Esteosaaminen

Kävin sunnuntaina alkupäivästä reenustelemassa Nemin plus partacollie-kasan kanssa.

Nemin kanssa tein pujottelua ohjureilla (hypyn tai putken kautta sekä vähän kulmia), pysäystä parin hypyn kautta (en vieläkään oikein tiedä otanko siihen sen sihinän vai jotain muuta äänimerkiksi). Sekä kaikkia kontakteita jonkun esteen kautta tai ilman. Aina juoksin ohitte ja hytkyin. Yhellä kerralla Nemi tuli keinusta läpi, kun huomautin niin seukki kerralla jäi vähän "ylös" kontaktialueelle josta ohjasin sen oikiampaan paikkaan. Keinulla pitää muistaa sanoa vielä "kirraa", unhotin sen kun puomilla se ei tarvi välttis enää sitä pysäys käskyä tietää kyllä muutenkin mitä kuuluu tehdä.

Lisäksi riekuttiin vähän ts Nemi oli rennossa reenitunnelmassa ja jopa juoksi lelu suussaan ympäri hallia

Kiitämme Maissia nakeista!

Syy vai seuraus

Yhdistelmä omatoimiagitreenejä lenkityksineen plus pr-tehtävät Oulun torilla rikko mun oik.jalan. Luulen että syypää on ihan perusseisominen (pari tuntia). Nemi oli pätevä reenaaja ja hurmaava pr-koissu :)

Synttärit

on sunnuntaina, nimittäin blogini täyttää 14.2.10 jo 4vuotta?!?

Aurinkoista ystävänpäivää kaikille Merriliinin ja Nemiliinin kavereille (no joo allekirjoittaneen myös )!

t:Kaisa

Nemin ratareenit - torstaina 11.helmikuuta

Niin ne reenit. Kyseessä oli 22 esteen hyppyrata. Ei ihan mitään 1-luokan peruskamaa ollut se rata... vaikka ehkä se oli iisimpi kuin ti-ke -iltojen riemastus.

Aluksi tein siis pirkotuksen, joka ekalla kerralla toimi hyvin. Pääsin kakkosputkelle asti, jonne koira kosahti väärästä päästä sisään. Vekitys epäonnistui. Koutsi oli kummissaan mun pirkotuksesta ja liikkumisesta - joten oltiin sitten tohkeissaan tosta pätkästä tohon asti

Pirkotuksen uusintayritys meinasi mennä plörinäksi, Nemi rupesi häiriintymään sekä maassa istuvasta koutsista että verhon takaa tulleesta ryhmäläisestä. Jahka koiran pääkoppa oli taas kasassa ja ohjaaja hivenen ohjasikin koiraa -sieltä kaukaa- ottamaan sen (olikohan) kolmos hypyn niin homma taas rullasi. Kunnes unhottu tehdä valssi sinne toisen putken jälkeiseen hyppyosioon (ei eka hyppy vaan toinen). Sain koiran kyllä tulemaan ne kaksi hyppyä, mutta sen jälkeinen koiran linja oli niin pässi että koira livahti väärin taas putkeen. Jonka jälkeen pituudelle meno oli aikasta kurjasta kulmasta. Sain koiran kuitenkin sinne ja sitten renkaalle ja putkeen (tällä kertaa rata siis niin että renkaan jälkeen tosiaan paahdettiin sinne putkeen). Putken jälkeen oli kääntö hypylle eli koiraa piti huhuilla (jotkut fiksummat toki kertoivat koiralle ennen putkeen menoa että sen jälkeen käännytään) tulemaan hyppyä kohti. Jotenkin räpelsin sen hypyn ja siitä pari seuraavaakin hyppyä. Näistä jälkimmäinen ei tuntunut kovin hyvältä tai ei tullut kovin nätisti. Nyt oli kuitenkin hieman enemmän Taisteluhenkeä, jotta ohjasin koiran sille 17 (?) hypyllekin. Siitä koira putkeen, pussiin ja kepeille. Jäin tuossa kohtaa liikaa hidastelemaan joten koira väikötti että mihin kepeille?!? joten siinä tais tulla jotain sotkua. Keppien jälkeen leikkasin takana hypylle ja käänsin koiran maalihypylle. Mikä oli ehkä hieman tökkö. ts koira taisi ottaa yhen ylimääräisenkin hypyn siinä ohimennen...

Toisella, tai myöhemmällä jok tap, kierroksella se toisen putken jälkeinen valssikohta onnistui nappiin ja sain koiran kolmanteen putkeen oikein sisään. Neljännen putken jälkeisen hypyn yritin tehdä jollain ihmisnuolen tapaisella, mutta Nemi lensi vähän kauas eli niitä pysäyksiä pitää reeniä paljon lisää. Kuulemma olisi voinut onnistua paremmin jos olisin ollut pysäyttämässä/kääntämässä koiraa hypyn toisella puolen. Nyt olin kuitenkin jatkoa ajatellen paremmin sijoittunut joten ne pari seuraavaa hyppyä sujuivat paremmin. Putki-pussi kohdalla liikuin joutuisammin niin ehdin pujotteluunkin kunnolla auttamaan koiraa - tosin koiralla oli niin kova vauhti jotta sotkeentui ohjureihin ja rytmi katosi. Siitä sitten virheen korjauksella pujoon uudestaan ja kun koira oli vielä pujossa niin meikä teki valssia! (pujo oli nyt vähän hassusti niin että siitä ei ollut kuin metri tai korkeintaan kaks siihen rajaverhoon) siitä valssaten siis koira niille parille vika hypylle.

Jotta jollen nyt ihan heiniä hatusta syö niin toisen rallatuksen ainut virhe oli tuo keppisotkaannus. Ihan loppuun otettiin vielä putki-pussi-pujottelu jonka Mari palkkasi, jotta saatiin nuo kolme estettä menemään sujuvasti. Hieman hias oli vauhti kepeillä ts ei normia Nemi vauhtia mutta luulen sen johtuneen sekä siitä "seinästä" (aka verhosta) että siitä että Nemillä oli kaksi työntäyteistä aksa-iltaa peräperää.

Mutta olipahan hyvä agi-reeni viikko. Kiitti koutseille taas!

Ylikunto

"...agikunto ylikunnon puolella"

"... mitä sulle on tapahtunut ?"

Ensimmäinen kommentti ennen torstai-illan harjoituksia ja jälkimmäinen reenien jälkeen. Eri ihmisten taholta tosin. Ja vaikka muuta väitin (ts oletin), niin mulla ei ollut to-iltana tai tänään jalat hajalla! Ihme. Ehkä se johtuu siitä, että mä "verryttelin" tiistai- ja keskiviikko-iltoina Mikon vetämissä agireeneissä. Niin nuo eiliset harkat koutsasi Mari.

Mitä tässä nyt sitten siunaillaan on se, että kuka tahansa minut agi-kentällä nähnyt tietää että minähän en liiku. Edes fyysisten vajaavaisuuksieni sallimissa rajoissa. Enkä luota siihen että kyllä se koira sieltä tulee tai kyllä se koira osaa tehdä sen asian/esteen ilman että jäisin viereen kummastelemaan tapahtumaa. En "voi" tehdä asioita ajoissa tai siirtyä eteenpäin... kun en vaan voi. Niin kerta. Ja aina mua saa olla "potkimassa persuksille" että ala painua jo! Mikä on kyllä erittäin hyvä asia, siis se että sanotaan.

Mainio asia tässä yhteydessä, muun muassa, on se, että edistymistä voi tapahtua. Montako vuotta Jotkut ovat sanoneet (agi-reeneissä) "liiku! liiku!" ilman sen suurempaa reagointia?

Epäilevänä Joonaana olen kyllä eittämättä vakuuttunut, että huolimatta eilisestä hyvästä illasta ja sattuman oikusta niin tuskin tästä nyt vielä vallan tapaa tulee Mutta kuten sanottua, toivo elää!

edit: ainiinjoo, olinhan mää rohkeekin. Sekin vielä sinne vaan lähdin ihan pokkana pirkottelemaan jonnekin 4.-5. esteen paikkeelle. En aluksi muistanut edes ajatella että "voi hyvänen aika enhän mää näin voi ja tohdi tehdä" ja koira tuli kuin unelma ja mä pistelin tossuja toisen eteen niin kuin en ikinä ennen... (kunnes kosahti, siitä lisää hetken päästä toisessa raapustuksessa)

Vilisee

Mun päässä nimittäin sillä reenailin saman radan ensin tiistai-iltana Merrin kanssa ja sitten keskiviikko-iltana (tai alkuillasta) Nemin kanssa. 26 esteen rata mikä oli tarkoitettu 2-3 luokkalaisille. (!) Niin sitä vaan päästeltiin Nemin kanssa menemään... ei kyllä nollana menty, mutta hirrmu taitava likka se on kuitenkin. Ja sen vahvuuksia on ne mitkä on Merrin heikkouksia, joten ne sitten tuntuvat erityisen kivoilta kun on ensin    toisen kanssa ja sitten toinen vaan liiiitäää...  kohti sellaista vaikeutta mitä sen ensimmäisen kanssa ei ole tarttenut murhehtia alkuunkaan. Ja allekirjoittanut on taas niin myöhässä että Mutta silti se irtoava koira on ilo!

Nemillä oli siis eilen korvaavuusvuoro.

Molempien reenejä oli koutsaamassa Mikko.

Päänhakkaamiskuvasta huolimatta Merrinkin reenulit tuntuivat kivalta. Ensin tosin tuli niitä tökköjä kun yritin leikkauksia mitkä eivät tod toimineet. Mikon hyvillä vinkeillä sain radan menemään paljon sujuvammin. Pujottelun Merri haki hyvin, vaikka epäilin sitäkin aluksi. Kulma oli vaikea. Mutta Merripä ei kestänytkään sitä loppua, kun mun askellus muuttui väkistenkin loppuosassa pujoa eli siirryin leveyssuunnassa kauemmaksi kepeistä ja Merri ei kestänyt sitä. Joten mun oli pakko jäädä hengaamaan pujon lähelle enkä voinut kiitää eteenpäin (edes sitä vähää mitä oisin uskaltanut).

Loppu "suoralle" mietittiin mikä neuvoksi, mihin kohtaan leikkausta/persjättöä. Tökköä tuli aluksi. Paitsi sitten kun loppuun jätettiin palkka - p-jättöön ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia. Leikkaus toimi tosi hyvin. En todellakaan muista milloin Merrillä olisi ollut sellainen vauhti - siis agikentällä.

Nemin kanssa taasen... pari ekaa estettä samalla tavoin kuin Merrin kanssa. Ensimmäinen ilon aihe ja huomionarvoinen seikka itselläni oli se, miten Nemi lähti irtoamaan sinne kutoselle. Toisin kuin ed iltana niin mun ei tarvinnut saatella koiraa sinne vaan pystyin siirtymään seiskalle. Ekalla kerralla otin koiran sieltä puolivalssilla kasille ja yritin mennä vasentapuolta hyppyjä kohti putkea. Mutta se mikä oli toiminut aiemmin Merrin kanssa ei toiminut Nemille. En ehtinyt mihinkään ja tuli pyörimisiä jollekin hypylle. Joten valssi 7lle, tosin ekalla kerralla tein valssin ihan liian kauas joten plörinäksi meni. Mutta kuten kehoitettiin, tein valssin lähelle siivekettä niin johan oli parempaa. Sitten kehitettiin mun uskallusta liikkua, ts lähteä liikkeelle nopeammin. Ja kun liikuin edes hitusen aiemmin niin koira ei pyörähdellyt vikan hypyn kohalla ennen putkeen menoa ja putkeenkin sujahti empimättä. Niin pienestä se voi olla kiinni - olipa siistiä!

Sitten kun oltiin saatu rata tuonne asti sujumaan niin saatiinkin taistella pätkää putkesta putkeen (välihyppyjen kautta). Mä ajattelin liikaa että IIK! VÄÄRÄN-PÄÄN-PUTKI ja mulla oli kiire väärässä kohtaa joten vedin koiran sinne väärään-väärään päähän aika monta kertaa (omalla juoksu ja liike suunnallani). Siispä vekkiä tekemään, mikä taisi onnistua kerran. Muilla kerroilla en muistanut/ehtinyt  tekemään sitä vekkiä tai tein sen liioitellusti ja työnsin koiran mihin sattuu. Päällejuoksuna se taisi lopulta toimia parhaiten.

Seukki hypyissä ei ollut muuta ongelmaa kuin mun hitaus/kiihdytys.

Kepeistä sanoin Mikolle, että en usko Nemin osaavan tuollaista kulmaa. Nemille käytettiin ohjureita. Ensin pelkät kepit suorasta lähestymisesta - palkalla. Sitten vaikeutettiin kulmaa, koko ajan palkalla. Ja lopulta niin että jätin ohjauksen päälle ja jatkoin matkaani kohti pussia. Voihan virsta! Koira ei karannut kepeiltä pois vaikka mä jatkoin matkaa. Tätä kohtaa piti hieman takoa, siis mun päähän, että mä voin liikkua eteenpäin vaikka koira viel on ed esteellä eikä mun tarvi pelätä (etteikö se selviäisi siellä ilman että mä oon vieressä) Lopuksi nimittäin tehtiin pujoa ilman palkkaakin ja koira silti työskenteli loppuun asti. On se aarre

Tässäkin kohtaa on sumua mielessä, eli tulikos se Nemi vikalla kerralla pujotteluun ihan hypyn kauttakin? ei voi muistaa. Mutta ainakin hyvin läheltä hyppyä eli siitä kulmasta sujahti sisään jok tap

Loppu oli hyvä! pussi-putki-pituus (jolla vähän ootin jotta sain koiran putkesta pituuden suuntaan) - rengas ok. Koira ei menny renkaan eessä oottavaan putkeen, kun käänsin/käskin sitä oikeeseen aikaan. Jonkun hypyn kohilla leikkasin takana. Ja Nemi kiisi kohti maalia - vaikka siellä ei ees oottanu palkka. Sinne se kakru vaan lensi!

Tippuu se, karva nimittäin

Vielä ei näy nykäistäviä tuppoja, mutta otin asiakseni harjailla koiria hieman eilen. Nemin harjaussessio kestikin hieman kauemmin. Onpa kumma että tuntuu kutittavan... Oletin ja odotinkin neidin tiputtavan karvansa jollain tahdilla leikkauksen jälkeen. Nyt kun operaatiosta on reilu kuukausi niin joutaa karvatkin jo tippumaan.

Nää kaikki oli MUN!

Lightia pöytään

Ostin molemmille koirille, ts yhteiseksi, ruuaksi Nutron light'ia. Säkin tyhjennys alkoi tänään. Jotta kahtotaan mihin asti piisaa. Annostus per koira per ateria kenties puoltoista desiä - täytyy vähän kahtella tilannetta ja tunnustella mikä on se suhde karvan ja luitten välissä.

"Ylipainoisille ja tai ei-aktiivisille koirille" luki säkin kyljessä. Noh, Merri ei ole ylipainoinen ja monien mittapuiden mukaan ei varmaan Nemikään. Eivätkä nuo tod ole ei-aktiivisia. Mutta syöppöjä ja lihomiseen taipuvaisia kuitenkin jos asiaan ei kiinnitä huomiota. Toisaalta en myöskään haluaisi laittaa vain kahta muroa ristiin niitten lautaselle, joten toivoa sopii että tuota lahismuonaa uskaltaisi syöttää vaik just 1½dl / ateria. [normisti syövät siis 1dl/ateria]

Toisaalta talvella tarvivat enempi sapuskaa kuin kesällä, vissiin lämmityskuluinakin menee jonnin verran muonaa...

***

Käytiin viikonloppuna Raahessa, jossa oli hoidossa myös Veera-koira. Nemi löysi välittömästi Veeran kuivamuonasäkin, kuulu vaan rouske kun löysin koiran itseteosta pää säkissä. Tuon jälkeen säkki toki siirrettiin muualle (minne koirat eivät ylety), mutta Nemi oli hetken aikaa sitä mieltä että tutkitaanpa asunto kunnolla. Mistä tahansa voi löytyä ruokaa

Veera (labradori-mix).

Sunnuntai harrasteet

Käytiin korkkaamassa omatoimi treenailut Ad-hallilla eilen alkuillasta/ loppuiltapäivästä. Reeniseurana parcol-Kossi, parcol-Soppa & borcol-Numminen.

Merrin kanssa tein putkeen ja pujotteluun irtoamisia sekä valinnaisilla ohjauksilla ratapätkää mikä kentällä oli valmiina (hyppelöitä ja putkia).

Nemin kanssa tein erikuviolla putki-aita -rataa, kunnon usvatuksella. Nemillä pidin rimat samoilla korkeuksilla kuin Merrillä. Välillä Nemin rata päättyi aahan eli hirmuisella vauhdilla aalle ja aina nappi alastulo.

Lisäksi teimme pujottelua ohjureilla. Ensin remmissä ja sitten ilman remmiä. Kiitos MariJ:lle namin vartioinnista

Kiitos kavereille seurasta, otetaanpa taas uusiksi.

Reenulit

Nemin reenulit oli eilen. Neuvonantajana oli tällä kertaa Mikko.

Harkattiin pöytää - ! oho, sellainenkin este on olemassa. Milloin lie on sitä viimeksi otettu. Pistin pöyälle namin, jotta este veti puoleensa ja jotta sain koiran pysäämään. Ensin otettiin estettä yksittäin ja sitten vauhdista putken kautta. Toisin kuin Merri -varmaan ikuna- niin Nemillä saattaa olla niin kova vauhti, että vaikka se yrittäisi niin jarrutus ei toimi pöydällä vaan luisuu siitä yli. Joten hiastusta jo ennen pöytää niin hyvää tulee. Pöydällä pitäisi myös pyrkiä siihen että voi saman tien liikkua itse jatkon kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan, ilman että koira häipyy pöydältä. Onneksi agissa tupla ja tripla käskytys on sallittua

Keinua yksittäisenä, ei tehnyt 2:2:ia mutta tuli reippaasti loppuun asti ja pysyi esteellä. Käytössä oli se puukeinu. Otin ohjatusti kontaktiosan kun halusin ne varpaat oikiaan paikkaan ja vahvistuspalkkailin koiruutta siitä.

Aata tehtiin pituuden kautta, ohijuoksuna ja takana leikkauksilla.

aita-rengas-putki -reeniä niin että renkaan kohilla ohjattiin eri tavoin, takana leikatan, vastaanottona ja normina yhtäaikaa menona.

Kääntämistä pituudelta. Siinä itselläni oli vähän hahmotusvaikeuksia. tätä otettiin myös putken kautta. Tein jopa pari jaakotusta siinä - ihan ihmeellistä, että koira lähtee suorittamaan esteen jaakottaessa ! Joku toinen samantalouden koira ei tod lähtisi!

Pujottelua ohjatusti ohjureilla. Ohjurit oli pujossa sekä alussa että lopussa. Nemi oli hihnassa kun eihän se syksyllä kerennyt ohjureihin tottua kun ne oli vain kerran tai pari. Palkka (nakki) ootti lopussa. Eka sönkötin itse, mutta näytti varmaan niin sekavalta, joten Mikko otti hihnan niin ei mennyt homma sen takia pipariksi. Alkupään ohjureihin Nemi tottui tosi pian ja vauhti kiihtyi loppua kohti, mutta sitten ikävät ohjurit olivat taas tiellä ja koira koitti hyppiä pois esteeltä. Ohjasin koiraa hieman kädellä ja kehuin kun meni oikein, joten rupesi tuo loppukin sujumaan. Lopulta kun homma toimi remmissä niin koira pääsi jo irti pujottelemaan. Selvästi Nemi mietti tuota loppua (se on niin hassu koira kun siitä näkee kun se oikeen kovasti tuumailee). Ja sitten otettiinkin jo hypyn kautta ja parin hypyn kautta. Siis aita-takaahyppy-pujo.

Lopuksi tehtiin vielä pientä rataa:

hyppy - rengas - (vastaanottovalssi) - putki - pöytä - kipakkakäännösvalssi - pituus - kauimmainen pää putkesta - pöytä - pituus - persjättö - rengas - aita ja a.