Osallistuttiin tänään Kikin kanssa koreo-kurssille (10.30-14.30), jonka aikana mieleeni muotoutui, että pistetään koko homma uusiksi. Paitsi ei biisiä, siitä pidän edelleen ja se kuuluu Kikille kuin kirsu päähän. Eli vaihdetaankin fs:stä htm:ään. Freestyleä ei silti kokonaan hyljätä eli edelleen treenaillaan erilaisia temppusia ja se yks nolohko biisi minkä keksin koiralle kauan kauan sitten niin se kummittelee mielessä edelleen - eli ehkä me sitten joskus kokeneempina ja viisaampina tehdään siihen sitten se fs-koreo.
Miksi näin? Oikeastaan tuo on monen tekijän summa. Jota avaan jahka olen syönyt :-D
***
Mietin enivei, että se koreo pitäisi remontoida jotenkin, että se on ehkä turhan yksinkertainen? Tämä on kovin ristiriitaista nämä jutut miksi päädyin kokeilemaan kuitenkin sitä htm:ää. Toisaalta siis tuntui, että Kiki tykkäisi tehdä enemmän sitä jos siinä tehtäisiin sen mieluisia temppusia; joita näköjään esim se pujo ei ole jota olin suunnitellut ohjelmaan pariinkin kohtaan. Joten jotenkin tuntuu, että meidän pitäisi osata enemmän, temppujen pitäisi olla varmemmalla pohjalla jos haluttaisiin tehdä fs-ohjelma.
Hankin jo sen laatikon siihen meidän koreoon, tosin se laatikko oli harhaostos, koska se on liian pieni, hieman väärän mallinen ja kun testasin sitä Kikin kanssa niin se keikkui koiran alla. Eli ei tod hyvä. No, eipä ole ensimmäinen vikatikkiostos mitä koiraharrastamiseen tulee ... Eikä sitä siis enää tarvita kun vaihdetaan systeemit kokonaan uusiksi.
Kisaamaan meillä ei ole mitään kiirettä. Eli vaikka kaikki meneekin uusiksi niin ei ole mitään painetta päästä kisaamaan Okk:n kesäkuun kisoissa. Esim. Muutenkin kisapuolelle tarvitaan monenlaista treeniä ennen kuin ollaan valmiita munaamaan itsemme kisanauhojen sisäpuolella. Ennemmin rakennellaan ohjelma mihin olen tyytyväinen ja jonka osaamiseen voin luottaa ja mietitään sitten vasta julkista esittäytymistä ;-)
Samalla tavoin kuin edelleen pidän käsittämättömänä että edes harrastan koko koiratanssia, niin on todella omituista, että minulla on koira joka tykkää seuraamisesta. Tietenkään se ei mikään kone ole, eli ei se aina seuraa (silloin kun pitäisi), mutta sillä on hyvin vahva halu seurata, mikä on minusta sangen kummallista. Sen pienen elämän aikana on ollut lukuisia eri tilanteita joissa se on ollut äärimmäisen rasittava kun se napottaa sivullani tiukassa kontaktissa.
Tottakait mä olen myös ruokkinut (eli sitä saa mitä tilaa) sitä sen kontaktihalukkuutta ja me ollaan treenattu lukemattomia ja taas lukemattomia kertoja ulkoilllessa niin vasemman kuin oikean puolen seuraamista. Koiratanssitermein nämä ovat jotain positioita tms mutta koska en tunne terminologiaa niin parempi kun en puhu niistä mitään.
Se mikä on Kikin temppukavalkaadissa "agi" on myös htm-liike; siis silloin kun siihen otetaan liikkuminen mukaan. Näissä kolmessa (oik, vas ja agi) minulla onkin jo alokasluokkaan vaadittavat osaset hallussa. Sitten vain vaihdellaan tempoa ja fs-temppusilla vaihdetaan koiran seuraamispaikkaa. Yksinkertaista eikö totta? No ei tod :-D
Taas pitää aloittaa alusta biisin kuuntelu ja miettiä millainen seuraaminen mihinkin sopisi, pitää yrittää liikkua musiikin tahtiin jne. Alku- ja lopputemputkin taisivat mennä uusiksi. Tai en oikein tiedä mitä ne voisivat olla. Fs-puolen juttuja ei saa olla mukana kuin 25% koko ohjelmasta joten mitän super spektaakkeleita en voi alkuun ja loppuun rakentaa.
ps. jos työkseni väkertelen verkkosivuja niin aika itsestään selvää tietysti, että tanssista valitsen juurikin htm:n ;-)
sunnuntai 31. maaliskuuta 2019
perjantai 29. maaliskuuta 2019
Nemi neljätoista
Neljätoista vuotta sitten Gottrörassa (Norrtäljessa, Tukholmasta vähän pohjoiseen) syntyi kuusi ruotsinlapinkoiran taimea. Näistä iloisista vesseleistä on jäljellä enää meidän Nemi 💖
Koska keli on karmea (tuulee, vetistä ja ennen kaikkea jäistä) niin Haukkiksen lenkki kutistui aiottua lyhyemmäksi kun aina kun Nemi yritti mennä polulta sivuun hankeen niin se upposi sinne eikä päässyt märässä lumessa etenemään kuten olisi toivonut ja jäisellä tiellä sen(kin) on ikävä tallustaa.
Jätettiin pidemmät reippailut sitten toiseen kertaan, mutta käytiin kuitenkin hallissa hieman herkuttelemassa ja leikkimässä. Nemi rallatti oman vinkulelunsa kanssa (lelun joka on kotona jemmassa ettei Kiki "pilaa" -riko nyt ainakaan- sitä) ihan samalla tavalla kuin monta kertaa paljon nuorempana 😃 Lisäksi napsin koirasta muutamia kuvasia.
Kotiin tultiin herkkukaupan kautta ... ja nyt synttärisankari on päiväunosilla.
Koska keli on karmea (tuulee, vetistä ja ennen kaikkea jäistä) niin Haukkiksen lenkki kutistui aiottua lyhyemmäksi kun aina kun Nemi yritti mennä polulta sivuun hankeen niin se upposi sinne eikä päässyt märässä lumessa etenemään kuten olisi toivonut ja jäisellä tiellä sen(kin) on ikävä tallustaa.
Jätettiin pidemmät reippailut sitten toiseen kertaan, mutta käytiin kuitenkin hallissa hieman herkuttelemassa ja leikkimässä. Nemi rallatti oman vinkulelunsa kanssa (lelun joka on kotona jemmassa ettei Kiki "pilaa" -riko nyt ainakaan- sitä) ihan samalla tavalla kuin monta kertaa paljon nuorempana 😃 Lisäksi napsin koirasta muutamia kuvasia.
Kotiin tultiin herkkukaupan kautta ... ja nyt synttärisankari on päiväunosilla.
tiistai 26. maaliskuuta 2019
Monta tanssijuttua
Koko ajan tapahtuu niin paljon etten tahdo perässä pysyä, mulla on sellainen kutina, että on jäänyt neljät tanssitreenit kirjaamatta blogiin. Muistelen niistä nyt ainakin jotain tähän.
Kauimpana on ne jatkokurssin viimeiset viralliset treenit. Se kerta kun kaikkien piti esittää koreo ts 5-6 ensimmäistä temppua siihen omaan biisiin. Niistä treeneistä on siis nämä kummat kuvat. Mutta muuta en ole treeneistä kommentoinutkaan.
Kikin kanssa päästiin esiintymään aika alkuvaiheessa tuntia, muistaakseni. Mikä oli ihan hyvä juttu, jo pelkästään sen takia, koska loppu tunnista ko hallissa Kiki on aina levottomampi kun viereiselle kentälle alkaa tulemaan treenailijoita eli hallissa alkaa olla enemmän kuhinaa.
Teoriassa olin valmistautunut ihan huolella noihin kyseisiin treeneihin. Teoriassa siksi, että olin kyllä miettinyt koreota, ja jotain pätkiä testannut koiran kanssa mutten ollut kuitenkaan kertaakaan kokeillut pidempää pätkää enkä sovittanut sitä musiikkiin.
Miten se sitten meni? Alku oli hyvä. Kiki tuli nätisti aloitukseen, pysyi paikallaan, pystyin antamaan käsimerkin (musiikin aloitusmerkin). Pujottelunkin se teki, tosin yliohjasin (hyvä tai paha, hyvä se että koira teki huono se että eihän se nyt oikeassa tanssissa tuolta voi näyttää; mutta parempi kuin se mitä taannoin kirjoitin asiasta). "Agikävelyn" jälkeen tulee muutama haukahdus, kenties epäselvää ohjausta minulta. Kuljen myös koko ajan kohti takaseinää (tietoisen epätietoista menoa pois yleisön läheltä?) ja olen paljon selin yleisöön - kehän käyttö siis kaikkea muuta kuin hallussa :-D
En näköjään tehnytkään aiottua puoliympyrää (mun oli tarkoitus vaihtaa suuntaa ns puoliympyrällä ja Kikin pyörähtää 360 astetta / mun ympäri), sillä olisin saanut kulkusuuntani takaisin kohti yleisöä ...
Lopussa teetätin koiralle "paniikissa" twistejä vaikkei ne kuuluneet koreoon. Loppuosassa (siitä mitä tein) olisi pitänyt olla "hidasta taiteellista seuraamista" mutta näytän jäykkäkakalta tokottajalta.
Että joo, ei ihan mennyt suunnitelman mukaan. Mutta. Ehdottomat plussat ovat (joista en voi liiaksi korostaa kuinka iloinen niistä olen)
- Kiki keskittyi tekemään mun kanssa
- Me tehtiin noin minuutin mittainen koreo
- Suurinpiirtein sain tehtyä ne asiat mitä olin suunnitellutkin
- Tuo oli pisin "palkattomuus"treeni Kikille eli en välipalkannut sitä kertaakaan (lopuksi sai rasiasta erikoisnameja)
Eihän se tanssilta näyttänyt, kun ihan kaikkein vaikeinta lajissa on se, että miten saadaan minut näyttämään joltain muulta kuin tikulta kakassa :-D Tai vaivaantuneelta tokottajalta.
***
Noh, sitten on ollut parit treenit Maikkulassa mistä en ole tainnut kertoa mitään. Toinen treenikerta oli aika levoton Kikin osalta. Levottomuus voi osin johtua siitä, että itse en osaa olla rentona treenitovereiden joukossa (en tohdi julkiseen blogiin asiaa sen enempää avata). En muista yhtään opeteltiinko jotain uusia temppuja tuolla kerralla. Joka tapauksessa tehtiin vuorotellen tanssiesitys missä koiran piti antaa tassua, ohjaajan peruuttaa ja koiran tulla siinä mukana, tehdä pyörähdys, pujotella, tehdä pyörähdys ja sitten loppuun seuruuta ja ihan vikaksi jokin omavalintainen temppu. Eka kierros meni Kikin osalta ihan syteen ja saveen. Itseni oli hankala hahmottaa se peruutusosuus, Kiki haukkui ja/tai haisteli maata ja oli kaikki katastrooffin ainekset ilmassa. Pujottelu ei sujunut ja itse en osannut pyöriä. Vika seuraaminen onneksi toimi kait kohtalaisesti. Toinen kierros oli onneksi jo parempi, että ei ihan kökösti koko ajan mennyt.
Viime viikon treeneissä otettiin uutena asiana vadilla pyörimistä / takapää harjoittelua. Sen mukaan vaatimustasot missä kukin oli eli joillekin pointti oli laittaa etutassut vadille ja jotkut taiteili sinne jo takajalkoja. Kikillehän vati on tuttu jo pitkältä pitkältä ajalta. Enimmäkseen on tehty sitä, että Kiki laittaa etutassut vadille ja hieman liikuttaa takajalkoja. Tai sitä että minä seison siinä vieressä ja liikun ja Kiki tyyrää itseään pertsa-asentoon, siinä Kiki on mielestäni jo melko näppärä.
Sitten mulla on ollut pitkäaikainen tavoite, että saisin Kikin ilman mua liikkumaan, ehkä jopa pyörimään siinä vadilla, mutta että miten? Okk:n tanssitreeneissä jotain vinkkejä aiheesta olin saanutkaan ja niitä on talven aikana jonkun verran treenattu, ja edistystä oli tapahtunutkin, mutta aina vaan mä olin siinä likellä kädellä säätämässä. Kunnes sitten Maikkula-treeneissä saatiin Saaralta pari uutta vinkkiä ja kokeiltiin niitä. Pari toistoa tällä tavalla - ja tadaa Kiki tajusi mitä siltä halutaan. Sain jopa otettua yhdestä treenistä kännykkävideon:
Ilo videolla on ihan aitoa kun olin ihan täpinöissäni kun Kiki oppi kuin oppikin tuon tempun :-) Tosin nyt näyttää vähän siltä, että voipi olla pikkasen turhan ylivireinen temppu eli Kiki raakastaa sitä ja tarjoilee sitä tosi mielellään :-D
Tiedän ettei Kikin jalat pysy kokoajan korokkeella kun se tossa pyörii, mutta se nyt on pienin murheistani.
Lisäksi tehtiin taas vuoronperään esitys Saaran valitsemaan musiikkiin. Etukäteen harjoiteltiin (ilman koiria) missä kohdin pitäisi tehdä mitäkin. Meillä nyt ei taaskaan mennyt niin kuin olisi pitänyt, mutta koska sain kuin sainkin Kikin takaisin kontaktiin / tekemään mun kanssa niin julkaisen harjoitusvideon tässä:
***
Viime sunnuntaina meillä sitten oli Haukkiksella koiratanssin teematunti; aiheena kehään meno / esityksen aloitus.
Nuo treenit veti Tiina Jounio.
Ensin Tiina kertoili, että ennen treenejä/esitystä/kisoja koira pitäisi lämmitellä. Siis käyttää lenkillä ja sitten tehdä vähän jotain venytyksiä / jumppaliikkeitä. Aksaajille tuttuja juttuja. Sitten oli puhetta siitä, että omat kisarutiinit tulevat ajanmyötä - ei voi sanoa etukäteen mikä tapa sopii kellekin, että se on ihan koira/kko kohtaista. Ja näinhän se menee, aksassa Merrille ja Nemille muodostui erilaiset tavat siitä miten ne kannatti valmistella ennen kisaradalle menoa. Tuskin ihan ekassa / ekoissa kisoissa (jos sellaisia joskus tulee) Kikin kanssa tietää miten kannattaisi toimia.
Missä koira odottaa omaa vuoroaan, kannattaako sen kanssa tehdä jotain ennen esitystä (ja kuinka paljon), käyttääkkö koira kehääntutustumisessa vai ei (kokoajan meinaan kirjoittaa "rataantutustumisessa" :-D vaikka eihän se se tässä lajissa ole), missä pitää palkkaa (ja kertoako se koiralle etukäteen vai ei) jne.
Sitten Tiina kertoi, että koira pitää viedä vapaana kehään. Tuomareita pitää tervehtiä. Kun on valmiina esitykseen niin pitää antaa merkki siitä, että dj voi laittaa musiikin soimaan - yleensä tuo merkki annetaan käden heilautuksella.
Treeneissä tehtiin kolme kehäänmeno harjoitusta. Tiina soitti samaa biisiä kaikille ja vuorotellen harjoiteltiin (joka kerralle oli siis eri biisi, mutta sama siis kaikille). Sitten improna tehtiin jotain temppuja, mahdollisesti sovitettiin oman koreon temppuja siihen alkuun. Tiina stoppasi biisin eli siihen asti piti jatkaa. Eka pätkä taisi olla jotain 15 sek tms ja vika sitten jopa jo minuutin.
Mulla oli taas The palkkarasia Kikille jonka olin esitellyt sille. Pidin Kikin siinä sen tanssihihnassa. Ihan vähän on jo pimennossa tuo eka reeni, mutta muistaakseni se meni kohtalaisesti. Tai ainakin alku oli ihan ok, sain koiran kehään nätisti, tervehdin "tuomareita" mentiin aloituspaikalle, annoin musamerkin ja tehtiin pari ekaa temppua. Sitten piti alkaa oikeasti improamaan koska esim pujoon Kiki ei lähtenyt alkuunkaan. Onneksi pätkä oli lyhyt joten homma loppui lyhyeen ja saatiin kait jotain tehtyäkin semifiksusti ennen ku musa loppu.
Toiseen pätkään päätin sitten testata ja irroitin sen hihnan koiran pannasta. Kiki oli ihan nätisti mun vieressä, siinä "portilla", mutta kun annoin sille luvan lähteä liikkeelle niin →↝ Tzadaam, sehän otti ja lähti ... ihan jonnekin muualle kuin hallitusti mun mukaan. Noh, kutsuin sen sitten luokse ja kyllähän se tuli ja sain käskettyä sen lähtöpaikkaan ja hämärästi muistelen, että pystyttiin tekemään se musa-aloitusjuttu joo, mutta kun piti alkaa improamaan temppuja niin eihän se koira täysin hanskassa ollut. Ei mitään muistikuvaa, että saatiinko me improttua biisiin jotain tempuntynkää vai ei.
Tässä nyt oikein megakorostuu se, että jos haluaisi improilla niin mun pään pitäisi olla kasassa. Ja nythän se ei ollut. Mä jännitin jotain liikaa ja koira vaistos sen ja heti oltiin ihan hukassa.
Viimeisenä tehty minsan treeni oli sitten ihan kaoottinen. Kiki haukku ihan hirveästi, oli häthätää välillä kontaktissa ja välillä teki jotain temppuja. Jälkiviisaana keksin kaikenlaista, mitä siinä en sitten älynnyt. Että kun sen tunti oli loppumassa ja sinne halliin oli tulossa sitä hälinää niin vähin mitä mä olisin voinut tehdä olisi ollut se, että olisin maltillisesti teettänyt Kikillä jonkun helpon/kivan tempun (ilman mitään tanssillista yritystä) ja palkannut koiran siitä. Kun se ois saanut välissä palkkaa niin se olisi saattanut motivoitua tekemäänkin jotain eikä vain olemaan levoton.
Että vaadin koiralta ihan liikaa siihen nähden mitä me osataan.
Mutta ihan opettavaista joo. Että jos mä jännitän niin koira ei ole sekään rento eikä toimi ideaalisti.
Lisäksi (ennen siis tuota vikaa harjoitusta) oli puhetta erilaisista kisakehistä esim. Jyväskylässä vasta olleet koiratanssikisat, Messari ja Okk:n tanssit. Mainitsin siitä, että oon kuullut kisoissa sanotun/toivotun ymmärrystä koiran arkuuteen ts ettei meluttaisi kovasti. Mutta se ei kuulemma ole oikein, että jos joku älyää pyytää hiljaisuutta / huomaavaisuutta ja joku toinen ei älyä niin sitten on epäreilua kun toisen aikana mekastetaan ja toisen ei (mikä toki on aina (huonosta)tuuristakin kiinni että millaisia häiriöitä kulloinkin kisapaikalla on).
Kauimpana on ne jatkokurssin viimeiset viralliset treenit. Se kerta kun kaikkien piti esittää koreo ts 5-6 ensimmäistä temppua siihen omaan biisiin. Niistä treeneistä on siis nämä kummat kuvat. Mutta muuta en ole treeneistä kommentoinutkaan.
Kikin kanssa päästiin esiintymään aika alkuvaiheessa tuntia, muistaakseni. Mikä oli ihan hyvä juttu, jo pelkästään sen takia, koska loppu tunnista ko hallissa Kiki on aina levottomampi kun viereiselle kentälle alkaa tulemaan treenailijoita eli hallissa alkaa olla enemmän kuhinaa.
Teoriassa olin valmistautunut ihan huolella noihin kyseisiin treeneihin. Teoriassa siksi, että olin kyllä miettinyt koreota, ja jotain pätkiä testannut koiran kanssa mutten ollut kuitenkaan kertaakaan kokeillut pidempää pätkää enkä sovittanut sitä musiikkiin.
Miten se sitten meni? Alku oli hyvä. Kiki tuli nätisti aloitukseen, pysyi paikallaan, pystyin antamaan käsimerkin (musiikin aloitusmerkin). Pujottelunkin se teki, tosin yliohjasin (hyvä tai paha, hyvä se että koira teki huono se että eihän se nyt oikeassa tanssissa tuolta voi näyttää; mutta parempi kuin se mitä taannoin kirjoitin asiasta). "Agikävelyn" jälkeen tulee muutama haukahdus, kenties epäselvää ohjausta minulta. Kuljen myös koko ajan kohti takaseinää (tietoisen epätietoista menoa pois yleisön läheltä?) ja olen paljon selin yleisöön - kehän käyttö siis kaikkea muuta kuin hallussa :-D
En näköjään tehnytkään aiottua puoliympyrää (mun oli tarkoitus vaihtaa suuntaa ns puoliympyrällä ja Kikin pyörähtää 360 astetta / mun ympäri), sillä olisin saanut kulkusuuntani takaisin kohti yleisöä ...
Lopussa teetätin koiralle "paniikissa" twistejä vaikkei ne kuuluneet koreoon. Loppuosassa (siitä mitä tein) olisi pitänyt olla "hidasta taiteellista seuraamista" mutta näytän jäykkäkakalta tokottajalta.
Että joo, ei ihan mennyt suunnitelman mukaan. Mutta. Ehdottomat plussat ovat (joista en voi liiaksi korostaa kuinka iloinen niistä olen)
- Kiki keskittyi tekemään mun kanssa
- Me tehtiin noin minuutin mittainen koreo
- Suurinpiirtein sain tehtyä ne asiat mitä olin suunnitellutkin
- Tuo oli pisin "palkattomuus"treeni Kikille eli en välipalkannut sitä kertaakaan (lopuksi sai rasiasta erikoisnameja)
Eihän se tanssilta näyttänyt, kun ihan kaikkein vaikeinta lajissa on se, että miten saadaan minut näyttämään joltain muulta kuin tikulta kakassa :-D Tai vaivaantuneelta tokottajalta.
***
Noh, sitten on ollut parit treenit Maikkulassa mistä en ole tainnut kertoa mitään. Toinen treenikerta oli aika levoton Kikin osalta. Levottomuus voi osin johtua siitä, että itse en osaa olla rentona treenitovereiden joukossa (en tohdi julkiseen blogiin asiaa sen enempää avata). En muista yhtään opeteltiinko jotain uusia temppuja tuolla kerralla. Joka tapauksessa tehtiin vuorotellen tanssiesitys missä koiran piti antaa tassua, ohjaajan peruuttaa ja koiran tulla siinä mukana, tehdä pyörähdys, pujotella, tehdä pyörähdys ja sitten loppuun seuruuta ja ihan vikaksi jokin omavalintainen temppu. Eka kierros meni Kikin osalta ihan syteen ja saveen. Itseni oli hankala hahmottaa se peruutusosuus, Kiki haukkui ja/tai haisteli maata ja oli kaikki katastrooffin ainekset ilmassa. Pujottelu ei sujunut ja itse en osannut pyöriä. Vika seuraaminen onneksi toimi kait kohtalaisesti. Toinen kierros oli onneksi jo parempi, että ei ihan kökösti koko ajan mennyt.
Viime viikon treeneissä otettiin uutena asiana vadilla pyörimistä / takapää harjoittelua. Sen mukaan vaatimustasot missä kukin oli eli joillekin pointti oli laittaa etutassut vadille ja jotkut taiteili sinne jo takajalkoja. Kikillehän vati on tuttu jo pitkältä pitkältä ajalta. Enimmäkseen on tehty sitä, että Kiki laittaa etutassut vadille ja hieman liikuttaa takajalkoja. Tai sitä että minä seison siinä vieressä ja liikun ja Kiki tyyrää itseään pertsa-asentoon, siinä Kiki on mielestäni jo melko näppärä.
Sitten mulla on ollut pitkäaikainen tavoite, että saisin Kikin ilman mua liikkumaan, ehkä jopa pyörimään siinä vadilla, mutta että miten? Okk:n tanssitreeneissä jotain vinkkejä aiheesta olin saanutkaan ja niitä on talven aikana jonkun verran treenattu, ja edistystä oli tapahtunutkin, mutta aina vaan mä olin siinä likellä kädellä säätämässä. Kunnes sitten Maikkula-treeneissä saatiin Saaralta pari uutta vinkkiä ja kokeiltiin niitä. Pari toistoa tällä tavalla - ja tadaa Kiki tajusi mitä siltä halutaan. Sain jopa otettua yhdestä treenistä kännykkävideon:
Ilo videolla on ihan aitoa kun olin ihan täpinöissäni kun Kiki oppi kuin oppikin tuon tempun :-) Tosin nyt näyttää vähän siltä, että voipi olla pikkasen turhan ylivireinen temppu eli Kiki raakastaa sitä ja tarjoilee sitä tosi mielellään :-D
Tiedän ettei Kikin jalat pysy kokoajan korokkeella kun se tossa pyörii, mutta se nyt on pienin murheistani.
Lisäksi tehtiin taas vuoronperään esitys Saaran valitsemaan musiikkiin. Etukäteen harjoiteltiin (ilman koiria) missä kohdin pitäisi tehdä mitäkin. Meillä nyt ei taaskaan mennyt niin kuin olisi pitänyt, mutta koska sain kuin sainkin Kikin takaisin kontaktiin / tekemään mun kanssa niin julkaisen harjoitusvideon tässä:
***
Viime sunnuntaina meillä sitten oli Haukkiksella koiratanssin teematunti; aiheena kehään meno / esityksen aloitus.
Nuo treenit veti Tiina Jounio.
Ensin Tiina kertoili, että ennen treenejä/esitystä/kisoja koira pitäisi lämmitellä. Siis käyttää lenkillä ja sitten tehdä vähän jotain venytyksiä / jumppaliikkeitä. Aksaajille tuttuja juttuja. Sitten oli puhetta siitä, että omat kisarutiinit tulevat ajanmyötä - ei voi sanoa etukäteen mikä tapa sopii kellekin, että se on ihan koira/kko kohtaista. Ja näinhän se menee, aksassa Merrille ja Nemille muodostui erilaiset tavat siitä miten ne kannatti valmistella ennen kisaradalle menoa. Tuskin ihan ekassa / ekoissa kisoissa (jos sellaisia joskus tulee) Kikin kanssa tietää miten kannattaisi toimia.
Missä koira odottaa omaa vuoroaan, kannattaako sen kanssa tehdä jotain ennen esitystä (ja kuinka paljon), käyttääkkö koira kehääntutustumisessa vai ei (kokoajan meinaan kirjoittaa "rataantutustumisessa" :-D vaikka eihän se se tässä lajissa ole), missä pitää palkkaa (ja kertoako se koiralle etukäteen vai ei) jne.
Sitten Tiina kertoi, että koira pitää viedä vapaana kehään. Tuomareita pitää tervehtiä. Kun on valmiina esitykseen niin pitää antaa merkki siitä, että dj voi laittaa musiikin soimaan - yleensä tuo merkki annetaan käden heilautuksella.
Treeneissä tehtiin kolme kehäänmeno harjoitusta. Tiina soitti samaa biisiä kaikille ja vuorotellen harjoiteltiin (joka kerralle oli siis eri biisi, mutta sama siis kaikille). Sitten improna tehtiin jotain temppuja, mahdollisesti sovitettiin oman koreon temppuja siihen alkuun. Tiina stoppasi biisin eli siihen asti piti jatkaa. Eka pätkä taisi olla jotain 15 sek tms ja vika sitten jopa jo minuutin.
Mulla oli taas The palkkarasia Kikille jonka olin esitellyt sille. Pidin Kikin siinä sen tanssihihnassa. Ihan vähän on jo pimennossa tuo eka reeni, mutta muistaakseni se meni kohtalaisesti. Tai ainakin alku oli ihan ok, sain koiran kehään nätisti, tervehdin "tuomareita" mentiin aloituspaikalle, annoin musamerkin ja tehtiin pari ekaa temppua. Sitten piti alkaa oikeasti improamaan koska esim pujoon Kiki ei lähtenyt alkuunkaan. Onneksi pätkä oli lyhyt joten homma loppui lyhyeen ja saatiin kait jotain tehtyäkin semifiksusti ennen ku musa loppu.
Toiseen pätkään päätin sitten testata ja irroitin sen hihnan koiran pannasta. Kiki oli ihan nätisti mun vieressä, siinä "portilla", mutta kun annoin sille luvan lähteä liikkeelle niin →↝ Tzadaam, sehän otti ja lähti ... ihan jonnekin muualle kuin hallitusti mun mukaan. Noh, kutsuin sen sitten luokse ja kyllähän se tuli ja sain käskettyä sen lähtöpaikkaan ja hämärästi muistelen, että pystyttiin tekemään se musa-aloitusjuttu joo, mutta kun piti alkaa improamaan temppuja niin eihän se koira täysin hanskassa ollut. Ei mitään muistikuvaa, että saatiinko me improttua biisiin jotain tempuntynkää vai ei.
Tässä nyt oikein megakorostuu se, että jos haluaisi improilla niin mun pään pitäisi olla kasassa. Ja nythän se ei ollut. Mä jännitin jotain liikaa ja koira vaistos sen ja heti oltiin ihan hukassa.
Viimeisenä tehty minsan treeni oli sitten ihan kaoottinen. Kiki haukku ihan hirveästi, oli häthätää välillä kontaktissa ja välillä teki jotain temppuja. Jälkiviisaana keksin kaikenlaista, mitä siinä en sitten älynnyt. Että kun sen tunti oli loppumassa ja sinne halliin oli tulossa sitä hälinää niin vähin mitä mä olisin voinut tehdä olisi ollut se, että olisin maltillisesti teettänyt Kikillä jonkun helpon/kivan tempun (ilman mitään tanssillista yritystä) ja palkannut koiran siitä. Kun se ois saanut välissä palkkaa niin se olisi saattanut motivoitua tekemäänkin jotain eikä vain olemaan levoton.
Että vaadin koiralta ihan liikaa siihen nähden mitä me osataan.
Mutta ihan opettavaista joo. Että jos mä jännitän niin koira ei ole sekään rento eikä toimi ideaalisti.
Lisäksi (ennen siis tuota vikaa harjoitusta) oli puhetta erilaisista kisakehistä esim. Jyväskylässä vasta olleet koiratanssikisat, Messari ja Okk:n tanssit. Mainitsin siitä, että oon kuullut kisoissa sanotun/toivotun ymmärrystä koiran arkuuteen ts ettei meluttaisi kovasti. Mutta se ei kuulemma ole oikein, että jos joku älyää pyytää hiljaisuutta / huomaavaisuutta ja joku toinen ei älyä niin sitten on epäreilua kun toisen aikana mekastetaan ja toisen ei (mikä toki on aina (huonosta)tuuristakin kiinni että millaisia häiriöitä kulloinkin kisapaikalla on).
Ennakkotietoja Erkkarista
Kuulinpa tuossa vähän aikaa sitten, että Lappalaiskoirat ry:n seuraava erikoisnäyttely on Kajaanissa. Jei. Se oli ensimmäinen ajatukseni. Kun Kajaanihan on tosi lähellä täältä päin katsottuna (vain pari sataa kilometriä).
Jei muuttuikin kuitenkin eiksi, kun kuulin lisätietoja. Erkkari pidetään Pallohallissa. Tuttuakin tutummassa hallissa missä on käyty monet agikisat ja näyttelyt (Merri ja Nemi on käynyt, Kiki ei ole käynyt siellä koskaan; ja sille on syynsä etten ole pikkukoiraa ilmoitellut esim The tamminäyttelyyn). Erkkari viikonlopusta tulee superviikonloppu, minkä luulisi olevan Tosi Jees isolle osalle lappalaiskoiraharrastajista. Tuona lokakuisena viikonloppuna lauantaina hallissa on epävirallinen pentunäyttely ja rotumestaruustokokokeet ja sunnuntaina siellä sitten on erikoisnäyttely ja rotumestaruusagilitykilpailut. Sekä toko- että agiskabat ovat luonnollisesti avoimet kaikille eli normaalit kisat/kokeet mutta joissa vain etuoikeus lappalaiskoirilla (vaikuttaa tokossa).
Mä ehkä voisin viedä Kikin Pallohalliin jos siellä olisi pelkästään erikoisnäyttely, mutta ainakin just nyt ajattelen, että agility on sille liikaa. Sillä ainakin harjoitustilanteissa Kikillä menee ensin kuppinurin ja sitten alkaa hirvittämään jos sen pitää tehdä jotain samaan aikaan (samassa hallissa) missä aksataan.
Että jei vaan ja silleesti.
Jei muuttuikin kuitenkin eiksi, kun kuulin lisätietoja. Erkkari pidetään Pallohallissa. Tuttuakin tutummassa hallissa missä on käyty monet agikisat ja näyttelyt (Merri ja Nemi on käynyt, Kiki ei ole käynyt siellä koskaan; ja sille on syynsä etten ole pikkukoiraa ilmoitellut esim The tamminäyttelyyn). Erkkari viikonlopusta tulee superviikonloppu, minkä luulisi olevan Tosi Jees isolle osalle lappalaiskoiraharrastajista. Tuona lokakuisena viikonloppuna lauantaina hallissa on epävirallinen pentunäyttely ja rotumestaruustokokokeet ja sunnuntaina siellä sitten on erikoisnäyttely ja rotumestaruusagilitykilpailut. Sekä toko- että agiskabat ovat luonnollisesti avoimet kaikille eli normaalit kisat/kokeet mutta joissa vain etuoikeus lappalaiskoirilla (vaikuttaa tokossa).
Mä ehkä voisin viedä Kikin Pallohalliin jos siellä olisi pelkästään erikoisnäyttely, mutta ainakin just nyt ajattelen, että agility on sille liikaa. Sillä ainakin harjoitustilanteissa Kikillä menee ensin kuppinurin ja sitten alkaa hirvittämään jos sen pitää tehdä jotain samaan aikaan (samassa hallissa) missä aksataan.
Että jei vaan ja silleesti.
Rokotusaika
Varasin tänään Nemille rokotusajan; 4.4. Herttaisesta. Aamulla muistin jopa tarkistaa, että TOKOn SM-kilpailuista voitettu Evidensian lahjakortti ei ole enää voimassa. Siispä tein ajanvarauksen Haukiputtaalle Herttaiseen.
sunnuntai 24. maaliskuuta 2019
Läpi
Missä kohdin Kiki alkoi ahdistumaan pujotreenistä? Mä kuvittelin meidän jossain vaiheessa osanneen sen ihan semihyvin, mutta nykyisin lähes joka kerta jos sitä tehdään niin Kiki vastustaa
- joko tekemällä ekan siirtymän ihan oikein ja sen jälkeen tulemalla agiin tai ei mihinkään "temppuun"
- joko kiepsauttamalla itsensä jonnekin ihan muualle heti alkuun
- tekemällä kyllä, mutta vähän kankeasti - ja luultavasti haukkuen samalla
Luultavasti mä teen jotain väärin (jos en muuten niin Kikin mielestä), kun vain tietäisin että mitä. Jos en saa pujoa sujumaan paremmin niin pitää vaihtaa koreota. Harmi vain, että olin suunnitellut siihen pariinkin otteeseen pujottelut. Hankala reenatakin ko liikettä kun koiraa selvästi ärsyttää siinä joku juttu.
- joko tekemällä ekan siirtymän ihan oikein ja sen jälkeen tulemalla agiin tai ei mihinkään "temppuun"
- joko kiepsauttamalla itsensä jonnekin ihan muualle heti alkuun
- tekemällä kyllä, mutta vähän kankeasti - ja luultavasti haukkuen samalla
Luultavasti mä teen jotain väärin (jos en muuten niin Kikin mielestä), kun vain tietäisin että mitä. Jos en saa pujoa sujumaan paremmin niin pitää vaihtaa koreota. Harmi vain, että olin suunnitellut siihen pariinkin otteeseen pujottelut. Hankala reenatakin ko liikettä kun koiraa selvästi ärsyttää siinä joku juttu.
lauantai 23. maaliskuuta 2019
Tuulinen Nallikari
Alkuillasta lenkitin koirat Nallikarissa, Nemin kanssa kävelin vajaan tunnin ja Kikin kanssa hieman vähemmän aikaa. Keväinen keli oli varsin vaihteleva, kulkureittien osalta siis: sulaa asfalttia, lällyä hiekkatietä, jäisiä teitä, loskaisia teitä, suuria lätäkköjä reittien varrella sekä ihan talvisia/lumisia reittejä. Nemin lenkin aikana otin kännyräpsyjä, Kikin kanssa en käynyt ihan rantsussa ollenkaan - koska siellä rannalla oli sellaisia lauta-liitäjiä joiden liikkeestä lähti Ääntä mikä jo kauempana selvästi hieman arvelutti Kikiä. Nemi taas kun havaitsi ne liitelijät (meni pitkin jäätä/rantaa eestaas, kun oli tosi kova tuuli) niin sen mielestä ne ei kait olisi saaneet olla siellä tai ne muuten kiihdyttivät mummoa kovasti ...
Ainiin, Kikistä vielä mainittakoon, että sen kanssa saatiin tehtyä paljon hyviä ohitusharjoituksia; koiruus on jo melko hyvin oppinut tarjoamaan kontaktia myös silloin kun koira tulee vastaan (eikä pelkistä ihmisistä ja muista kulkijoista kuin aiemmin). Kontaktintarjoaminen tosin ei jostain syystä toimi kun lähdetään kotoa, omalla reviirillä pitää ilmeisesti vahtia (tai jotain).
Ainiin, Kikistä vielä mainittakoon, että sen kanssa saatiin tehtyä paljon hyviä ohitusharjoituksia; koiruus on jo melko hyvin oppinut tarjoamaan kontaktia myös silloin kun koira tulee vastaan (eikä pelkistä ihmisistä ja muista kulkijoista kuin aiemmin). Kontaktintarjoaminen tosin ei jostain syystä toimi kun lähdetään kotoa, omalla reviirillä pitää ilmeisesti vahtia (tai jotain).
torstai 21. maaliskuuta 2019
Liinalenkkejä
Mun olisi pitänyt mennä salille, laiskimuslurjimus on vallannut mieleni sen osalta. Mutta punttikuntoilun sijasta kiertelin koirien kanssa Haukkiksen metsissä ja (rehevöittyneillä) niityillä.
Kuten vanhojen koirien kuuluukin, niin Nemi luki ajatukseni, että minne päin tällä kertaa suunnataan lenkille. Yleensähän nykyään liikuskelen Haukkiksen maastossa enimmäkseen siellä puolen missä on frisbiigolf-reitit, mutta nyt mentiin sillan yli metsäpoluille ja pelloille. Nemi oli liinassa kun ei se enää oikein kuule kutsuhuutoja (tai mitään muutakaan) ja Kiki siks ... kun en luota siihen satavarmasti. Kikin lenkin aikana nähtiin pari muuta koiraa; Nemi sai ulkoilla ihan omassa rauhassaan.
ps. ei käyty hallilla ollenkaan vaikka Haukkiksen maastossa oltiinkin, tämä siksi, koska alkuillasta Kikillä on ohjatut tanssireenit Maikkulassa :-)
maanantai 18. maaliskuuta 2019
Treenejä tulee, treenejä menee
Jätettiin tänään nosetreenit väliin. Koska tuo aiemmin mainittu kakkakriisi; en olisi tohtinut syöttää Kikille vielä palkkanameja kun en tiedä miten sen maha olisi reagoinut ja olisi ollut melko epäreilua teettää sille tehtäviä ilman palkkausta.
Sen sijaan ilmoitin Kikin sunnuntaille koiratanssin teematunnille. Lisäksi ilmeisesti oltiin mahduttu kuun viimeisenä sunnuntaina olevalle koreokurssille. Näissä molemmissa on kouluttajana Tiina Jounio, joka on oululainen The koiratanssija (=pitkänlinjan harrastaja, kisaaja, koiratanssituomari ja ties missä kaikessa lajiin liittyvässä mukana).*jännää*
Eilen oli tullut sähköpostia, että Maikkulassa jatkuisi koiratansseilu myös nyt meneillään olevan kurssin jälkeen. Luultavasti en kuitenkaan hae ko kurssille, koska tajusin tässä päivänä eräänä, että nyt kun on ollut paljon ohjattuja treenejä niin en ole ehtinyt tämän vuoden puolella juuri ollenkaan käymään vapaavuorotreenimässä Haukkiksella. Ja treenattavia asioita/temppusia on kyllä vinopino, että tekemistä olisi jos ottaisi vain itseään niskasta kiinni ja menisi harkkailemaan niitä.
Sen sijaan ilmoitin Kikin sunnuntaille koiratanssin teematunnille. Lisäksi ilmeisesti oltiin mahduttu kuun viimeisenä sunnuntaina olevalle koreokurssille. Näissä molemmissa on kouluttajana Tiina Jounio, joka on oululainen The koiratanssija (=pitkänlinjan harrastaja, kisaaja, koiratanssituomari ja ties missä kaikessa lajiin liittyvässä mukana).*jännää*
Eilen oli tullut sähköpostia, että Maikkulassa jatkuisi koiratansseilu myös nyt meneillään olevan kurssin jälkeen. Luultavasti en kuitenkaan hae ko kurssille, koska tajusin tässä päivänä eräänä, että nyt kun on ollut paljon ohjattuja treenejä niin en ole ehtinyt tämän vuoden puolella juuri ollenkaan käymään vapaavuorotreenimässä Haukkiksella. Ja treenattavia asioita/temppusia on kyllä vinopino, että tekemistä olisi jos ottaisi vain itseään niskasta kiinni ja menisi harkkailemaan niitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)