Onks pakko jos ei tahdo

Mun jalat on hankalat. Hankaluutta ei aiheuta pelkästään kenkäshowt eikä se että jos ei käytä korotinta niin selkä/lonkka kipeytyy (kipeytyy joskus vaikka käyttääkin). Eikä sekään että jalkapöytä & nilkka -alue on kovilla tämän tästä (epätasaisella alueella liikkuminen jne). 

Lisäksi jalkoihin, varsinkin siihen oikeaan, tulee kaikenlaisia epämääräisiä iho jne oireiluja joko sen takia, että pidän liikaa samankaltaisia kenkiä (pääsääntöisesti lenkkarityyppisiä) joilla liikun paljon (esim Budapestin kaupunkikävelyillä sain varpaisiini aikaan vesirakkoja). Tai sitten se, että askellukseni ei ole täydellistä, sellaista mitä terveellisesti ajateltuna pitäisi olla, niin jalkani kehittävät itseensä känsiä, rakkoja jne. Rakot tulevat ja menevät, känsistä ei tunnu pääsevän millään eroon (se kuinka paljon ne hankaloittavat elämää vaihtelee). 

Mutta nyt. Siis jo jokin aika sitten. Oikeaan jalkaan on ilmaantunut joku patti. Olisi yksinkertaista jos sekin olisi jokin sellainen, jonka päälle voisin lyödä jonkun erikoislaastarin ja odottaa, että se patti häipyy. Mutta enpä tiedä mikä se on tai millä laastarilla sen taikoisi pois. Jos olen tarpeeksi (en tiedä mikä määre se on) jalkojen päällä niin patti kipeytyy ts siihen alkaa sattumaan kun liikun. Nyt mä siis h a r k i t s e n että menisin näyttämään sitä jollekin lekurille. En mä ny vielä oo soittanut ja yrittänyt varata aikaa, just nyt siihen ei satu, joten ei ole kiirus soitellakaan minnekään ;)

Lisäksi lisäjännitystä elämään tuo oikeen jalan keskimmäisen varpaan kynsi, joka on ollut puoliks revennyt jo ... varmaan viikkoja. Ei ihan tyvestä asti, vaan jostain keskivaiheilta. Aina välillä kun tökkään jalan johonkin ja sattuu hieman niin säikähdän, että joko se nyt repes lisää/irtosi. Luulenpa, että sattuu aika kerpeleesti sitten kun tilanne etenee tuosta jonnekin (väistämättä se on joskus edessä). 

Palkanmaksu

Kahdeksan

Töitten jälkeen juosten koirahoitolaan (samoilla mutkilla kuin viimeksikin) eli 5,2 km. (kävellen kotiin eli semmoset kolme kilsaa se taitaa olla)

Keli aurinkoinen, asteita noin kymmenen. Vaatetuksena puolishortsit ja (urheilu)t-paita. Hyvin tarkeni. Kotimatkalla kävellessä (kun Nemi oli jo matkassamme) meinasi hieman olla vilu välillä. 

Enimmäkseen juoksu tuntui ihan hyvältä. Jossain välissä pisti vähän mahaan, mutta se meni onneksi ohi. Lopussa koitin ottaa loppukiriä, minkä aloitin liian aikasten, kun hyydyin sitten kuitenkin ;) Ilman tuota loppuspurttia tuntui lenkkeily siltä, että ehkä tälle kesäkautta jossain välissä voisi kokeilla juosta yli vitosenkin matkaa? Toisaalta taas tuo vitska on ihan hyvä matka, ei liian lyhyt ja kumminkin semmonen jonka jaksaa juosta ja jonka voi ääneen sanua juosseensa eikä nolota liikaa mikkään lälläröinti.

edit. 16.05.2014:
Nilkka on tohjona/muussina, siis oikeejalka. Ja selkään sattuu hitusen. Liekkö oli liian pitkä lenkki? Siis juoksu + kävely. Tai sitten tuulee jostain muusta syystä... 

Tekstari

Sillä välin kun olin Nemin kanssa tokottamassa niin luuriin oli tullut tekstari:

"Terveystiedostomme kertoo, että MERRIn rokotussuoja on umpeutumassa. Pyydämme Teitä ystävällisesti varaamaan rokotusajan numerosta 020 1750 170 Animagi Oulu"

:( <3

Eihän ne voi tietää, kun me ei enää käydä Akuutissa / Animagissa. Mutta silti, tulipa haikia olo.

Vko 20, lappalaistokot

Kävin tänään töitten jälkeen lappalaiskoiratokoissa Hietasaaressa. Porukalla tehtiin paikallaolo (nössöilin enkä menny kunnolla autontaakse piiloon. Nemi pysy ihan hyvin maassa, mutta pää pyöri oikeelle ja vasemmalle jonnin verran). 

Itsekseni tein hieman seuruuta (peruutuksilla, liikkeelle lähtöjä, yms hyvin oli N mukana menossa), liikkeestä maihinmenon, luoksetulon pysäyksellä (vinkusiili ei kiinnostanu nyt niin paljon kun hallissa) sekä noutoa löllispalkalla (N haukku ja paljon, teki semisti, sain sen tekemään jotain ja koira sai syyä lällyruokaa). 

Vko 20, ohjatut tokot

Eilen oli taas, viikon kohokohta, ainoot ohjatut reenimme. Taas oli viikko mennyt nopsaan, nim. mitkä kotitehtävät ;) Pihalla on vähän peruuteltu, seurattu ja sisällä kaketeltu. Mutta että oikeelle puolen viekkuun? Ei kait nyt sentäs. Ja taas kerran se Jennin näppärä sormitehtävä oli niin vaikee. Mutta jonku harjotteen tein kuulemma jopa niin että kehuja sateli - en kyllä huomannut, että mitä tapahtu, mutta kiittäen otin kehut vastaan ;D

Lisää juttuja eilisestä, seurannee perästä päin. 

Hurja alamäki

Olen tekemässä hönöä tilastoa. Kaikki alkoi siitä, kun luin erään fb-kaverini seinältä, että hän oli syönyt siinä kuussa (tai tänä keväänä, en nyt enää muista tarkkaa tilastointiaikaa) niin ja niin monta kiloa rahkaa. Aloin sitten tutkimaan omia juttapäiväkirjojani. Tähän mennessä en ole vielä kaikkia ehtinyt katsomaan, mutta voin jo sen verran kertoa, että:

Vuonna 2011 söin noin n e l j ä k y m m e n t ä kiloa rahkaa (eli 163 purkkia). 

Vuonna 2012 lukema pienittyi kutakuinkin kymmenyksellä eli söin 19 purkillista rahkaa (yks prk on 250 grammaa). 2011 oli juttailuni kulta-aikaa, 2012 korvasin rahkan mussutusta maustamattomalla jugurtilla ja olin ehkä kohtuullisen kyllästynyt rahkan syöntiin ;)

Vko 20, omatoimiagi

Kävin aamupäivällä Nemin kanssa Martsassa aksailemassa. Oltas menty ulkokentälle, mutta siellä ei näyttänyt olevan hypyissä rimoja, joten tein uukkarit ja kurvasin hallin pihalle. Onneksi isolla puolen oli paljon esteitä joten oli mitä rallatella. 

Viikon yhdeksäntoista toisten ohjattujen tokoreenien seliteosa

Niin. Ne reenit. 

Aloituksena yksittäin katsottuna luoksetulon pysäytystä. Sillä välin kun Jenni katsoi kultakin missä mennään ja mitä tehdään ko liikkeen suhteen niin tehtävänä oli käydä pihalla reenimässä joku tai joitain tokoliikkeitä (tai niiden osasia) ja raportoida sitten myöhemmin tunnilla Jennille, että mitä teki ja miten meni. 

Nemi sai aloittaa luoksarireenit. Joita teimme tällä kertaa niin, että jätin palkkarasian ja koiran Jennin luo ja menin itse kauemmaksi. Minun ja koiran (+palkan+Jennin) välissä oli suora putki. Tarkoitus oli, tehdä näin:

kutsu koiraa (mieluusti oikeella luoksarikäskyllä eli "Tule") - koira juoksee putken läpi - pysäytä koira (sekä käsimerkki että sanallinen -käsky oli nyt käytössä) - koira pysähtyy - vapauta koira - koira juoksee putken läpi Jennin luo syömään namia. Öö, mikä meni pieleen? Lähinnä se, että pysäytin koiraa liian lähellä itseäni, eli olisi pitänyt käskeä se aiemmin (tosin jos yritin niin koira silti pysäs vasta lähempänä mua. ei osaa vielä oikein eli pysätä heti enkä ole harkannut itsekseni tarpeeksi pitkällä matkalla tätä) ja vapautin sen liian viiveellä. 

Toinen yritelmä olikin sitten sellainen, että pistettiin koira hihnaan ja Jenni piti hihnaa ja mä koitin pysäyskäskyttää koiraa ja Jenni sitten palkkas sen jos koira toimi oikein. Aika pian se hiffas mitä sen pitää tehdä. Eli tarttisin avustajan reenimään mun kans luoksarin pysäystä. Minkä avustajan? Enhän mä reeni tokoa muuta kuin yksikseni tai ohjatuissa ryhmäreeneissä?! Noo... 

Pihalla kävin tekemässä noutoa. Kuinkas muutenkaan. Bileet saatiin aikaiseksi. Koska Nemi oli hieno. Tein siis niin, että tiputin kapulan maahan muutaman metrin päähän meistä ja pyysin Nemiä ottamaan kapulan - ja sehän pehveli jopa nosti sen suuhunsa ja toi mun viekkuun <3 Tehtiin tää jopa kahesti. Sitten muutama sellainen "ota kapula" -harjoite. Siis niin, että mä pidin kapulaa käsissäni ja tarjosin sitä Nemille ja se jopa intaantu aiheesta, hyppi mua vasten "anna tänne se kapula" -tyylisesti (ennen kuin ehdin tarjota sitä sille, eli olin liian hidas Nemin mielestä) ja kun oli ottanu kapulan niin tyyräs pyllynsä mun viereen :)

Hallissa tein ittekseni merkkiä (paikan haku parempi kuin viimeksi, mutta haukkuu tosi herkästi lähtiessään merkille), hyppyä (sitkaassa seisominen hypyn takana. joten vein hieman kauemmaksi hypystä namilautasen jotta koira irtosikin sinne ja kun oli syönyt namin ja käänty mua kohti niin käskin sen sitten vasta istumaan. näin reenittynä toimi ihan hyvin), kapulan nosto naksuttelua, kaukoja (rima maassa edessä, ei se kyllä paljon sitä kunnioita... ), paikallaolon sitä osuutta kun lähden ja kun tuun takas eli että koira ei ennakoi perusasentoa ja että koira menee ekasta käskystä maihin - tää toimi nyt superhyvin. 

Lopussa vielä Jenni kattoi meiltä liikkeestä seisomista. Jenni piti palkkaa itsellään, koira ei meinannut lähteä mun mukaan. Sitten otin sen namin avulla mukaan seuraamaan, mutta eihän se sitten pysähtynyt kun unohdin syöttää sille sen namin ennen seiso-käskyä. Uusiksi niin, että koira söi ekan namin. Jotain tässä muutakin oli, mikä olisi ollut parempi muistaa pidempäänkin, mutta just nyt ei tule mieleen ;)

Ai niin. Tunti ei alkanutkaan sillä luoksariharjoituksella, vaan tehtiin ensin niitä "kädenulkosyrjällä pidät imutusnamia ja ohjaat koiran kätsysti sivulle - oikealle puolelle" -harjoituksia. Ööö... Nemi tulee kätsysti sivulle, mutta tekniikka on eri kuin J ohjeisti ;) 

Tunnilla oli puhetta myös jostain seuraamisharjoittelusta jossa namit on oikeassa kädessä ja vasen käsi taputtelee koiraa ja sitten oikea käsi on helppo häivyttää poikke. 

Seitsemän

Testasin eilen Brooksit. Olin jo aikaa sitten ajatellut, että sitten kun vihdoinkin saan kengän korottamosta niin en suoraan lähde juoksemaan ne jalassa. Että tuntumaa pitää hakea ensin ihan vaan kävelemällä. Jos ne vaikka hiertää jalat rakoille tai jotain. Päivällä poikkesin sitten töistä lähikaupassa uudet lenkkarit jalassa: vasen tuntui tosi hyvältä, keveältä ja kivalta - mutta se oikea sitten, painoi sieltä ja täältä ja hiersi ja ... kaikenlaisia negatiivisia tuntemuksia yritin hätistellä mielestäni. 

Töitten jälkeen käytin ensin Nemin lenkillä (toin sen sisälle, vaihdoin vaatteet jne) ja lähdin sitten testijuoksemaan vakioksi muodostuneen lenkin: maaseutu+jaaris josta tulee siis yhteensä matkaa 5 km. Tällä kertaa testissä oli myös mukana joululahjaksi saamani mp3 -soitin. Yritin laskeskella, että monenko biisin lenkki tuo oli (en katsonut kelloa kun lähdin/palasin), mutta kuudennen-seitsemännen biisin paikkeilla sekosin laskuissani/lakkasin laskemasta. 

Keli oli... muutama aste plussaa. Niin että oli vilu kun lähdin ja mietin onko vaatetta tarpeeksi, mutta hieman ennen puolta väliä oli jo kuuma, kun aurinkokin sattui paistamaan. Jossain välissä satoi muutama lumipisara, niin kuin viime päivinä on kummasti satanu silloin tällöin. Poppislaite tai lähinnä joidenkin biisien tahditus meinasi alussa vaikuttaa juoksurytmin löytämiseen. Kohtuu hyvä lenkki se kaiken kaikkinensa kuitenkin oli.

Ai niin, ne kengät. Tuntuivat juostessa normaaleilta. Ei superhyviltä mutta toisaalta oikeanjalan tossu ei hiertänyt/painanut tms kuten päivätestissä.