keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Tekniikka pistää pään pyörälle



Eilen alkoi taas Active agitus Nemin kera. Tällä kertaa ryhmään kuuluu meidän lisäksemme australianpaimenkoira, pitkäkarvainen collie ja partacollie (ainut joka oli myös aiemmassa ryhmässämme).

Ensin harjoiteltiin jaakotusta. (tadaa! Vihdoinkin mullekin opetettiin tuo nyky-agin muoti-ilmiö) Joka sujui paremmin kun uskalsin toivoakaan. Tosin tein niin, että jätin koiran vähän kauemmaksi istumaan ja menin itse aikalähellä hyppyä. Tässättelin (jolloin koira hieman hyppi ihmeissään (ei siis suoraan hypyn yli) kädellä ja sitten heitin koiran hypyn yli ja vaihdoin kättä. Siis tuossa tässäily-vaiheessa selkä estettä kohti. Jahka luotin koiraan niin homma toimi yllättävän kivasti.
Hyper-hankalia tuollaiset kun pitää vain uskoa siihen, että koira toimii.

Jaakotus oli toiselta puolen (eli siis koira vasemmalla kädellä esteen yli) hankalampaa.. Mutta kaippa se siitä.

Sitä tehtiin sitten myös vauhdikkaammin, eli koira hypyn taakse odottamaan, liikkeelle - kääntyminen & tässätys ja koiran ohjaaminen hypyn yli ja matkan jatkaminen takaisin sille hypylle mistä lähdettiin liikkeelle. Ekalla kerralla koira pääsi liian pitkälle ennen kuin jatkoin matkaa, odotin sitä liikaa tms. Toisella kerralla sujui jo paremmin. Mutta kummallakaan kerralla ei mennyt putkeen mikä olisi odottanut tosi lähellä Ja minen kytännyt koiraa vaan vain toivoin että se tekisi edes osittain niin kuin piti.


1-3 jaakotuksena ja a-c pyörityksenä (varsinainen pyöritys c:llä ja jaakotus 2:lla).

Seuraavaksi tehtiin pyöritystä, minkä olisi pitänyt olla juurikin niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Mutta mikä oli mulle ihan käsittämättömän vaikeeta. Tein valsseja valssien perään, tai jotain jaakkojen sovellutuksia. Vasta kun homma otettiin 3 esteen harjoitukseen niin tein niin kuin piti, mutta sitäkään en kyllä itse edes tajunnut. Oh my God!


Eli.. koitan itselleni selvittää asiaa, teidän muiden ei tarvitse edes yrittää pysyä juttujeni perässä
Koira jätettiin istumaan about tuonne missä kuvassa on k ja itse mentiin o:n kohdalle eli keskelle hyppyä. Otettiin koira vastaan (tässä tapauksessa) niin, että koira oli ohjaajan oikealla puolella ja otettiin se just ennen hyppyä vastakkaisella (=vasemmalla kädellä) haltuun ja ohjattiin hypyn yli ja sitten vaihdettiin ohjaavaksi kädeksi oikea ja kun koira tuli siivekettä nuollen pois hypyltä niin jatkettiin matkaa niin, että koira oli edelleen oikealla puolen. [tässä kohtaa tein koko ajan valssin, se kun on niin tuolla selkäytimessä]

Vaikeaksi nämä tämän kertaiset tekniikkatreenit tekivät mm se, että jos en itse mennyt ihan hypyn lähelle keskittymään tekniikkavimpautukseen vaan kuvittelin joko lähteväni koiran kanssa yhtä matkaa tai edes hieman kauempaa hypyltä niin Nemi oli jo aikaa sitten suorittanut esteen ... ennen kuin mä ehdin kissaa sanoa. Viime aikojen vippaus (ohjaaja ei liiku minnekään) treenin tuloksena Nemi lähtee tosi hyvin hakemaan hyppyä... joten mihinkäs minä siinä muka ehtisin mitään tekemään.

Toinen juttu on se, että allekirjoittanut ei ole vielä sisäistänyt näitä eri tekniikoita... joten tän blondin pää alkaa olla jo aika sekaisten. Ja tekniikoita tulee varmasti vielä paljon lisää, huhhuh. Saas nähdä kuinka monia kaisoja kehittelen niistä

Itsekseni harkkasin a:ta, jonka alla oli putki. Ensin tein yhdesti hihnassa ja sitten loput kerrat irti. Nemi teki hienon pysähtymisen (ja pysymisen) joka kerta. Lisäksi treenin hieman pujottelua.

Säikähdys ja hiontaa


Tiistaiaamuna kävin hakemassa Tuijan, Karkin & Maijan kyytiini ja ajelimme Auran majalle. Ottaessani koirat autosta (tulivat luvan kanssa, eli ei siinä mitään) Nemi ampaisi niin nopeasti katsomaan Karkkia & Maijaa että törmäsi (ilmeisesti) peräkoukkuun. Koira huusi ja hyppäsi saman tien takaisin takapenkille. Pienen sähläyksen jälkeen sain Merrin takaisin autoon ja Nemin auton ulkopuolelle, jotta pystyin tarkistamaan todelliset vahingot. Nemi ontui toista etujalkaansa. Tuija tarkisti koiran muttei löytänyt siitä mitään omituisuuksia, sitten kävelytin hetken koiraa.. joka oli kohta oma itsensä eli ei ontunut ja pomppi mua vasten eikä ollut moksiskaan. Onneksi selvittiin säikähdyksellä (toki tarkkailin koiraa lopun päivää mutten huomannut siitä enää mitään erikoista - kohelotohelo taas kerran meni vailla ajatusta täysillä johonkin ja tällä kertaa sitten törmäsikin..).

Käytiin ensin pururadalla (ei kovin puruinen) lenkillä ja sitten pistin Nemin autoon ja tokotin hieman Mersuliinin kanssa.

Ajattelin aloittaa ns helpolla eli liikkeestä maahanmenolla. Mutta mitä tekee koira? Se seisoo. Voi pyhäsylvi! Älä koskaan reeni pari päivää ennen koetta!
(sain mä onnistumisenkin lopulta aikaan ja tein vapaampia maahanmeno sulkeisia)

Seuraamispätkät menivät hyvässä kontaktissa, huonoin perusasennoin. Eli ei uutta uutisissa, muuta kuin olen tyytyväinen että kontakti riittää jo pidempiinkin seuruuksiin.

Otin muutamat kaukot, hieman oli yli-innokkuutta ilmassa. Palkkailin joko ekasta maahanmenosta tai maahan-istu. Eli en liikututtanut koiraa useampia käskytyksiä, jotta se ois sopivan rauhallinen.

Luoksetulossa otin muutaman läpijuoksun ja heittelin palloa, pienen tovin jo seisoo ennen kuin heitän pallon. Eli malttia on tullut vähän lisää. Saas nähdä millainen on sitten se koearpa.

Noudossa on edelleen yli-innokas hakemaan kapulaa. Eli varastaako noutoon vai otanko ylimääräisen käskyn paikallapysymiseen ennen hakua. Tuo kapulan mun eteen, kun tarttis lisä käskyn siihen että tois sivulle .. ja sekään ei suoraan ois priimaa. Joten toistaiseksi siis näin. Pitää säätää tätä sitten joskus.. (ei just nyt kun koe on yli-ylihuomenna).

Seisomista en ottanut jottei sekottus taas arvontaliikkeistä. Ne iänikuiset murheenkryynit.

Noh, onneksi tämä ei ole niin vakavaa..

Syksyn toko-ohjelma (Merri)


"5.10. Halliin tutustuminen, kontakti, perusasento + seuraamisen
liikkeellelähdöt.
12.10. Maahanmeno, hyppy.
19.10. Luoksetulo, seuraamisen käännökset.
26.10. Nouto, seisominen.
2.11. Hyppy, häiriötreeni.
9.11. Kaukokäskyt, seuraamisen temponvaihtelut.
16.11. Maahanmeno, merkki.
23.11. Ruutu, nouto.
30.11. Istuminen, seuraaminen.
7.12. Kaukokäskyt, ohjattu nouto.
14.12. Minikisat.

Jäämme joulutauolle 14.12. treenin jälkeen ja aloitamme tammikuun toinen
sunnuntai."

Metsäretki


Viikko takaisin otettuja kuvia Merristä & Nemistä. Kuvaaja: Minna Väänänen.


TK1
KANS & POHJ & FIN & S & N & PL & LV MVA &
PL V-06 & PZV-06 & MV-06 & LV V -07 & BALTV-07Little Honeys Darfi aka Merri


FIN & S MVA
Herding Instinct's Divan Nemi aka Nemi













Kiitoksia Minnalle ihanista kuvista!


torstai 25. syyskuuta 2008

Kannustusjoukot


Illalla allekirjoittanut hyppää Activen bussiin ja huristelee kohti Helsinkiä. Viikonloppu vietetään hyvässä seurassa nauttien agiliitelyn hurmasta yleisön puolella eli katsellen Agilityn MM-kilpailuja Helsingin jäähallissa.


(koirat jäävät Eetun kanssa kotio)


Ensimmäiset merkit


siitä, että Neminkin karva tippunee taas piakkoin pois oli havaittavissa eilen, kun koiran selässä oli muutamia irtotuppoja... Sopivasti tietty kun on pari näyttelyä tiedossa lokakuulle. Karvantiputtamisaloittelu kuitenkin sillä tänne ylös, että voin tarkkailla onko juoksun aloittamisen kanssa taas jotain tekemistä näiden karvojen suhteen.

Pimiää


Tämän kertaiset tokotreenit olivat nurmikolla agikentän ja mökin välittömässä läheisyydessä, koska tokokentän valot eivät toimineet.

Paikallaolo otettiin niin, että oltiin näkyvillä. Ensin Merri lähti perääni, kun kävin palauttamassa sen paikalleen, pysyi ihan hyvin. Mutta nousi kun tulin vierelle, tai noh, ei ihan heti, mutta ennen kuin kuului "käsky". Sitten tein vähän maahan -sivulle, treeniä...

Emman valvovan silmän alla otettiin luoksetuloa ja seuraaminen. Luoksetulossa tein yhden harhanäytön, ja muut heittelin pallon heti. Mielestäni Merrin pysähtyminen on parantunut viime viikkojen aikana. Mutta liike on siltikin hieman "herran haltuun" joten saas nähdä kuinka meitin käy Jyväskylässä..

Seuraaminen meni tosi hyvin! Merri piti (tai ainakin lähes) koko ajan kontaktia ja oli hyvin menossa mukana. Vieläkin kaikki mun käännökset ei ole tarpeeksi skarppeja (teräviä), ja mä kävelen kuulemma jotenkin kummasti vinoon ("käännyn" koiraan päin) vaikka en edes katsonut koiraa. Perusasennot vinoja.. kuinkas muutenkaan.

Itsekseni tein pimenevässä illassa kaukoja (palkka joko suoraan istumisesta tai istu-maahan ja palkka), liikkeestä seisomista - jossa naksuttelin tuota seisomista.. Tää oli parantunut ihan kamalasti, huippua! Ja muutaman kerran lähi etäisyydeltä (viis metriä?) luoksetuloa niin, että heitin namin (puolikas lauantaimakkarasiivu) palkaksi - toimi tosi hyvin! (siis ensin pysäytys ja vasta sitten palkan heitto)

Kiitoksia Emmalle kesän harkoista! Näkyilemisiin


Haukkiksen viimeiset


Tänään päättyi sitten Haukkiksen kesä-kausi Merrin osalta. Kiitoksia Jonnalle haastavista treeneistä ja hyvistä kommenteista kesän aikana 

Tämä kertaisen harkan aloitus oli samankaltainen kuin viimeksi kun olin harkoissa, eli sik-sak-hyppelyä. Jossa alussa tein pari valssia ja loput hoidin takaaleikkauksilla, joissa sai tehdä aika voimakkaita haltuunottokäskytyksiä jotta sain Merrin ajoissa kääntymään oikeaan suuntaan. Eihän se supersujuvaa ollut, mutta yllättävän hyvin sujui kuitenkin.

Jatkoradassa oli monta kinkkistä kohtaa, esim miten ohjata koira a:n sijasta putkeen (joka meni a:n alta) niin, että ehtii itse juoksemaan putken suun ohitse ennen kuin koira tulee putkesta... Tai miten saa koiran hakemaan seuraavat hypyt oikein eikä viimeistä takaahyppynä.. Miten koiran saa puomilta putkeen (joka oli ko kontaktin alla). Putkelta a:lle koira lähti ihan hyvin, joten ei tarttenut mua matkaansa avustamaan ja loppu menikin jo ihan nätisti.

Hiki tuli reenatessa, mutta ihan kivasti Mersu jaksoi toistoja...


Kuva-keikka



Haukkiksella reenailun jälkeen kävin nappaamassa Väänäsen Minnan kyytiini ja läksimme ottamaan (ts Minna otti, minä vain yritin toimia avustajana) kuvia koirista. Tässä yksi otoksista (myöhemmin luvassa lisää kuvatuksia):



Liukkaat kontaktit


Keskiviikkokin alkoi koirien kannalta mukavissa merkeissä, eli heti aamutuimaan suuntasimme Haukkikselle. Jälleen napattiin Pirkko & Nucca seuraksemme.

Tehtiin eteenmeno harjoitus aita - aita - suoraputki - aita. Jota harkkasin molempien koirien kanssa. Nemi eteni joka kerta tosi hyvin - esteiden kautta palkalle. Merri jätti ekalla kerralla menemättä putkeen, joten käskytin sitä ensin putkeen ja sitten eteen, jolloin meni ihan hyvin. Lisäksi tehtiin Nemille kerran niin, että otinkin sen toisesta päästä vastaan - ekalla kerralla se tuli ekasta hypystä ali (rima oli korkeimmassa kohdassa), mutta kun madallutin estettä niin tuli ihan hyvin kaikki esteet.

Lisäksi tein molempien kanssa pujotreeniä. Ja havaitsin, että Merri kyl hakee pujon ihan hyvin jos mun näyttö vaan on selkeempi eli se tietää mitä siltä haluan. Ja että Nemille avokulma on vielä aika vaikea. Toiselta puolen hakee ns yhtä vaikean kulman paremmin.

Puomi harkka päättyi lyhyeen, sillä kun rupesin kannustamaan (ja Nemi kiihdytti menoaan) koiraa esteellä niin sen tassut rupesi liukastelmaan... tällä kertaa koira pysähtyi kontaktille (ei tassuja maahan). Siitä palkka eikä uusintaottoja kun este kerta oli sen verta liukas.
A:lla kuitenkin otettin pari toistoa, jotka sujuivat ihan normaalisti.