Maanantaina vaihtui aksalukkari. Uus aika ja uus ryhmä. Reenitään tosiaan myöhään ma-iltaisin. Nyt oli vielä sitten edellinen ryhmä myöhässä joten päästin aloittelemaan reenaus joskus ... selkeesti yliajalla - ja toki harkattiinkin sitten pitkälle yli kymmeneen. Josta seurasi, että olin toosi myöhään kotona jne Mutta elämä on. Ennemmin sitä harkkailee silti noin, että siis saa kunnolla tehdä ja kukaan ei huohota niskaan (se onkin oikeesti ihan tajuttoman mukavaa, kun ketkään eivät kurki sinne halliin jo vaikka ties kuinka kauan ennen sitä ennen kuin oman ryhmän harkat ees alkaisivat - mä melkeen ymmärrän sen, että joku käy veskissä tms siitä ohimennen. Mutta ei siihen sitten tarvi jäädä "tuntikausiksi" toljottamaan. Kattelkoot reenejä omilla vuoroillaan, kerpele.Mutta siis tämä nyt tosi hyvä, mun ei tarvi ahdistua näistä mistä kummallisimmista asioista ;)).
Mikko veti meille tekniikka-pikkurata-reenit. Tehtiin sellaisia kymmenisen esteen ratoja erilaisin ohjauksin. Nemi jaksoi hyvin vaikka ed päivänä oli kisattu isellä Torniossa. Nyt hyppyytin sitä 40cm rimoja. Kun ei se yli pomppiminen ollut se juttu. Vaan ne mun ohjaukset, ja jotkut muut esteet (kuten keinu ja pujottelu).
Niin. Siinä meidän ryhmässä on 2 villakoiraa ja 1 bordercollie. Ja Neppula. Bortsu on kolmosissa ja villikset ykkösissä (kait?).
Nyt Nemi kesti hienosti kepeillä. Ei uskoisi niitten kisakämmien perusteella. Joiden takia en meinannu uskaltaa jättää sitä yksin sinne pujottelemaan... Aluksi tehtiin törkkäyksellä, sitten vaan lähetettiin koira pujoon. Yhtä putkelo hommaa harkattiin joko pakkovalssilla tai persjätöllä. En ehtiny pakkovalssiin niin säädöin persjätön kanssa - yks askel kohti putkea unhottu tai tein sen väärin niin koira luiskahti mihin sattuu muttei putkeen. Tätä piti säätää. Sitten kun tehtiin ko kohta erilailla. Eli irrotettin koira putkea ed hypylle ja toista kautta ohjattiin putkeen niin tämäpä olikin sitten Nemille helpompi. Kummallista. Siis kun aattelin ettei se enää tossa vaiheessa irtoaisi mihinkään kun oltiin jo reenattu tota aiempaa vaihtoehtoa jo jonninaikaa.
Keinulle meni ihan hyvin ja pysyin leileröimään itteni jonnekin ihan muualle.
Sitten tehtiin yhtä niistoharjoitusta. Jossa ekalla kerralla taas peruuttelin vaikka kuinka. Jos mä en ajattele kunnolla mitä teen, niin mä peruutan ihan mahottomasti agiohjauksissani. Mikä on kaikelta kantilta katsottuna ihan järjetöntä. Menee aikaa, se on hiasta ja kankeeta ja typerää ja... ties mitä kaikkea. Harhaudun ihan väärille linjoillekin ja esteet "katoaa" kun oon erikohdassa kuin mitä rt:ssa oon kuvitellut millonkin olevani. Ton kohelluksen jälkeen otettiin niistelyt vielä muutamaan otteeseen. Kunhan vaan muistasin pistää varpaat siihen suuntaan mihin ollaan jatkamassa matkaa kun sitä niistoa teen niin hyvin menee. Muutamalle esteelle sasin ihan oukkidoukki niistot aikaiseksi. Onneksi sentäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti