Tik tak tok

Viime aikoina on tokoteltu oikeen urakalla. Sunnuntaina oli ohjatut tokot, maanantaina työstin sitä ruutu-maihin-reeniä Nemin aksojen jälkeen Mersun kanssa ja eilen oli taas ohjatut tokot.

Tehtiin mm tämmöisiä juttuja:

• Hyppynouto. Ensin kapulan heitto hypyn yli. Sitten kääntyminen vastakkaiseen suuntaan ja koiran  lähetys "merkille" (joka oli hyppysiiveke) ilman että koira pysähtyisi sinne. Sitten koiran kutsu takaisin sivulle ja lähetys noutamaan kapulaa.
  Tätä tehtiin sekä su että ti. Ti meni jo paremmin. Su ei meinannut irtoa kiertämään (en oikein tiennyt kumpi käsky ts mikä käsky toimisi parhaiten aksan "takaatakaa" vai arkinen "kierrä" vai tokon "merkki" (jolla tosin olisi luultavasti pysähtynytkin)). Su myös vei kapulaa Jennille eikä palauttanut mulle. Plus J huomautti vinosta tuontipaikasta ja siitä etten saisi odotella että se nytkyttää ittensä kunnolla viekkuun. Kun kuulemma annan siinäkin sitten vartaloapuja :/ Höh! Ja sitä kun on reenattu vaikka kuinka kauan. Siis että koira itse tarjoaisi tiiviimpää pertsaa siihen loppuun ilman että mä käsken sitä ännättä kertaa tulemaan viekkuuni. 
• Ruutu. Muka polleena aattelin näyttää Jennille kuinka Merri irtoo jo ihan kivasti ruutuun ja mietittiin kannattaako mun käskee se siellä suoraan maihin vai seisomaan. Väitin sitten, että maihin meno on parempi. Noh, Merri meni ruutuun ja rupesi nuuskuttamaan siellä, vaelteli tötsille. Eli ihan vääriin kohtiin. Ja mä olin toivottoman hidas sanomaan sille yhtään mitään. Lopulta kun sain sen maihin niin eihän se enää kokonaan ruudussa ollut.
  Eli siis erikseen maihinmeno simputtelua. Tehtiin sille sitten semmonen harkka, että koira oli hihnassa ja pistettiin namikuppeja jonoksi. Annoin koiralle luvan syyä namin, ja heti maihinmeno käskyn - jonka se toteutti viiveellä tai meni istumaan tms epämääräistä, kun se meni maihin niin siitä vapautus seuraavalle namille ja mahdollisimman äkkiä sen jälkeen käsky ja sen suorittaminen. Koira siis meni pois päin minusta ja Jenni kontrolloi sitä hihnalla jottei se karauttaisi heti syömään kaikkia niitä nameja. Pari ihan jees suoritusta saatiin aikaan. Niitä kuppeja oli siis neljä ja tehtiin tämä jonoharkka jotain kolmisen kertaa.
  Kotona ja eilen omatoimisesti hallilla tein harkkaa hieman muunneltuna kun ei ollut ketään avustamassa. Hyvin Merri oli päässyt jo juonenpäästä kiinni ja teki tosi näpsäköitä maihinmenoja. 
• Sunnuntaina harjoiteltiin kehäänmenotarkastusta. Kaino halusi häiriöreeniä joten Merri hienosti toimi haukkuvana häirikkönä kun laitoin sen seinään kiinni ootteleen kun toimitin tuomarin virkaa. Mä jopa yllytin sen haukkumaan ;) ja sitten kun Kaino oli käynyt kehätarkastuksessa niin käskin koiran hiljaiseksi. Hyvin se mua totteli :) Niin ja Merrin kanssa sujui ihan hyvin kehäänmenoreeni myös. 
• Eilen Jenni sanoi ohjelmassa olevan kaukot ja mietin, että hohhoijaa. Kun Merri kieppui "tehhään, tehhään, tehhään" ilmeellä tylsistyneenä lähelläni. Kun ei oltu kahteen sekunttiin tehty mitään ;) Kake-alusta mulla ei ollut mukana koska oon todennut sen Merrin kanssa turhaksi. Ts ihan kiva temppualusta se on mutta en koe että siitä olisi mitään hyötyä Merrin kakejen suhteen. Nemi voi olla sitten toinen tarina joten kakelauta ei ole lentänyt roskikseen kuitenkaan.
  Näytin Merrin vaihdoksia niin, että koira oli aksapöydällä. Menin ehkä jotain viiden metrin päähän ja tein ihan satunnaisesti ne vaihokset mitä teinkään. Se ner (seisomisesta maihin) mennyt Merrin jakeluun - toisaalta olen ehkä enemmän työstänyt sitä Nemille. Jotenka mietin, että kait se sitten vaan on "maa".
  istumisesta maihin - maahan
  maista istumaan - istu
  maista seisominen - sei
  istumisesta  seisominen - sei
  seisomisesta istumaan - kau
  ...ilmeisesti mulla ei ole seisomiselle eri käskyjä riippuen siitä nouseeko koira istumisesta vai maasta.
  No, enivei. Merri teki nättejä vaihdoksia. Eikä tehny samalla kuperkeikkoja jne.
  Mutta kun siirryttiin lattialle niin se rupesi hytkumään eli liikkui.
  Siihen sitten kokeiltiin lautaa sen eteen, mutta ei se kyllä siitä paljon välittäny. Ihan pokena pisti tassut laudan yli kun se sattu siinä tiellä olemaan. Kuulemma joku kikkakuutonen pitäisi siihen kehitellä.. kun tietäsin vaan että millainen sydeemi.
  
  Tässä nyt on vähän sellainen vaara piilemässä. Kun kyllähän Merrin avokaketkin olivat pitkään tosi hyvät. Sitten kun aloin säätelemään jonkun takapalkan kanssa niin ne menivät ihan pyllylleen. Siis kun kyllä se avokakejen kanssa reeniessäkin hytky jos oli väärällä mielentilalla reenimässä ts liian korkeassa vireessä ja kuitenkin yleensä kokeessa teki ne moitteetta. Ts virheet mitä tuli eivät ainakaan olleet hytkymisiä (vaan totaali kuurottomuutta "mikä käsky se semmonen on, en ole ikinä kuullutkaan"). Noo.. kattellaan ja reenustellaan. Saapahan koira puuhaa ja nameja ;)

nyt tuli tauon paikka tälle romaanille.

Tapahtuuko täällä mitään

Viime maanantaina oli agireenit. Mari koutsasi. Tehtiin rataa, sujui vaihtelevasti. Joitain kohtia piti jankkailla. Saatiin jotain onnistumisiakin kuitenkin aikaan. 

Tiistaipäivänä kävin omatoimireenimässä hallilla. Tein maanantain harjoituksia Nemin kanssa. Kerran sain radan nollana vietyä läpi. Enimmäkseen hiottiin kuitenkin pätkiä. Keinulta irrotusta hypyille, siitä persjättöä. Ja puomin jälkeistä takaakiertoa / päällejuoksua. Kekkasin tehdä takaakiertoja yksittäisesteillä, ja niissähän Nemi on oikeesti hyvä! Kääntyy tosi tiukasti. Mutta kun homman kohellan radalla niin saattaa siis kiertää koko esteen tai jotain muuta tolloa. Siirsin yksittäiseste harjoittelun siihen puomin jälkeiseen tilanteeseen. Kun en mennyt turhan lähelle ite sitä estettä niin ... se toimi! Nemi teki hienon takaakiertohypyn ja mä ehdin jatko-ohjauksiin :) :)

Tokottelin sitten Merrin kanssa. Luoksareita alo-avo-voi versioina ts vaihtelevia pätkäsiä. Liikkeestä istumista. Kaukoja, kun käskin koiran (agi)pöydälle niin toimi hienosti, kun en tahtonut tippua korokkeelta asentojen vaihoksissa ;)

Keskiviikko taisi olla totaalisen tylsä päivä koirille.

Torstaina koirat pääsivät päivällä pitkälle metsälenkille. Tosin ainakin Merrin mielestä sekin oli liian lyhyt, mentiin uusia ennen kulkemattomia polkuja, josta seurasi se, että kun oltiin löydetty jo pyörätielle niin Merri ehotteli tämän tästä, että "eikö mentäisi tuonne? tästä lähtisi näköjään kiva polku" :)

Viikonloppuna ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Erillislenkeillä toki hivenen tokotusta kummallekin. Ja lumipenkalle peruutusta. Plus normaaliin tapaan tytöt ovat sisällä tehneet jotain pieniä harjoituksia. Merri esim lukemattomia takapään pyöräytysharjoituksia jonkun esineen kanssa. Eli tavaran tuonti minulle sivulle.

Eilen illalla oli ohjatut aksaharkat. Joita oli vetämässä vaihteeksi Anna. Hyppyytin Nemiä 45cm korkeuksista. Omatoimireenisti sai tehdä slalomia (hyppelyjä) ensin takaakiertoina ja sitten jos se olisi onnistunut niin joka väli välistävetoina. En edes yrittänyt sitä toista vaihtoehtoa koska meni säätämiseksi se eka reeni. Olisi ollut tarkoitus pysytellä kokoajan koiran edellä, mutta kompastuskiveksi osoittautui kolmas hyppy, kun Nemi ei suorittanut sitä kun mun jalat menivät eteenpäin. Siinä ei sanalliset käskyt eikä käsillä huitomiset auttaneet yhtään mitään. Eka päällejuoksu sujui hyvin. Sen sivuhypyn sain lopulta onnistumaan, jollain konstilla. Kait käänsin kroppaa siin kohtaa tai otin jonku hankalan askeleen tai jotain. Käännös hyppy päädyssä onnistui meiltä niin että otin sen takaakierrolle lähetyksen eri laidasta kuin mitä Anna oli näyttänyt, jos yritin sieltä kauempaa niin Nemi hyppäsi sen hypyn suoriksi. Jos taas tein siihen jonkun ppk:n tapaisen niin sain sen lähemmän siivekkeen kautta esteen taakse. Paluu slalom taisi kertaalleen mennä kuin vahingossa ihan hyvin. Välillä vaan juostiin yhdessä esteiden vierellä, välillä koira teki siin matkalla jonkusen esteenkin. Koitin pitää homman kivana vaikka itse en osannutkaan ohjata koiraa joka kerta  oikein. Siis en todellakaan osannut.

...jatkuu kun inspis iskee

edit 27.02.13

inspis blogin päivittämiseen ei tunnu iskevän sitten millään :(

Yritetäänpä silti väkisten pusertaa jotain tekstiä tänne. Mitä pidempään tätä vitkutan niin sen vaikeemmaksihan se vain menee.

Ohjatusti niissä Annan vetämissä treeneissä tehtiin erottelureeniä. Siis parin hypyn ja putken avulla tehtiin erilaisia ohjauskuvioita. Kuten leikkauksia ja valsseja. Persjättöjä, japanilaista (mää niin tykkään siitä, ohjauksenakin <3, pitäisi tehdä sitä vaan vielä lisempää jotta alkaisin kunnolla sisäistämään sen ohjaustavan), sylivekkijaakotuksia (toimi ihan kivasti), pakkovalsseja ... siinäpä ne tais ollakin.

Lainanäppis

Olen lukemattomia kertoja pyöritellyt ja pohdiskellut näitä asioita, joita Minna Pajulahti on kirjoittanut (ihan erilajin osalta, mutta ajatukset kolahtivat) http://www.fastnews.fi/ -sivuille.

Mutta kun siirrytään kilpa-urheilun puolelle, varsinkin aikuisiässä ei enää ole kyse niin sanotusta hyvinvointiliikunnasta. Kilpa-urheilijan tavoite on voittaa kilpailuita, siksi hän kilpailee. Toki kilpailuihin lajissa kuin lajissa osallistuu aina niitä ”teen oman parhaani” -tyyppejä, jotka ovat tyytyväisiä olipa sijoitus mikä hyvänsä. Miksi kilpailla jos ei ole voitontahtoa ja päämääriä?

Kilpaurheilu on omistautumista, jatkuvaa itsensä ylittämistä ja todellista luonnetta vaativaa puuhaa.

Kilpaurheilijan on haettava rajojaan jatkuvasti, jotta kehitystä haluttuun suuntaan voi tapahtua. 

Minna Pajulahti 

 Kun en tiedä, että häiritseekö vai eikö häiritse vai kuinka paljon minua häiritsee etten ole voitontahtoinen vaikka olenkin kilpailuviettinen, kait. Miksi muuten kilpailisin niin paljon. Jos olisin voitontavoittelija niin osaisin varmastikin toimia sillätavoin mikä edesauttaisi sitä, että pärjäisi. Ainakin pärjäisi paremmin kuin nykyisellään. 

Sitten on se pieni nyhverö, joka piipittää sisälläni tuosta "itsensä voittamisesta" ja "kukin taaplaa tyylillään" eli "kukin harrastaa tasollaan". Samaan aikaan kun puuhastelen ilman voitontahtoa ja lyttään omaa osaamistamme ynnämuuta nössötystä niin pistän eri kastiin ne jotka harrastelevat pihanperällä olevien esteiden kanssa kuin ne jotka säännöllisesti käyvät ohjatuissa (tai itseohjatuissa mutta fiksusti (?) suunnitelluissa) treeneissä. Ja kisoissa, tietysti kisoissa. Mikäpä TosiHarrastaja se semmoinen olisi joka ei kisaisi? No ei yhtään mikään! 

Ja kuitenkin. Olen sitä mieltä, että se, että puuhastele (edes) pihanperällä (laji kuin laji) on paljon paljon parempi kuin ne jotka vain aikovat. Suunnittelevat, huutelevat verkossa ja kylillä aikovansa sitten ja sitten tehdä vaikka mitä. Tai että heidän koiransa olisivat vaikka mitä jos ... 

Jotta semmosta sanahelinää tällä kertaa, hauskaa viikonloppua! ;)

 

Lupaus, yritys, tavoite - ja käyttöohje

Voihan kempele!!!!!

"Voi pieni kultamussukkani olisitko niin ystävällinen, että viitsisit mennä tuonne putkeen ja sen jälkeen suorittaa tuon renkaan? Kiitos, kiitos, kiitos, sepäs ystävällistä ja mukavata että voit tehdä niin"

 "Ai, et vai - no ei sitten, menetkö sitten tuonne puomille? Hienoa. Niin sitä pitää. Mille esteelle sitten haluaisit rallatella?"

Grrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Ei noin. Nemin käyttöohjeessa, sillä melko pienellä präntätyssä, mutta manuaalissa kuitenkin, sanotaan, että

"jos Nemi tietää ja osaa jonkun asian ja jos se kerrotaan sille niin että, se tietää mitä sen pitää tehdä niin se myös toteuttaa kyseisen asian".

 Ei siis kovin vaikeaa, koira tekee jos tietää mitä siltä halutaan. Mutta kertominen pitää tapahtua selkeästi eikä mitenkään

"diipadaapadaapaa, rakastansuahalimussukkani, ollaanhan ystäviä ikuisesti, voitko nyt tehdä jotain mielikseni ja käydä vaikka tuolla putkessa"


****

Mun tavoite Nemin lopulle aksauralle on seuraavanlainen:

1. kaiva sisältäsi aggressiivisen käskyttävän kehuva ohjaaja
2. lopeta nynnyily,
   jos ja kun nynnyilyllä tulee hylkyjä (katsoa voi koiranetistä, viimeksi kun en nynnyillyt tuli nolla, sen jälkeen kaikki radat nynnyilyjä ja hylkyjä), niin mitä väliä vaikka ei-nynnyilisi? mitä on pahinta mitä voisi tapahtua? tulla hylky - no niinpä!
3. ja liiku!

BIS-VET2

Käytiin reilu viikko sitten Raahen ryhmänäyttelyssä Pekka Teinin kehässä. Pekka tykkäsi meidän koirista :)


Nemi:
 "Tyypiltään ja mittasuhteiltaan erinomainen. Todella kaunisilmeinen valio. Oikein sijoittuneet korvat ja tumma pigmentti. Upea turkki tänään. Runko ja raajarakenne kunnossa. Pitkä häntä hyvässä karvapeitteessä. Hyvin rodunomainen liike. Hieno valio!" VAL ERI1 SA PN2

Merri:
 "Hyvin säilynyt ja erinomaisesti liikkuva veteraaninarttu. Hyvä otsapenger ja vahva kuono-osa. Reipas veteraanin ilme. Hienosti rakentunut takaosa. Turkki tänään kunnossa. Mahtava liike varsinkin kun kyseessä on 12-vuotias koira. Rodun malliyksilö!" VET ERI1 SA PN1 ROP ROP-VET BIS-VET2

Vitosryhmässä ei Sakari Potilta herunut menestystä, mutta veteraanit arvosteli P.Teini ja se oikeesti taisi tykätä Merriliinistä. Eihän se vielä 12 ole, vaan vasta parin kk:n päästä - ja silleen Eetu sanoikin koiraa esittäessään. Mutta aika likellä kahentoista vuoden ikää se alkaa jo kumminkin olla.

Viikkotakaset aksat

...Viime viikon agireeneissä Mikko oli koutsailemassa. Tehtiin rataa... ja mitäs sitten tapahtuikaan. Niitä samoja virheitä tehtiin kuin ennenkin, jos juoksen hypyn ohi niin koira ei mene sitä. Pitää heittää lelu tai kuvitella että heittäisi lelun, sitten toimii. Lopputunnista sain jotain onnistumisiakin aikaan. Pujossa Nemi oli hyvä. Kontakteja piti muistutella, sitten meni ihan jees. Ts aasta tuli kerran läpi puomi oli joka kerta hieno. Olikohan jotain muuta? Pakkovalssi paikkaa piti miettiä.

Parit toksut

Viime viikkoset ja sitä edelliset siis. Ovat menneet aika kivasti. Paikallaoloon saatiin kuin saatiinkin Merrille pysyvyyttä ja vinkumattomuutta (tai ainakin ääntely vähentyi) ja asennot eivät ole vaihdelleet, kun otettiin etupalkkakuuri. Siis kotona ja muualla sitä on tehty jo tod kauan, mutta kun tuo lisäys tehtiin myös ohjattujen reenien paikkamakuuksien yhteyteen, niin a vot! Johan rupesi "tulosta" tulemaan. Vapautan koiran siis palkalle, en käske sitä sivulle. Joten ei ennakoi nousemista ja kestää että seison siinä sen viekussa tai käyn takana tms. Ainakin on viime aikoina kestänyt... 

Muutenkin on tehty kivoja ja onnistuneita reenejä vaikka missä osioissa. Tietenkään kaikki ei suju. Ja se ääntely muutoin on aika karmeeta, esim noudossa (hyppy tai tavis) huutaa kun hakee kapulaa, takasin tullessa tokikaan ei kapula suussa huutele. Ruutuun mennessä huutaa. Paitsi jos siellä oottaa "sammiollinen" ruokaa. Ohjatun kapuloita hakee aika hyvin. Merkkiä kiertää, ja huutaa. Tunnari toimii satunnaisesti. Viime viikolla liikkeestä istuminen ei onnistunut ensin millään, sitten lievällä vartaloavulla muisti taas ja sen jälkeen kotireeneissä on tehnyt sen taas ihan moitteetta. Zetassa tekee liikkeet muuten ihan hyvin mutta seisomisessa ei kestä mun kiertelyä vaan kääntyy (etupalkka auttaa asiassa). 

Pakkovalsseja

Viikko sitten oli tekniikkareenit. Tehtiin pakkovalsseja. Ensin meni ihan sutjakkaasti, mutta heti kun tehtiin hyppelypätkää mihin piti usiampi pv tehdä niin ei niin hyvin sujunutkaan. Pujottelussa Neppula kuitenkin oli ihan super <3 pystyin jättämään sen kepakoille kun tein valssin jotta sain koiran ohjattua pujon jälkeiselle hypylle (jeejee). 

Mari koutsasi nuo harkat. Nemiä hyppyytin 45cm rimoja. 

bak bak kau kau

Ei puhuta siansaksaa vaan käsketään koiria peruuttamaan kinokseen :P