Sillon kun juttailin, niin mietin, että miten ihmiset oikeesti voivat syödä purkillisen rahkaa. Jotkut jopa monta kertaa päivässä. Rahkahan on sitä mitä laitetaan jälkiruokiin tai se sekoitetaan kerman ja sokerin kanssa marja/whateverrahkaksi, että sillä tavallahan rahka pitää nauttia - makeana jälkiruokana.
Onneksi pian opin, että on muitakin rahkoja kuin kitkeränhapan valionrahka, mutta ei rahkan paljaaltaan syöminen edelleenkään ole parasta mahdollista mitä suuhunsa voi lapata.
Tästä ontuvasta aasinsillasta päästään itse asiaan eli lopultakin kaikenlaisten vetkutusten jälkeen sain itsestäni tänään niin paljon irti, että menin käymään kuntosalilla. Vielä ollaan kyllä siinä valiorahkavaiheessa, mutta ehkä jos sitä jaksaisi sitkuttaa hieman tihiämpään tahtiin niin voitaisiin joskus lähestyä ehrmanninrahkaa?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti