Jäi vähän sekavat ajatukset Merrin eilisistä agi-reeneistä (jokka veti Mikko).
Rata ei ollut kovin kommerverkillinen, iisimpään suuntaan ollaan nyt viikko viikolta menty radan vaikeusasteessa. Mutta nämä reenit menivät kyllä selvästi huonoiten jos näitä kolmeja reenilöitä ajattelee. En tiedä oliko allekirjoittaneet ajatukset jo liikaa torstaissa jolloin pääsen taas Nemi-kaaharin ohjaksiin, mutta selvästikään ei ollut "ihan kaikki kotona" eikä ihan meidän päivä. Toisaalta taas huomasin tekeväni erilaista ohjausta kuin mitä olin suunnitellut kun tehtiin rataa kokonaisena, että onpa se kumma jos homma ei oikein pelitä. Ensin suunnittelen radan ohjaukset Merriä varten ja sitten kuitenkin osittain kuvittelen ohjaavani Nemiä ja lopun edestä jätän tekemättä asioita, joten DAA mitä voi odottaa... 
Aluksi tehtiin radasta muutamat valitut pätkät yksittäin. Otin silmätikuksi radan neljä ensimmäistä estettä, ja Mikon kehotuksesta pätkää jatkettiin vielä yks este eteenpäin jotta saatiin mun sijoittuminen/liikkuminen kohilleen jatkoa ajatellen. Tämä oli ihan hyvä harjoitus, ensinnäkin pystyin tekemään sitä aloitusta monella tavalla. Leikaten ja valssilla, lähtö kolmosen tai kakkosen tienoilta, riippuen ohjaustavasta. Kun työnsin koiran takaahypylle kolmosena, ottaen sieltä vastaan ja sitten valssaten niin tuli ongelmaksi se että tällä kertaa Merri ei irronnut seukkina olleeseen putkeen. Voi oravannahka! kun tuosta koirasta ei ikinä tiedä millon se irtoaa ja millon pyörii ja huutaa. Aikansa kun Mikko oli kuunnellut Merrin huutoa ja selvää keskivarpaan näyttöä meikälle niin Mikko pyysi multa mun vesiruiskun (hui kauhistus) ja kun Merri seuraavan kerran jäi siihen kettuilemaan mulle niin se saikin vettä niskaansa. Se vempele tehoaa tuohon koiraan kyllä hyvin. Merri oli taas niin nöyrää tyttöä ja pakoilevaa ja kauhistuvaa ja ties mitä kaikkea. Mutta olipa seuraavat reenilöt hiljaa, ei jäänyt pyörimään eikä huutamaan ja meni putkeen -josta sitä tietty kovasti kehuttiin 
Kun saatiin Mersu irtoamaan putkeen niin mun ei tarvinnut juosta putken kautta vaan pystyin siirtymään suoraan seur esteen kulmille.
Kun saatiin Mersu irtoamaan putkeen niin mun ei tarvinnut juosta putken kautta vaan pystyin siirtymään suoraan seur esteen kulmille.
Toisena yksittäisenä pätkänä reenailin pujottelua ja siis sinne edeltäviä esteitä. Putki, persjättö, muutama hyppelö, poispäinkääntö, hyppy ja se pujo. Halusin reeniä sitä ppk:ta vaikka se on hankala mulle & Merrille. Ja hankalahan se jälleen kerran oli. Ensin otin koiran liian varhain vastakkaiseen käteen haltuun, jolloin koira ei edennyt kovin jouhevasti ja lopulta oltiin yhtäaikaa esteen luona ja koira jäi siihen töks "en hyppää kun et anna mulle tilaa hypätä". Piti siis säätää sitä mihin asti liikkua ennen ppk:a. Aika laajan kaarteen Merri teki sitten kun sain sen pkk:n osumaan kohalleen, mutta tässä kohtaa oltiin iloisia että se ei jäänyt väykkymään hypylle ja toisaalta sujahti hyvin pujoon, jossa pystyin vedättämään hieman ja tekemään p-jätön loppuun.
Aalla koira loikki, kun mulla oli kiirus eteenpäin. "muista aina varmistaa Merrin kontaktit, älä oleta mitään äläkä kiihdytä kontaktien luona" 
Huomenna on Nemiliinin reenit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti