Tulihan sitä kipitettyä neljä rataa viikonloppuna Haukkukeitaalla. Radat laati ja tuomaroi Markku Vuorinen Turun suunnalta.
Taktikoin tällä kertaa niin, että en ollut toimitsijana laisinkaan (jalat ei kestä) ja tuli paikalle vasta kun 2-luokat olivat jo käynnissä (kesken niiden ensimmäisen radan). Kisapaikalla olemiselle (koiran lämmittely jne) tuo oli ihan soppeli aika.
Lauantain molemmilla radoilla Merri karkasi lähdöstä. Mutta radat olivat keskimäärin sujuvia. Tosin ensimmäisellä radalla allekirjoittaneella loppui kunto :( kun 2/3 radasta oli takana, joten viimeisten hyppyjen ohjaus ei ollut enää riittävää. Joten loppupätkällä tämähti kaksi kieltoa. Lopussa oli takaa-hyppyjä ja välistävetoja.
Toisella radalla tehtiin "merrit" eli Merri hyppäsi yhden hypyn eri puolelta kuin mitä olisi pitänyt. Päätin yrittää vetää koiraa itseeni päin enkä valssata pujon jälkeen (hyppy oli aika lähellä pujoa, joten pelkäsin että valssi myöhästyy ja sitä myöten en kuitenkaan saa käskytettyä koiraa hypylle oikein, tuolloin se olisi ollut takahyppy). Mutta veto ei toiminut ja Merri hyppäsi toisin...
Sunnuntaille päätin ottaa kotoa matkaan hieman iloisempaa mieltä, meni miten meni. Ja toisaalta myös päättäväisyyttä siihen lähtöön. Nurmella teinkin lämmittelyesteiden luona paikallaolo sulkeisia ennen molempia ratoja. Ja niin vain neiti pysyi paikallaan :) Käskytin kyllä kovasti, mutta mitäpä siitä. C-radalla oli kuulemma nytkähtänyt siinä vaiheessa kun sanoin "hyvä". Toisaalta Merrille ko sana onkin aina tarkoittanut lähinnä "olin äsken hyvä, nyt on ei enää tarvi" tai ollut joku vapaa -sanan vastine... Jota en tietenkään radalla ollessani muistanut...
C-rata (hyppäri) meni hylyksi siksi että leikkaus parin hypyn välillä ei ollut onnistunut, joten Merri ajautui hypyn ohi ja sitä myöten hyppäsi sen väärin päin.. Rata oli tosi kinkkinen, eli ansapaikkoja riitti (muut tekivät hylkynsä hieman eri kohdissa kuin me). Mutta olin kuitenkin tyytyväinen että monet muut kohdat sujuivat ihan kivasti. Esim välistä veto-hyppelyt, joissa onnistuin tekemään sen mikä lauantaina radalla ei onnistunut (eli vetämään koiran itseeni päin ja sitten työntämään hypyille, jos olisin ottanut takaa hyppyinä (takaat on Merrillä aika hyvin hallinnassa) niin olisi pitänyt vaihtaa puolta, valssilla tai jotain, joka olisi varmasti hidastuttanut menoa).
D-rata ei ollut enää niin ansainen. Ja Merri oli jopa alun hiljaa (kiitos erään toisen koiran räminätölkin, jonka M sattui huomaamaan juuri ennen kuin me läksimme radalle). Tältäkin radalta napsattiin kuitenkin joltain hypyltä kielto. Taisi olla a:n jälkeen, kun mulla oli vähän uhkarohkea suunnitelma.. mikä ei sitten oikein toiminut. Eli hypylle työntö ei ollut hyvä. Muutoin radalla oli paljon hyvää. Jopa ihan loppu toimi yllättävänkin hyvin.. eli lopussa oli loppusuora minne Merri irtosi ihmeenkin hyvin. Lisää vaan irtoamistreeniä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti