Lappalaisryhmässä oli infoa syksyn hallikaudesta, sellaista haetaan / kysytään perinteisesti taas okk:n hallista. Mutta tänä vuonna en ajatellut osallistua siihen, viime vuonnakin pääsin niin huonosti niihin treeneihin, että mitä turhia (sitä maksamaan). Sen sijaan tosiaan ajattelin ottaa syksylle (syys-joulukuulle) taas vapaavuoro-oikeuden ko halliin. Käydään sitten omatoimihömppäilemässä siellä jotain niin koirien kuin itsenikin virkistykseksi. En tiedä vielä mitä harkkaillaan, mutta sen näkee sitten pala (käynti) kerrallaan.
Hakutreeneihin Kiki ei ole päässyt sen alkukesän hakukurssin jälkeen. Ensin ei napannut ja sitten oli kiireitä ja sitten reissu ja sitten vaan kauhian kuuma. Ja nyt on juoksu. Paimentamista mennään kokeilemaan loppukuusta ja jäljen alkeita aletaan opettelemaan syyskuussa.
Vaikka kaikki tavoitteellisuus on kuollut -tai hyvin pitkässä koomassa- niin temppuja (ja tokojuttuja) tehdään edelleen suurinpiirtein päivittäin. Kilpailu/koehimo on kadonnut itseltäni enkä jaksa panostaa mihinkään lajiin niin, että pitäisi päästä kisa-areenalle koiran kanssa. Kesän näyttelyt osoittivat, että Kiki voi mennä pelkotilaan myös muuallakin kuin jossain tietyssä hallissa. Kaksi kertaa "ison kehän" aikaan se säikähti jotain eikä ollut ns oma itsensä. Tromssassa kokoomakehässä se säikähti jotain ja kun koirakot tulivat isoon kehään niin Kiki pyrki vain pois. Samoin Porissa se säikky kun kuulutukset ujelsi (tuuli särisi mikkiin ja ääni kiersi ja rahisi), ei tosin ihan niin säikyltä näyttänyt kuin Tromssassa. (molemmissa nlyissä se oli rotu/normikehässä ihan reipas/iloinen).
En näe mitään järkeä siinä, että kävisin enää säännöllisesti paikassa missä Kiki pelkää, esim se viime talven Kempeleen halli. Okk:n hallia se ei kokenut samanlaiseksi joten ajattelin uskaltaa vielä ottaa sinne sen vapaakortin (ja onhan mulla vielä Nemi joka tykkää humputella siellä, jos Kikiä alkaa hirvittämään). Enkä voi tietää miten Kiki reagoi eri halleihin, joten turha kuvitella, että voisin käydä jossain kisoissa (jotka nykypäivänä järjestetään enimmäkseen halleissa).
Olen päässyt jo sinuiksi asian kanssa, siis sen etten enää edes kuvittele olevani "tosi harrastaja joka tähtää kisoihin (ja käykin niissä)". Nautin koiraelossa nykyisin ihan muista jutuista, samalla tuo on vapauttanut minua olemaan rennompi koiralenkeillä (en pode jatkuvaa ahdistusta ja itseinhoa siitä etteivät koirani aina osaa käyttäytyä sivistyneesti).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti