Päivä nro 62

Sitä samaa. 

Paitsi, että yritän patistaa itseäni tarttumaan puhelimeen (*yök*). Pitäisi soittaa Kikille vesikävelykuntoiluaika. Välipäiville piti se ensin hankkia, no enpä saanut aikaiseksi kun ei siinä montaa ohjelmatonta päivää ollut. Sitten tuli pakkaset enkä viitsinyt varata, kun koiran turkin kuivaus on siellä niin hankalaa (joo on siellä kuivaimet, mutta Kiki ei ole niin tottelevainen että siinä saisi sitä föönailtua).

edit. 13:57

Normit aamujutut. Koirille ruuat (nappuloita ja mush-pyöryköitä + Nutrolinia + Nemille virts.lääke). Normit lenkit, kummallekin, mä käytin Kikin ja Eetu Nemin. Molemmat tekivät tarpeensa. Sitten Eetu lähti töihin ja koirat ryntäsi keittiöön. Koirien aamuluiden valinta:

Päädyin irrottamaan poroluukasasta yhdet koirille ja pistämään loput luut takaisin pakkaseen. Alempi kuva on koirien herkkukaapista. Mikä siis on käytännössä tuo yksi hylly, siellä säilytetään koirien ruokakuppeja ja niiden herkkuja. Kutsumme muntsareiksi noita mitkä ovat tuossa vasemmalla (melkein täysinäinen pussi). Nuo mitkä ovat läpinäkyvässä rasiassa ovat (pedigreen) juustonameja, ja niitä meillä kuluu ihan älyttömästi. Ne ovat tosi käteviä kun eivät sotke taskuja, niitä koirat siis yleensä saavat kun ollaan ulkoilemassa.

Nemi aamulla puruluujonossa. 

Kiki aamulla puruluujonossa. 

edit. 15:39

Aika varattu. Mennään keskiviikkona Hundspailemaan.

edit. 21:42

Rehellisyys maanperii. Surffailin Hundspan sivuilla ja löysin sieltä tekstin ettei juoksuiset nartut ole tervetulleita. Laitoin sinne sitten mailia ... että voipi olla ettei me mennäkään sinne tällä viikolla. Katsellaan miten tässä nyt käy.

Päivällä käytin Kikin lähimetässä kävelyllä. Pissi 3-4 kertaa muttei kakannut. Nemin käytin tienvarressa pissalla, käveltiin hetken matkaa jos sillä ois ollu kakkahätä mutta ei vissiin ollu. Sitten koirat kävivät päivällä vielä toisen kerran takapihalla tarpeillaan (Nemi vain pissas, Kiki kävi kakallakin).

Illalla ruuan jälkeen käytin Kikin pikasesti pihalla pissalla. Vielä illemmalla käytin niitä lenkillä (kun E oli kotiutunut), ensin kiersin Nemin kanssa puoli kylää eli pikkasen pidemmän lenkin kuin mitä sen kanssa olen viime aikoina tehnyt, koira kävi kakalla. Sen jälkeen kävelytin Kikiä semmosen sen peruslenkin mitä on viime aikoina tehty (matkallisesti). Kiki pissas jopa viis kertaa muttei käynyt kakalla.

Äskön annoin Nemille "älä oksenna aamulla" nappulat ja samalla reenasin Kikin kanssa istumista, lepoa, seisomista ja peruuttamista. Kikille myös tänään lenkeillä parin käskysanan sisäänajoa (miten lie kauan menee että ne menevät koiran jakeluun) eli vasemman puolen seuruu on niinkin omaperäinen kuin "seuraa" ja oikean puolen "oikee". Lisäksi tosiaan se "lepo" tarkoittaa kyljelleen köllähtämistä. 

Ystäväni google

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14541626/operoitu-kyynar-ja-viralliset-kuvat

Miksiköhän joissain tapauksissa kyynäriin (tai koirien sisälle ylipäänsä) laitetaan jotain metallilankoja / metallia / muita ei-luonnollisia-lisäosia?

Jk

(jälkikirjoitus)

Eräässä fb-ryhmässä eräs henkilö vasta kommentoi, että "koiralle kuin koiralle saa ERIn kun tarpeeksi näyttelyitä kiertää". Meillä oli muutaman kaverin kanssa ennen vanhaan sanonta "koirasta kuin koirasta saa valion kun tarpeeksi jaksaa käydä näyttelyissä". 

Kiki on nätti kuin sika pienenä. 

Mutta se on pieni. Ruotsinlapinkoirien rotumääritelmän puitteissa kyllä eli ei oikeasti liian pieni rlk-nartuksi. Mutta silmämääräisesti katsottuna kyllä pieni. Pieni verrattuna moniin muihin ruotsinlapikkaisiin. 

Varmasti siinä on myös muita puutteita, mutta pienuus saattaa ensimmäisenä kiinnittää huomion. 

Silti. Olisi kiva päästä kiertämään niitä näyttelyitä, jotta nuo kaksi aluksi kertomaani lainausta kävisi toteen ✌😎😏

Näytelmiin

Tahtoo. Hän.

Jos arviolta nyt oltaisiin puolivälissä (vasta! vai jo?) Kikin kyynärnivelleikkauksesta-paranemisoperaatiota. Niin ei tässä nyt vielä ehkä kannata mitään suunnitella. Se neljä kuukauttakin on luultavasti vain arvio, voi mennä pidempäänkin tuossa koiran ontumisessa. Ja niin kauan kun se ontuu niin ei ole mitään järkeä ilmoitella sitä näytelmiin. Toisaalta toki näyttelyilmot pitää tehdä todella hyvissä ajoin. Mutta silti. Ei ole järkeä. Tietenkään en voi tietää etukäteen miltä tulevaisuus näyttää. Siis sittenkään kun olen ehkä joskus tulevaisuudessa Kikin jonnekin ilmonnut (jos oletetaan, että se joskus on mahdollista), niin saattaa tulla takapakkeja tai mitä lie, jonka takia se sitten ontuileekin pienen hetken just silloin kun ollaan menossa jonnekin näytille. Tai en mä tiedä miten tää juttu tulee menemään, että kun tästä toipumisurakasta selvitään, niin onko mulla sitten koko loppukoiran elämän ontumaton koira - vai saikataanko me tätä kyynärjuttua hamaan tulevaisuuteen asti?

Kikillä on nyt tosi mahtava turkki. Tietysti se sen sitten tiputtaa pois kun juoksu joskus on ohi. Eiks nartuilla niin ole tapana? Sitten tulee se epämääräinen kaks-karvaa selässä ristiin turkki, mikä on nuorilla lapinkoirilla. Miten lie kauan semmonen epäturkki onkaan?

Niin. Onhan mulla toinenkin koira. Mikä estää ilmoittamasta sitä näyttelyihin jos niihin niin halajan? No se, että kun pitäisi ensin selvittää ja sitten vielä toimiakin, että siis miten tänä vuonna saan sille sen poikkeusluvan. Eli että voin antaa sille virtsankarkailulääkettä huolimatta näytelmiin menemisistä. Muistelisin, että mun tarttee käyttää koira eläinlääkärissä eli joku vuosi tarkastus, tai jotain sellaista. Mutta pitääkö lupa anoa uudestaan Kennelliitosta? Vai riittääkö se, että päivittää sen ell-liitteen?

Sitten. Miksi edes haluan viedä koirani näyttelyihin? Onks niissä edes nyt niin kivaa? Joskus on, joskus ei. Enimmäkseenhän näyttelyt ovat kauheeta odottamista. Karvat tippuvat ennen näyttelyä. Pitää herätä tuhannen aikaisin ja ajaa näyttelypaikalle. Etsiä parkkipaikka, toivoa ettei joudu jonnekin hevonkuuseen epämääräiselle pellolle parkkeeraamaan. Sieltä sitten raahaa koirat, häkin, repun jne näytelmäalueelle. Tai rokotusten ja numerolapun tarkistukseen. Koirat kiskovat ja huutavat. Kaivat paperit kassista, kädet ovat jäässä, pidät toisella kädellä kiskovia koiria ja toisella kädellä ojennat niitä tärkeitä papereita toimitsijoille. Saat tehtyä tarpeelliset jutut siinä tiskillä, kaivelet mahdollisesti rahaa jostakin ja ostat näyttelyluettelon. Luettelon jolla loppujen lopuksi et tee juuri mitään. Tai onhan sitä kiva lueskella siellä näyttelyssä kun odotat tuntikausia oman koiran esiintymisvuoroa. Kirjaa nyt on ihan turha ottaa mukaan, koska siihen ei pysty keskittymään kuitenkaan. Kun näyttelynumerolapussa on raksi tai muu merkintä, niin pistät koirien paperit takaisin kassiin ja keräät taas roinasi ja raahaudut ihmis- ja koiravilinässä omalle kehälle. Pidät tavaroita kun kepo kasaa häkin (luultavasti kepo on myös raahannut osan tavaroista näytelmäalueelle - tai taluttanut niitä koiria, tai sekä että). Jos kepo ei ole mukana niin, pyydät jotain muuta auttamaan joko koirien pitämisessä tai häkin kasaamisessa.

Koirat häkkiin, tuolit kasaan ja vuorossa on x määrää odottamista. Mahdollisesti käytät koiria välillä pissalla. Harjaat koirat, luultavasti liian aikaisin niin, että ne pitää pistää vielä takaisin häkkiin odottamaan. Ostoskojuilla on ihan turha kierrellä, koska paikkaa kehän laidalta nyt ei vain voi jättää. Ei voi, vaikka ennen oman rodun alkamista on vielä viis rotua jäljellä. Jos kepo on mukana niin se käy hakemassa kahvit ja jotain syötävää.

Lopulta koirat esiintyvät kehässä. Jos kyseessä on ulkonäyttely tai muu kylmä tila, niin itsellä on jo niin kylmä ettei tuloksella ole mitään väliä. Sitä vain toivoo, että pääsisi kotimatkalle lämmittelemään autoon. Tai itsellä on jo niin kamala nälkä ettei millään myöskään ole mitään väliä. Luultavasti myös huolella miettimäsi näytelmänamit ovat vääränlaisia eikä koiraa voisi ne kehässä vähempää kiinnostaa. Luultavasti koirakin on nälkäinen ja pyrkii syömään kaikkea sitä kivaa mitä edellisiltä kehässä olijoilta on pudonnut lattialle/maahan.

Kehässä ollaan niin pieni hetki, että jos sinne astuu väärällä jalalla niin kehässä oloaikana tilannetta ei ehdi korjaamaan. Riippuen toki tuomarista kuinka paljon koiraa voi samalla siellä kouluttaa. Montako kierrosta voidaan yrittää liikkua neljällä jalalla (koira) ja miten paljon koiraa seisottaa.

Jos kepo on mukana niin itse ei tarvitse mennä kehään, koska kepo on parempi koirien esittäjä.

Jos huonosti (?) käy, niin päivä ei ole siinä vaiheessa edes ohi kun koirat ovat esiintyneet rotukehässä. Odottaminen jatkuu. Siinä sitä sitten katselee kun kehissä koirat vähenevät ja talkooväki alkaa pikkuhiljaa purkamaan kehiä pois. Tässä välissä saatat ehkä käydä vessassa, jos odotusaikaa on useita tunteja. Jos aikaa on vain vähän niin sinnittelet, vaikka oman rotusi ryhmäesiintyminen ei edes olisi ensimmäisten joukossa. Koiria toki pitää jaloitella, joskus innostut reenimään niiden kanssa kun tilaa on yhä enemmän ja enemmän. Ei tietenkään näyttelyreeniä vaan tokoa tms ;)

Lopulta jatkokehät alkavat ja loppuvat ja voit raahautua tavaroiden ja koirien kanssa autolle ja ajella z sataa kilometriä takaisin kotiin.

Miksi sitten käydä näyttelyissä jos siellä on noin ankeaa?

1. Jos on onni myötä niin näyttelyyn on ilmoittanut joku muukin saman rotuisen koiran, joten saatat nähdä toisia oman rodun harrastajia. Useimmiten et, mutta se on kuitenkin mahdollista. Erikois- ja tittelinäyttelyissä (sekä ulkomailla, etenkin Ruotsissa) muiden näkeminen on otollisempaa
2. Ihmiset. Joitain henkilöitä tapaa vain näyttelyissä. Tietysti kaikilla yleensä on kiire, jokaisella on oma aikataulunsa, milloin pitää buunata ja tuunata omia koiria, milloin juosta kehässä oman tai jonkun muun koiran kanssa jne. Mutta jossain välissä sitä yleensä silti ehtii vaihtaa kuulumiset koiranäyttelykavereidenkin kanssa. 
3. On kiva kuulla (/lukea arvostelusta) mitä mieltä eri tuomarit ovat omasta koirasta
4. Valokuvaus. Näyttelyt ovat oivia paikkoja kameran ulkoilutukselle. Paitsi sisänäyttelyt kun valo ei riitä mihinkään. Eikä talvinäyttelyt kun kamera ja sormet jäätyvät. Eikä sateiset kesänäyttelyt ... 

Päivä nro 61

Päivä jo pitkällä eikä mitään vielä raapusteltu ...

Aamusella kiersin Kikin kanssa lähimetsän läpi, sitten ajattelin palata pellon läpi takaisin, mutta kun oltiin vähän matkaa kuljettu peltoa niin Kiki rupesi hyppimään mua vasten ja muuten riehumaan niin ettei etenemisestä tullut yhtään mitään. Joten palattiin takaisin pyörätielle ja kierrettiin sitä kautta kotio. Tuolla retkellä Kiki kakkasi heti alkumatkasta ja kävi neljä kertaa pissalla. 

Sitten koiruus on päässyt muutaman kerran päivän aikana takapihalle pissalle. Joskus päivällä ja iltaruuan jälkeen. Toisen lenkin se teki joskus kolmen-neljän kieppeillä. Silloin kierrettiin pikkupäiväkotilenkki, Kiki kakkasi ja pissaili pari-kolme kertaa. 

Nemi pääsi aamulla Eetun kanssa jollekin lenkille, jossa se oli saanut juoksennella vapaana aina välillä. Myöhemmin päivällä he kävivät kahdeksan kilometrin juoksulenkillä.

Iltaruuan koirat saivat viiden aikaan, sen jälkeen käytin Kikin takapihalla pissalla.

edit. 22:50

Käytin koirat just erillisillä iltalenkeillään. Saman lenkuran kiersin molempien kanssa. Kauhee tuuli ulkona. Ja nyt lämpötila taitaa olla jossain nollan tietämillä. Ihmeellinen tämä Suomen talvi. Kumpikin koira kävi kakalla. Laskin nyt huvikseni Neminkin pissailun/merkkailun, eli se kyykkäs kuus kertaa ja Kiki kerran ...

Tänään olen raivannut Kikin aarteita hieman kasaan, ja vein kaks kassillistä pahvilaatikkojätettä roskikseen. Siitä Kiki sitten intaantui levittelemään ja repimään jäljelle jääneitä aarteitaan ympäriinsä ...

Äskön laitoin Kikille juoksuhousut yöksi jalkaan, annoin Nemille "älä yöki aamulla" -ruuan ja teetätin Kikillä muutamat istu-maahan -treenit ja tein sille muutaman rangantaivutuksen. 

Päivä nro 60

Ei, en mä tiedä kuinka kauan jatkan näitä päivien laskemista. Milloin voin sanoa koiran olevan toipunut tuosta leikkauksesta? Vielä se ei ainakaan sitä ole. Edelleen pitää varoa ettei koira pääse hyppimään sohvalle, sänkyyn jne. Jos se nousee jotain (huonekalua, ihmistä, lumikinosta, ...) vasten niin pitää katsoa että se tulee varovasti alas. Jos se pääsee hyppäämään esim sohvalle niin pitää nostaa se sieltä alas. Tätä ei onneksi ole käynyt joulun jälkeen. Edelleen me nukutaan lattialla (auki vedettävällä sohvalla siis), jotta koira ei hyppisi sänkyyn ja varsinkaaan sieltä pois. Ei mitään hajua, että missä vaiheessa ei haittaisi se, että se hyppää alas päin (esim sieltä sängystä). Pitänee kysyä aiheesta fyssarilta seuraavassa tapaamisessa, jos vain suinkin muistan. Eläinlääkärissähän tämän asian tiimoilta ei ole enää tarkoitus käydä - jos ei tule mitään yllättävää syytä ell -visiittiin. 

Kuten eilen kirjoitin niin ontuminen on vaihtelevaa. Eilisessä videopätkässä näkyi se miltä koira parhaimmillaan näyttää. Välillä kun se innostuu jostain, syystä tai toisesta, tai esim pihalla on liikuttu enemmän niin koirakin ontuu enemmän. 

Aamusella käytiin taas erikseen lenkkeilemässä. Eetu käytti Nemin Kaistiksen metsässä humppailemassa. Me mentiin Kikin kanssa myös metsään, käveltiin lähimetsän läpi ja sieltä sitten pyöräteiden ja teiden kautta kotiin. Yks koira tuli vastaan, joku spanielityyppinen mikä asuu tuossa likellä. Uroskoira, joka oli Kikistä kiinnostunut - ja Kiki siitä. Haistelivat ehkä kaks sekuntia toisiaan ja sitten jatkettiin matkaa. Tuo oli ensimmäinen vieraskoirakohtaaminen (siis että Kiki pääsi haistamaan jotain toista koiraa) leikkauksen jälkeen. Onneksi Kiki ei pahasti siitä ottanut hepuleita. Lenkin aikana Kiki kävi kakalla ja taisi pissata jopa neljä kertaa. 

Ulkoilun jälkeen koirat ovat nuolleet puurolautaset, Kiki on käynyt kertaalleen takapihalla pissalla ja ne ovat syöneet yhdet poron kylkiluut pakkasesta. Muun aikaa ne ovat hyörineet ympäri asuntoa osallistuen kotiaskareisiin ja lisäksi ovat pötkötelleet ja Kiki söi yhtä nahkapuruluuta hetken aikaa.

edit. 21:12

Sisällä Kikikin alkaa olla tottunut todella tylsään elämään. Täällä harvemmin tapahtuu yhtään mitään. Välillä toki tehdään jotain temppusia, mutta ison osan päivästä koirat joutuvat tyytymään seuraamaan muun lauman tekemisiä. Tai nukkumaan. Jonkun verran Kiki tosiaan järsii noita nahkapuruluita mitä lattialla on. Aiemmin tänään kun katselin telkkarista jotain talviurheilua ja makoilin olkkarin lattialla niin Kiki tuli mun viekkuun ja tyyräs mun käteen puruluun. Että kun kerta olet siinä niin voisit samalla olla hyödyksi - hauska toveri :D

Päivällä koirat kävivät takapihalla pissalla. Iltaruuan saivat viiden jälkeen, jonka jälkeen käytin ne vuoronperään lenkeillä. Kummankin kanssa puuhailin jotain tokoon viittaavaa ulkona. Kumpikin koira kävi kakalla ja pissaili joitain kertoja.

edit. 23:28

Illan viimeisen lenkin tein just hetki sitten. Ensin käytin Kikin ja sitten Nemin. Kumpikin koira kävi kakalla (jei). Molempien kanssa tein taas jotain pikkutemppusia lenkkien aikana.

Aiemmin illalla koirat etsivät hieman namusia asunnosta. Plus reenattiin ihan hitusen tasapainojutulle (sellaiset per tassu olevat eli ufoa pienempi) nousemista, mutta se reeni ei oikein napannut koiria joten se jäi sitten siihen.
Kun Nemi sai "älä oksenna aamulla" -ruokansa niin Kikille tein pari istu-maahan -treeniä ja "lepo" -treenin (ensin ei meinannut toimia, mutta sitten meni ihan hyvin).

Ainiin. Yöllä oli satanut lunta. Eli Kiki sai aamulla, varsinkin, mutta myös muulloinkin tänään, taas hieman lumikahluutreeniä. Ulkona ei onneksi ole enää niin kylmä kuin muutama päivä sitten.

Joo.ja. Aamulla nähtiin Kikin kanssa muutama lumiaurakin. Ensimmäinen kun tuli vastaan (autotiellä kun me käveltiin vieressä olleella pyörätiellä) niin annoin Kikille namin. Seuraavat kaks nähtiin niin, että ne jankkas ees taas, ohittelivat toisiaan kun olivat meidän kohdalla jne. Niin Kikiä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa jotkut lumiaurat. Miksi tämä selostus? No siksi, koska esim Merri mölisi aina ihan hulluna joillekin trakotereille yms että vaikka Kiki sisällä on tosi ääniherkkä - haukahtelee ties mille kuuluville äänille, niin ei se ulkona kuitenkaan revi pelihousujaan jos näkee jotain tuommosta kamalaa kuten aura-auton ...

ps. hyvin Kiki jo alistui yöpaidan laittoon ts juoksuhousut sai taas yöksi jalkaansa. Öitä!

Päivä nro 59

Jo pidempään ollut mietinnässä, että pitäisi videoida Kikiä taas. Siis tässä on taas pointtina koiran liike, jalkojen toiminta jne eikä se kuinka hyvin treeninä homma pelittää.

Itse kun sitä on jo niin sokea tuolle koiran liikkeelle. Niin itseasiassa tuossa pätkässä se ei onnu enää ollenkaan niin pahasti kun vastaavassa joulukuussa kuvatussa videossa. Toisaalta tuo koiran ontuminen on hyvin vaihtelevaa eli tämä ei ole koko totuus tämän hetkisestä tilanteesta, mutta ehkä jotain sinne päin (eli suuntaa antavaa kuitenkin).

edit. 16:58

Aamutoimet normaalit, erillislenkit koirille. Kikin kanssa kiersin päiväkotilenkin (pissas kerran ja kakkas), Nemi pääsi normiaamulenkille (teki tarpeensa). Päivällä koirat kävivät kertaalleen omalla pihalla pissalla. Iltapäivällä Nemi kävi Eetun kanssa reilun seitsemän kilometrin juoksulenkillä, jolla oli päässyt myös juoksemaan vapaana metsässä (oli vissiin ollut tosi kivaa). Sillä välin Kiki pääsi lyhyesti käymään ulkona (pissas kahdesti ja kävi kakalla). 

Päivän aikana koirat ovat pötkötelleet ja syöneet luita.

edit. 22:04

Koirat saivat iltaruuan hieman viiden jälkeen. Käytin sen jälkeen Kikiä lenkillä, kierrettiin teitä ja pyörätietä myöten pellolle ja sieltä sitten kotiin. Koira pissas kerran, ehkä kaks, muttei käynyt kakalla.

Myöhemmin illalla Eetu käytti molemmat koirat yhtäaikaa lenkillä (blig, eka kerta sitten leikkauksen). Olivat käyneet lähipellolla. Kumpikin koira kakkasi ja Kiki pissasi pari kertaa (Nemin pissauskertoja ei lasketa ;)). Pellolla Nemi oli ollut irti.

Hetki sitten koirat tuhosivat yhden pahvilaatikot per nenä (laatikoiden sisällä oli muutama nami). 

Osteopaattila

Vihdoinkin, kuukausien jahkailun jälkeen sain soitettua oululaiselle osteopaatille ja varattua Kikille ajan. Ajan sain ensi viikon tiistaille.

Päivä nro 58

Kylmähkö ilma ulkona ...

Aamulla käytin Kikiä aika lyhyen lenkin, se pissas ja kakkas eikä ollut oikein innokas etenemään, joten käännyttiin Kivipolulta takaisin päin kiertämättä mitään varsinaista lenkkiä. Eetu ja Nemi kävivät abc-lenkin, Nemi ei ollut pakkasista moksiskaan (kävi kakalla ja pissaili normaaliin tapaansa).

Jokin aika sitten käytin Kikin takapihalla, pissasi ja kakkasi (kahdessa erässä). Sotki itsensä, eli jostain syystä sillä on maha löysällä (ts en tiiä onko se maha sen löysempi 😁- mutta tuotokset ovat). Voisikohan johtua juoksusta?

Aamulla (ts illalla otin ne jo sulamaan) loppui taas yks Mush-pussi. Myös nappulat alkavat olla todella vähissä. Tyhjennettiin jo nappulat pois ruokasäiliöstä, Kiki auttoi astian puhdistuksessa 😉 mutta ehkä sitä tynnyriä pitää vielä hieman fairyllakin puhdistella ...

Jäljellä olevat nappulat

"Ruoka loppuu pian, mene kauppaan!"

edit. 17:04

Pitäisi ihan kohta ruokkia koirat. 

Tuossa reilu tunti sitten käytin Kikin päiväkävelyllä, mentiin pellon poikki ja pätkän matkaa pyörätietä ja tultiin pihaportista takaisin taloyhtiön pihalle eli ei kierretty ns koko lenkkiä (teiden kautta kotiin). Oli semmoinen hyvän mielen lenkki, vaikka pihalla onkin ihan tautisen kylmä. Kiki käveli nyt munsilmään paremmin kuin sillon muutama päivä sitten. Eli parin päivän hiljaiselo on tehnyt tehtävänsä. Toki se nosteli esim eilen ja aamulla jalkojaan kun ei ole tottunut tuollaiseen kylmyyteen eikä sillä tietty ole siihen leikattuun jalkaan kasvanut täysin vielä ne karvat takaisin. Kiki pissas pari kertaa lenkillä muttei käynyt kakalla. 

Päivän aikana ei olla tehty oikeen mitään ihmeitä. Kerran taisin käyttää Kikin takapihalla. Kun olin käyttänyt Kikin siellä peltokävelyllä niin käytin Nemin takapihalla pissalla. 

Kuten ylemmäs kirjoitin (erillisen bloggauksen) niin sain vihdoinkin soitettua sinne UusiOloon ja varattua Kikille osteopaatteiluajan. Kikiä en ole siis vielä käyttänyt osteopaatilla enkä ole muutenkaan oululaisilla osteopaateilla käynyt.

edit. 23:16

Jos koiransa on totuttanut siihen, että tietyssä vaiheessa lenkkiä tehdään tokoa tai edes jotain temppusia niin on ihan turha ruveta itse pullikoimaan vastaan "en mä voi kun nenä jäätyy/tippuu" ;) Kävin siis äskön koirien kanssa iltalenkillä. Erikseen. Ensin Kikin kanssa pikkupyrähdys niin, että kun se oli kakannut niin käännyttiin takaisin kotiinpäin ja sitten Nemin kanssa oikee lenkki, ei tosin kovinkaan pitkä. Kummallekin seuruuta ja seuruusta pysähdyksiä. Plus Nemille odota -käskyjä eli liikkeestä pysähtymisiä, sivulle tuloja ja luoksetuloja. Nemi ei kakannut tällä lenkillä.

Äskön tein sitten koirien kanssa vähän istu-maahan reenejä. Nemi sai samalla sen "älä oksenna aamulla" lisäruoka-annoksensa. Sen jälkeen Kikille laitettiin yöksi juoksuhousut jalkaan (päivän on ollut ilman niitä), josta se sai "paha keikka namin" herkkukaapista ja Nemi samalla "sijaiskärsijänamin" :D

Eetu käytti Nemin lenkillä kun tuli töistä. Nemi kävi silloin kakalla.

Aiemmin illalla syötiin Kikin kanssa yks lattialla pitkään lojuneista puristenahkaluista. Tai en mä siitä kauheesti syönyt ;) vaan pidin sitä luuta Kikille. Siitä rouskutuksesta tuli sitten mieleen, että kun viime yönä havahduin johonkin ääneen - että Kiki söi jotain. Niin eiköhän se ääni ollut juurikin se, että se tuhosi jotain luuta - hyvä, että tuo luupino alkaa pikkuhiljaa vähenemään. Ja se syy koiran löysäkakkaisuuteen voi hyvinkin olla siinä jos se on viime aikoina syönyt oikeen urakalla noita nahkarulliaan.

Tänään käytin myös aiemmin illalla Kikiä pikkupäiväkotilenkillä jolloin se ei kakannut, mutta kävi kerran pissalla ja vonkasi naapuritaloyhtiön uroskoiran perään. Se on joku semmonen selvästi lapinkoiria isompi lyhytkarvainen pystykorvaryhmään kuuluva koira. En tiedä minkä rotuinen siis. Näillä keleillä kulkee takki päällä. Kumpikaan meidän koirista ei ole koskaan päässyt kuonokkain sen kanssa, mutta Nemi on ollut pitkään ihan rakastunut siihen ;) ja nyt näyttää Kiki jatkavan samalla linjalla. Kikin kanssa tehtiin paljon kontaktikävelyharjoituksia/seuruureenejä. Kiki on jo tosi hyvin oppinut, että kun pysähdyn niin pitää istahtaa. Tosin se istuminen ei läheskään aina ole sellainen pertsatyyppinen. Kun en ole sille edes vielä opettanut kunnollista ts varsinaisesti perusasentoa. Kiki myös vaihtelee sujuvasti puolta, eli kontaktikävelee välillä vasemmalla ja välillä oikealla puolella. Tähän ei kylläkään ole mitään käskysanaa. Välillä olen koittanut sisäänajaa seuraa -käskyä, sinne vasemmalle puolelle, mutta ei mitään käsitystä onko koiralla mitään käsitystä siitä.

Juoksu

No niin. Tänään asia taisi varmistua, eli juokseehan se pikku-Kiki. En tosiaan tarkkaan osaa sanoa minä päivänä juoksu on alkanut, mutta tänään löytyi lisää veritippoja lattialta (yhden kuivuneen mahdollisen veritipan siivosin siis lattialta ... eilenkö se oli?).