousi vain istumaan. Eikä läksinyt myös tavoittelemaan sitä namia. Häiriötähän se vain oli, joka olisi pitänyt kestää. Mutta ne käytti "meidän" käskyä ja houkuttimena oli ruoka. Muutoin Merrin paikallaolo oli ihan ok. Paikallaoloiluunkin Marilla oli joku idea jota ilmeisesti lähdetään kehittelemään myöhemmin lisempää.

Ens kerralla oli tarkoitus katsoa ilmeisesti sitä seuraamista, liikkeestä seisomista ja ruutua sekä noutoa. Jotka kelpaa mulle kyllä - olen varsin kaikkiruokainen ja vastaanottavainenen tokottelun ihmeellisessä maailmassa.

Ittekseni reenustelimme maanantaina:

kaukoja, ei ihmeempiä kommentteja

hyppyä, joka meni ihan hyvin. mutta kun pistin homman palasiksi ja yritin ottaa vain sitä vaihetta kun koira hyppää esteen toiselta puolelta sivulleni niin M ei tuntunut ymmärtävän mitä odotan sen tekevän - vaikka mielestäni sanoin ihan selkeän käskyn.

hyppynoutoa, samat ongelmat kuin noudossa muutenkin eli se luovutuspaikka

noutoa, kuten yllä - ongelma. plus liika into eli kapulalle varastelu

metallinoutoa, jossa en edes yrittänyt vaatia kunnon loppua vaan pakitin hieman jotta koira kiirehti mun luo ja otin koiralta nopsasti kapulan. pääasia että se ottaa ällökapulan suuhunsa ja viitsii kuljetella jopa sitä. tästä huomasi erityisesti sen Merrin työstentelyinnon kun metallinenkin kapula jaksoi innostaa sen muutaman toiston ajan mitä näitä sillä teetin.

luoksareita, otin pari alo-tyylistä missä Mersulla oli ihan kiva vauhti. ja kokeilin muutaman avo-tyylisen suullisella käskyllä. välimatka ei ollut kauhian pitkä, joten en tiedä miten se vaikuttaisi asiaan. mutta nyt merri kyl pysäs seisomaan "seiso" käskyllä. ei tosin ihan niin jämäkästi kun pallon avulla. mutta kun oon sitäkin miettinyt, että mahdanko ikinä saada sitä omaa toimintaani samanlaiseksi pallotta kun pallon kanssa?!? tosin onhan niissä äänensävyissäkin niitä eroja, mitkä on "katkerasti" kokeissakin huomattu.. on vaikeeta on. mutta onneksi ei vakavaa

sivuasento -reeniä peilin avulla, tämä ei oikein toiminut. ts Merri oli taas niin ulalla kuin olla ja voi. sitten tajusin olla kyttäämättä sitä peiliä ja tein ihan vaan pikkuluoksareina ja homma onnistu paremmin.

liikkeestä maahanmenoa, muutamaan otteeseen. tippu, jäi ja pysyi. ei huomautettavaa siitä.

liikkeestä seisomisessa, se sitä vastoin sekoili. tai sitten minä sekoilin käsky-painotuksissa tms. istui (joo sitäkin liikettä on joskus treenattu). välissä tehtiin jotain muuta ja sitten uusiksi mikä meni paremmin eli seisoi - mutta kun palasin takaisin koiran luo (takana käytyäni) niin liikahti hieman.

ruutua, ymppäili ja meni maate jos käskin.

sekä sitä seuruuta

(nuo toiminnat eivät olleet reeneissä siis tuossa järjestyksessä kuin mitä niitä tänne kirjasin)

sekä kaikenlaisia väliaika temputteluja.

Ei kommentteja: