lauantai 12. marraskuuta 2022

Koirametsäily

 Asiaa pitkään pohdittuani ja aiottuani sain vihdoinkin reilu viikko sitten käytettyä koirat humppailemassa Oulun koirametsässä (siinä metsä nro ykkösessä). Muhoksellakin olisi nykyisin koirametsä, mutta sinne on meiltä matkaa melkein 50km suuntaansa, joten ei liene ihan viisaimmasta päästä mennä sinne. Tuo missä käytiin sijaitsee Haukiputaalla ja sinne on matkaa noin 20 km (yhteen suuntaan). 

Pari asiaa arveluttivat minua etukäteen metsäilyssä, ensinnäkin se, että kun metsän yksi reuna on melko likellä moottoritietä ja aita ei ole pultattu/kaivettu maahan, että jos koirat saavat jonkun pöljäilyn niin eikait ne yritä aidan ali mennä ja juosta sinne tielle. Noh, ei kovin todennäköistä, mutta kaikenlaisia kummia ajatuksia sitä voi päähän pälkähtää. Olen kerran aiemmin siis käynyt tuolla metsässä ja ainakin silloin tuolla puolen aluetta se aita näytti siltä, että siitä voisi mennä (koira) ali niin halutessaan. 

Toinen seikka oli sitten se, että koska en ole pitänyt koiria irti niin mietin, että millainen kalastelu on siinä vaiheessa, kun aitauksesta pitäisi poistua, että tottelevatko koirat laisinkaan luoksetulokutsujani. 

Molemmat epäilykset osoittautuivat turhiksi. Itse välttelin sitä motarin puolta metsästä niin eipä koiratkaan sinne menneet, tai jos menivät niin eivät olleet siellä pitkään. Ja koirat tulivat koirametsäilytuntimme aikana lukuisia kertoja luokseni,Tara useammin kuin Kiki. Pois lähtiessä Tara oli pian portilla, Kikiä piti vähän huudella - se oli keksinyt bissneksen eli kävi syömässä jäätä jostain (oletan että jollain oli jäätynyt vesikuppiin vettä ja oli ne jääkimpaleet kipannut yhteen kohtaan, Kikistä oli kiva syödä niitä jääpaloja). 




Kikillä oli enimmäkseen puita bissneksiä niin se ei ehtinyt poseeraamaan :) 






Olihan se kiva katsoa kun koirat juoksi ja touhus, eikä itse tarvinnut stressata, että ne karkaisivat mihinkään, lähtisivät jahtaamaan jotain eläimiä jne. Molemmilta kun löytyy saalisviettiä (jänikset, oravat, peurat jne) ja varsinkin Tara on myös melko riistaviettinen eli jäljestää mieluusti myös eläinten jälkiä vaikkei ketään missään näkyisikään eli ei tarvitse näkölähtöä mennäkseen saalistilttiin. Se kun on välillä tosi kiihkeä mitä tulee muihin liikkujiin (eläimiin). 

Mennään ehdottomasti toistekin metsäilemään (vaikka Kikille tuo on hivenen rankkaa, eli oli pari päivää hieman kankeana, mutta pitää senkin saada humppailla välillä; kipulääkettä sitten vaan muutaman päivän ajan jos hankalalta / kipeältä vaikuttaa). 

Ei kommentteja: