Pitkä talvi

Tulee pitkä talvi, sillä Kiki On Vihainen Ilkeälle Pakkaselle joka Paukkuu pihalla. Kehtaakin.

Muutoinkin se on ollut viime aikoina ikävän ääniherkkä. Reagoi kaikkiin mahdollisiin ääniin. Tai ainakin hyvin moniin. Päivällä monesti kun oon koirien kanssa kotona niin telkkari on päällä tai kuuntelen poppia, ihan vain siksi ettei Kiki ottaisi pulttia joistain äänistä mitä joskus kuuluu ulkoa. Toisaalta se saattaa myös suuttua / reagoida telkkarin äänille. Ei vain jos kuuluu koiran haukkua, vaan jotain muitakin. Esim pari päivää sitten katsoin Housea dvd:ltä ja jossain välissä kun kuului alkutunnarin ääni niin Kiki meni telkkarin eteen mölisemään äkämystyneenä.

Sinälläänhän se oli reeneissä tosi reipas ja esim keinun paukuttelu oli siitä ylettömän siistiä. Joten ei se ääniarka ehkä ole?!?

h35/16

Kampailin hieman Nemiä. Pitäisi kampailla lisääkin.

Tämä vuosi

Facessa näin blogilinkkauksen "Tavoitteet 2017", kenen lie koirabloggaajan kirjoitus. 

Tarkistelin sitten mitä olin vuos sitten aiheesta kirjoittanut. 

Tämä vuosi meni p:leen oman kunnonkohotuksen osalta. Samoin kuin koirareenauksen osalta, tuntuu siis nyt. Vaikka olihan sitä monia monia ilonhetkiä jälkimmäisen osalta pitkin vuotta. 

Alkuvuonna Nemi säikäytti ontumisellaan, mutta se meni onneksi kipulääkkeellä ja levolla ohi. 

Sitten oli supertähtihetki-ihanuus, kun sain Merjalta tekstarin, että Sani oli saanut tytön - meijän pieni  oli syntynyt :-)

Vaikka Nemistä on nyt vähemmän tullutkin kirjattua juttuja, niin se on mun peruspilari. Ei aina fiksusti ja filmaattisesti käyttäytyvä. Mutta joissain asioissa siihen voi luottaa. Ja onhan se ihan mahtava tuon Kikin kanssa, ihan järjettömän kärsivällinen - varsinkin nyt kun pitää olla riekkumatta. 

Tavoitteet ens vuodelle on latteita: toivottavasti koirat pysyisivät terveinä ja niiden kanssa voisin kokea monta kivaa hetkeä. Toivottavasti vanhuus ei yhtäkkiä iske Nemiin ja toivottavasti Kikin jalka kuntoutuu. 

Päivä nro 25

Käytin koirat viideltä pissalla ja menin takaisin nukkumaan.

Kasin aikaan Kiki kolisteli niin paljon pahvilaatikoidensa kanssa ettei auttanut muu kuin nousta ylös.

edit. 19:36

Sama laiskanpäivittäjän tauti jatkuu. Jotain infoa tästäkin päivästä kuitenkin.

Aamulla kiersin Kikin kanssa pikkupäiväkotilenkin. Eetu ja Nemi kävivät pidemmän lenkuran, jossa Nemi pääsi hieman vapaana humppailemaan ja oli kuulemma ollut vanhalla rouvalla tosi hauskaa :-)

Aamupäivällä Kiki kävi pari kertaa takapihalla. Päivällä käytin koirat vuoron perään mutkan lähimetsässä (Kiki kakkas, Nemi ei). Ruuan koirat saivat viiden aikaan, jonka jälkeen käytin Kikiä taas pikkupäiväkotilenkin (pissas kerran, ei kakannut, kauhee vauhti ois ollu päällä). Eetu käytti Nemin peruslenkillä (N kakkas). Sillä välin kun N+E olivat lenkillä ja me oltiin jo kotiuduttu niin tein Kikin iloksi sen kanssa vähän jotain temppuja (kapulaa, peukkua, takajalkojen nostelua ja Kiki teki omatoimisesti myös pahvinpala kosketusta ... toinen oli vähän tohkeissaan ;-) ).

Tuon jälkeen Kiki on käynyt kertaalleen takapihalla pissalla.

Pahvilaatikoita neiti on taas repinyt ja luita syönyt pitkin päivää. Niin ja sitten se on tosi seurankipee ja pyrkii joko mun tai Eetun likelle kokoajan. Tätä se on tehnyt jo päiviä.

edit. 4.12.16
9:57

Eilen illalla käytin Kikin vielä pikkupäiväkotilenkillä ennen nukkumaan menoa. Nähtiin yks mies joka talutti kahta tipsua. Kiki on joskus kesällä leikkinyt niiden koirien kanssa. Sitä ukkelia nauratti Kiki, tai joku muu asia. Kiki olisi tahtonut leikkiä jälleen tipsujen kanssa. En päästänyt sitä tietenkään niiden luo. Hetken aikaa oltiin jumissa kun Kiki ei halunnut edetä ja tipsusedän toinen tipsukin oli jumissa eikä olisi halunnut edetä niiden jatkamaan suuntaan. Sanoin tipsumiehelle, miksi Kiki ei saa tervehtiä ketään. Sekin sitä nauratti - hauska mies?!?

Yks inhokeista

Voe paska.
Mun talvikengät ovat hajonneet. Oon vissiin rymynnyt Kikin perässä liikaa lumihangessa (kun oon vältellyt tiellä liukastelua).

Jos joku ei vielä tiennyt, niin mä niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin inhoan kenkäkaupoissa kiertelyä. Ja kyllä, mun tapauksessa se tarkoittaa kiertelyä. Plus ei just nyt olisi hirveesti varaakaan tuplakenkiin ja kengänkorotukseen. No, jospa nuo kengät ees hetken vielä kestäisivät; entä sitten että sukka kastuu?!?!

Vko 48, lappalaisten reenivuoro

Kävin Nemin kanssa tänään Haukkiksella!

Ensin lenkkeiltiin, sitten reenittiin sitä sun tätä (tokoa, höpötemppuja ja agia (putkia ja pujoa)) ja lopuksi taas lenkkeiltiin.
 Reeneissä oli paljon porukkaa ...

Rakkaudesta lajiin

Hanki henkselit.

Eikunsiis "hanki lainakoira". Niin monilla on. Vissiin. Lainakoira josseivät voi harrastaa sitä mitä haluavat niillä mitä itsellä on. Tai jos ei ole ollenkaan. 

Mutta kun itsellä homma ei mene niin. Pelin nimi on se, että aktivoidaan niitä omia, jollakin itselle ja niille mielekkäällä tavalla. 

Mä elän nyt sellaisessa toiveodotuksessa, että Kiki joidenkin kuukausien kuluttua olisi sellaisessa kunnossa, että sen kanssa voisi harrastaa jotain, tai joitain lajeja. Olen sitten pyöritellyt tietämiäni koiraharrastuslajeja mielessä. Ainakin vielä elättelen toivoa, että koiraa ei tarvitsisi lääkitä usein eli sen kanssa voisi myös kilpailla joissain lajeissa. 

Periaatteessa olen ajatellut, että me voitaisiin aktivoitua ulkoilmalajeissa. Siis jotain jälki- ja hakutyyppistä toimintaa voisi koirille järjestää. Mutta niissä ei kyllä sitten voi kilpailla. Okei, kohtahan sitä ruotsinlapinkoirilla on taas PK-oikeudet, että sen puolesta voisi. Mutta voitteko kuvitella häthätää nelkytyks senttisen rlapinkoiran hyppimässä a-esteen tai pk-esteen yli (kapulalla tai ilman), varsinkaan jos sitä ei passaa agissakaan hyppyyttää niin miksi sitten pk-tottiksessa. 

Alan jopa suhtautumaan myötämielisemmin lajeihin, jotka eivät ole koskaan tuntuneet mun jutuilta.

 Toisaalta, en ole niitä koskaan kyllä kokeillutkaan. 

Ainakin aiemmin mussa on ollut vähän niin kuin sellainen vika, että en ole osannut kunnolla ns tavoitteellisesti reenata, jos en ole voinut asettaa itselleni tavoitteita. Kilpailutavoitteita. Toki ensin välitavoitteita. Mutta kyllä ajatus kilpailemisesta on ollut siellä taustalla. Vaikkapa Merrin voivoi luokkaan pääseminen, koskaan ei voittajassa kisattu, mutta sinne tähdättiin ja niitä juttuja treenattiin (niin kuin aiottaisiin kisata). 

Data surfing

Kunhan kulutan aikaani muun muassa SKK Hunddatassa.

SE23738/2015 Renlundens Ajtte. Terveystulokset: lonkat D, kyynärät 3 (ei kerrota molemmat vai toinen)

Ko koiran äidinäiti on Renlundens Svarta Ullis, joka on Kikin isän äiti. En tietenkään tiedä onko Kikin kyynärongelma perinnöllistä vai ei. Mutta tuolla on samoja koiria kuitenkin takana.

Enkä syytä ketään. Kunhan tutkailen. Edelleen, paska mäihä jne.

Kerrottakoon lisäksi, että tuon R. Ajtten isänäidinisä oli myös Merrin isä.


Hukuttauduin hunddataan, sieltä on paljon vaikeampi löytää terveysdataa kuin koiranetistä - tai sitten en vain osaa etsiä. Palaan asiaan kun olen päässyt tutkimuksissani loppuun. Tai edes edennyt johonkin.

edit. olen käynyt tuon edellä mainitun koiran jälkeen noin 80 koiraa läpi hunddatassa ja yhdelläkään niistä ei ole kyynärniveltulosta - eikä juuri mitään muitakaan terveystuloksia.

Päivä nro 24

Kello ei ole vielä kasiakaan ja koirat ovat jo käyneet aamulenkillä (Kikin kanssa kiersin pikkupäiväkotilenkin, koira käveli reippaasti, ei riehunut, teki asiansa eli oikein hyvä lenkura), syöneet aamupalansa ja aamuluunsa. Plus Kiki on käynyt jo kertaalleen takapihalla pissalla. Just nyt on kaks väsynyttä taljaa pötköttämässä eteisen lattialla.

edit. 11:00


Yllä jotain touhuja joita päätin videoida. Lähinnä siksi, että näkyisi miten Kiki tässä vaiheessa toipilaskauttaan liikkuu. Vertailukohta siis tulevaisuutta varten tai jotain.

edit. 22:33

Yllä mainitun lisäksi Kiki on käynyt tänään jokusen kerran takapihalla pissalla. Päivällä käytin sen taas metsässä haistelemassa jälkiä (kävi myös kakalla). Alkuillasta käytiin pikkulenkillä (päiväkoti), ja taas koira kakkas pikku kikkareen. Sitten koira on nukkunut, kerjännyt leipää, tuhonnut jugurttipurkkeja, syönyt luuta. Siinä kait ne oleellisimmat.

Päivä nro 23

Oon tullut opettaneeksi koirille, että ne saa luut kun Eetu lähtee töihin. Kiki ei meinaa enää malttaa odottaa, vaan heiluu eteisen ja keittön välillä kun Eetu on aamuisin tekemässä lähtöä töihin. Hassu otus. 

Kiki joutui häkkiin, jotta Nemikin pääsi välillä ulos. 

Nemi kävi takapihalla pissalla, kiehnäili vähän ja joutui valokuvamalliksi (muttei suostunut katsomaan kameraan ;) )

edit. 20:27

Ei tämä blogin päivittäminen oikein nyt nappaa. Vaikka piti joka päivä kirjoitella seikkaperäisiä kertomuksia Kikin toipilasajasta.

Aamulla normimeno. Käytin Kikiä pikkupäiväkotilenkin, se kakkas ja pissas pari kertaa. Eetu käytti Nemiä sen ns normilenkin. Kun Eetu lähti töihin koirat saivat puruluunsa. Kun ne oli ne syöneet niin Kiki ei rauhoittunutkaan nukkumaan vaan päädyin käyttämään sitä aamupäivän aikana pari-kolme kertaa takapihalla. Parilla kerralla se pissas, kerran vaan hönöili lumessa. Sitten tosiaan jossain välissä käytin myös Nemin pihalla.

Päivällä jokusen tunnin koirat olivat joko nukkumassa tai muuten vain kohtuu rauhallisia. Hieman näytin kampaa Kikille, joka olisi halunnut syödä kamman. Päivällä käytin Kikin myös hihnakävelyllä, mentiin taas metsään jälkiä yms ihmettelemään. Sinne se myös kakkasi. Paluumatkalla tehtiin liikkeestä maahanmenoja, seuraamista ja seuraamisesta pysähtymisiä. Nuo liikkeestä maahanmenot olivat oikeasti ihan pysähdyksistä ohjattuja maahanmenoja, pointtina se, että koira menisi maahan myös sillon kun on mun vieressä kun olen seisaallani (ts toki kumarruin ohjaamaan sen maahan) ja sitten harjoiteltiin kestoa. Ihan hyvin reenejä saatiin aikaan. Minimaalista kestoaikaa toki tuossa vielä, mutta enpä mitään muuta oletakaan. Sitten tehtiin myös pari kasia.

Alkuillasta/iltapäivällä kun annoin koirille ruuat niin käytin Kikin vain pikaisesti pissalla. Haettiin samalla postit. Kikillä meinasi kilahtaa kun ei edetty minnekään. Ts kun ei lähdetty lenkille. Kannoin sen sitten postilaatikolta kotiin.

Illalla käytin koirat erikseen lenkillä. Ensin Nemin (kakkas ja tietty merkkaili monta kertaa), on sitä vaan kiva lenkittää kun ei ole sellaista säätöä kuin Kikin kanssa. Kikiä käytin sitten heti Nemin jälkeen. Kiersin sen kanssa saman lenkin ja sehän meni tohkeissaan kun haisteli Kikin jälkiä. Eli tämä oli sitten vesaistentie-välipyörätie-848pyörätielenkki. Jonka luulen olevan pikkuisen pidempi kuin pikkupäiväkotilenkki. Mutta siis kuitenkin lyhyimpiä mahdollisia lenkkejä mitä meiltä voi tehdä. Yhteensä molempien koirien lenkitykseen meni about kolme varttia.