Ollappa sellainen sanaseppo, joka osaisi kirjoittaa "ylös" ne tuntemukset ja fiilikset mitä milloinkin. Olen nyt pyöritellyt muutaman päivän tuntemuksiani ja erinäisiä juttuja mitä koirien kanssa on menossa enkä saa koottua ajatuksia sellaiseksi kerronnaksi kuin haluaisin.
Siksipä kirjoittelen kuitenkin tänne, että: nyt on hyvä. Tai positiivinenlataus menossa just nyt. Koska monesti tulee napistua negatiivisia juttuja, niin parempi kirjoittaa joskus sekin, kun tuntuu hyvältä. Koiraelossa -reeneissä, tavoitteissa jne- asiat menee aallokkoina, välillä ollaan pohjamudissa ja välillä heilutaan aallonharjalla taivaita hipoen.
***
Keskiviikkona aloitin rallytokon alkeiskurssin Koirakoulu Kismassa. Jep jep. Pitkän sisäisen pohdintani jälkeen ilmoitin Kikin rallytokokurssille. Ensimmäinen kerta oli teoriaa, eli Kiki ei ollut mukana. En tunne ketään kurssitovereistani etukäteen; vielä löytyy Oulun seudulta paljon koiraharrastajia joihin en ole törmännyt missään aiemmin.
Eilen kävin aamulla koirien kanssa Haukkiksella. Ensin lenkitin koirat. Erikseen (koska Kikillä on äärettömän paljon virtaa ja se on taas rasittava kun hyökkii Nemiä päin välillä, josta ei tykkää sen kummemmin Nemi kuin minäkään - kivempaa kun molemmat koirat saavat rauhassa tehdä lenkkinsä). Kikin kanssa kävin hieman pidemmällä lenkillä, pidin koiraa liinassa niin se sai hieman juoksutilaa - käytiin se yks lisämutka sitä pururataa niin Kiki hyppeli välillä metikössä.
Sitten mentiin halliin. Hallissa ei ollut muita kuin me. Kikillä riitti virtaa myös halliin eikä se ollut minkäänlaatuisessa pelkotilassa. Tällä kertaa reenittiin monia erijuttuja eli ei tehty mitään motivaatiotäsmäiskua niin kuin viime viikolla. Lähinnä reenailtiin siis koiratanssitemppusia; joista voinee olla hyötyä myös tulevalla rallykurssilla. Hieman rupesi naurattamaan kun ajattelin tulevia rallytunteja, että jos Kiki yhtään on ns omaitsensä niin olen kyllä niin pulassa sen kanssa. Kun tättähäärä tarjoaa sata temppua ennen kuin ehdin edes miettimään miten opetan sille jotain uutta ehkä hieman rauhallisemmin tehtävää asiaa. Mutta ei haittaa. Parempi tättähäärä -mieli kuin "taivas tippuu niskaan" -olotila :-)
Eniten hankalaa Kikin kanssa hallissa oli siinä vaiheessa kun yritin ottaa kännykuvaa koirasta. Saaran rummulla kuvan otto ei onnistunut lainkaan, koska "miten niin paikoillaan, tässä pitää pyöriä" :-D ja kun sitten yritin muuten käskeä koiran olemaan hetken paikallaan, niin ainakin pään piti pyöriä ... eikä puhelimen kamera ymmärrä sellaista päänpyöritysliikerataa :-D Mutta tämä nyt on pientä murhetta jos sometuskuvat eivät onnistu ;-)
Sitten kävin myös Nemin kanssa hallissa humputtelemassa. Jotain pieniä tokojuttuja tein senkin kanssa. Lähinnä mielenvirkistysjuttuja ja keskityttiin namien syöntiin ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti