Kiki the puutarhuri

Aina vain ahneempi

Jos luulin, että Merri on ahne. Niin sitten saatiin Nemi, jota jotkut kaverit kutsuivat joskus mustaksi jätesäkiksi :D se kun syö mitä vaan. Mutta sitten taloon tuli Kiki :o joka sai tänään ensimmäisen erän 10-viikkosmatolääkekuuristaan. Sahattiin lääke tänään sopiviin osiin (kolmeneljäsosa tablettia kolmena peräkkäisenä päivänä), tämän päivän annoksesta tuli kaksi palasta (ja muruja aamuruuan sekaan). Se höpsöahne koira söi ne lääkkeet kuin namit, ja vielä rouskutti menemään. Eikä nämä olleet edes mitään maksanmakuisia purutabletteja vaan semmosia buranan näköisiä kovia pötkölääkkeitä (matolääkemerkki taitaa olla Axilur).

Otin tänään yhdelle takapihalla hengauskerroista noutokapulan mukaan. Nemi oli tohkeissaan :o Tein sen kanssa muutaman pertsailun kapulan kanssa (annoin kapulan koiralle joka pyyläs sen kanssa mun viekkuun, nyt tuli hienosti viereen eikä jonnekin muualle).

Sitten tein pari "reeniä" kapulan kanssa Kikin kanssa. Se oli ihan intona siihen. Ote oli luja ("mun" "mää puren tätä nyt"), ei kuitenkaan veulannut (ei ollu sillä niin kauaa että ois ehtiny). Tehtiin muutama toisto ja lopetin kun koiralla viel oli himo kapulaan. Pitäisi katsoa jotain videoita miten pennulle opetetaan kapula juttuja :)

Tänään on oltu aika paljon pihalla. Ensin taas aamulla oisko ollu puol kuudelta aamupissa- & kakka. Sitten seittemän kahdeksan aikaan aamuruuan jälkeinen lenkki. Sitten tuhannen monta takapihalla hengailua (ja vähän etupihallakin kun haravoin sielläkin). Sitten käytiin päivälenkillä (kiki kakkas, nemi söi kaikenlaista). Sitten oltiin hetki sisällä ja mä luulin, että pentu nukahtas. Kissanviikset. Mentiin taas takapihalle. Kiki ois halunnut namit mun taskusta ja roikku mun hihassa ja millon missäkin. Oltiin pihalla aika kauan, Kiki touhus kaikenlaista - tai yritti purra mua. Kyllästyin, tultiin sisälle, ja se pissas lattialle. Siivosin pissan ja koira vihdoinkin nukahti.
Mutta nytpä se on jo herännyt ja syö jotain lelua (pitänee lähteä tarkistamaan onko jossain pissa...)

edit. tarttis saada pennun hampaat iskemään usiammin johonkin muualle kuin mun käsiin
(tuli huono kuva, mutta otinpa kuitenkin. puhdistin kädestä veren jollain lääkeaineella ja laitoin laastarin)

 

Kuvitelmaa

Mä kattelin talvella Nemille bh-koepaikkaa. Ei sillä, että oltas reenattu ;) Mutta kunhan aattelin, että pitäisikö sitä mennä itsensä häpäisemään sinnekin. Mutta kun niitä kokeita olisi ollut jokunen tässä kesän kynnyksellä näillä nurkilla. Niin nyt kun tuo penska on talossa niin ei puhettakaan, että multa riittäisi energiaa -tai aikaa- sen reenaukseen saati kokeeseen menemiseen. Varsinkin kun kokeen ajaksi pitäisi keksiä pennulle joku kaitsija (Eetu on sekä Kiimingin että Oulun kokeen aikana työmatkalla).

Kiki 10 viikkoa

Eilen.

Kiki heräsi viideltä (tai niillä main, ehkä jopa vähän ennen). Vein sen takapihalle, pistin hihnaan, koira meni pissalle. Hyppäsin vaatteisiini ja hengasin sen aikaa koiran kanssa pihalla, että se kakkasi. Keräsin kakan (ts 2 kakkaa, jotka sillä on tapana  tehdä) pussiin. Tultiin Kikin kanssa takaisin sisälle ja mentiin takaisin makkariin nukkumaan. Kiki touhusi pahvilaatikoiden ja lelujen kanssa hetken ja alkoi sitten onneksi nukkumaan eikä kiukutellut huutamalla tai muuten riehumalla.

Puhelin herätti puol seiskalta. Eetu lähti Nemin kanssa aamulenkille. Mä laitoin koirien nappulat turpoamaan ja käytin Kikin takapihalla. Odotin jonku aikaa ja annoin Kikille sitten sen aamuruuan ja lähdin sen kanssa kävelylle. Pentu pissasi ja kakkasi (keräsin ja vein roskikseen) ja tultiin takaisin sisälle. Eetu ja Nemi tulivat aamulenkiltä, pesin Nemin tassut, Eetu laittoi Nemin ruokaan virtsankarkailulääkkeen ja Nemi sai ruokansa.

Pakkasin reenikassin, pilkoin nameja. Ajeltiin Lipastolle, käytin koiria pissalla (Kiki kakkasi). Yks työkaveri tuli katsomaan Kikiä (silitteli jne). Pistin koirat takas autoon (Kiki häkkiin ja Nemi takapenkille). Ajelin Martinniemeen. Käytin koirat kävelyllä, kannoin Kikiä osan matkasta. Hain reenirepun autosta. Laitoin Kikin yhteen puuhun kiinni ja reenasin Nemin kanssa tok juttuja plus leikittiin muuten vaan yhdellä sen lempivinkuleiluista. Pistin Nemin kiinni yhteen toiseen puuhun ja otin Kikin reenattavaksi. Hetsasin sitä noutokapulalla ja heitin vähän matkan päähän, pentu tarttui heti kiinni kapulasta, kehuin, silittelin ja palkkasin (kapula oli tippunut jo siinä vaiheessa). Hieman oli yritystä ottaa kiinni vain jostain (laipasta), mutta ottipa tuo usiamman kerran otteen ihan oikeinkin ja kantoi kapulaa muutaman askeleen verran. Oltasko neljä toistoa tehty ja se oli sitten siinä - naperon tutustuminen noutokapulaan.

Irrotin Neminkin puustaan ja käytiin minikävelyllä. Ja ajeltiin apteekin kautta kotiin. Kävin ostamassa matolääkkeitä. Kotona ollessa käytiin x kertaa takapihalla hengailemassa (joko minä ja Kiki tai me kaikki kolme), tästä huolimatta sain siivota jokusen pissan lattialta. Martsasta tullessa laitoin puolenpäivän ruuan likoomaan ja annoin penskalle ruuan jossain vaiheessa ja käytin pikkukävelyllä. Ei tainnut kakata silloin. Iltapäivällä ajettiin ...

noniin. eihän tästä mitään tule tuon touhuvilpertin kanssa. nyt se keksi sälekaihtinten olemassaolon ja sen kuinka pihalla on niin paljon kivempaa.

edit. klo 14.40 uusi yritys. koirat nukkuvat - toistaiseksi.

Eli iltapäivällä ajeltiin yliopistolle hakemaan Eetu töistä. Käytin koirat taas pissalla lipaston parkkipaikan kulmilla. Tuon jälkeen tehtiin ensimmäinen testi, eli pistettiin molemmat koirat peräkontin häkkiin. Kiki käkätti aikansa, ei Nemille vaan vissiin väsymystä ja nukahti sitten. Nemi istua törötti toisaalla häkissä. Ihme ja kumma saatiin koirat ehjinä ulos häkistä. Kumpikaan ei rynninyt. Eetu nosti ensin Kikin pois häkistä ja antoi mulle ja sitten antoi Nemin luvan hypätä pois sieltä. Toihan on hankala kun autoon mahtuu vain yksi häkki, josta tulevat tietty samasta ovesta ulos eli homman on pakko olla hallittua. Etenkin nyt kun Kiki ei voi hypätä sieltä pois (sehän ois sille surman syöksy alas kun on ihan liian pieni semmoiseen toimintaan).

Kotona hengattiin jonku aikaa. Eetu lähti juoksulenkille. Mä siivosin lattialta muutaman Kikin pissan. Otin tämän videon:

(jossain välissä ruokin koirat, mutta en kyllä muista enää, että oliko se millon. ruokailuun liittyi tietysti ulkona käyntiä)

Pakkasin koirat autoon ja ajoin Kimmokkeelle. Huomasin, että Nemillä on silmäkulmassa pikkanen punkki - epäilen, että se tuli Martsan heinikossa pyörimisestä, mutta tokikin se on voinut tulla muualtakin.  Käytin koirat siellä pikkulenkillä. Kiki pissasi ja kakkasi. Nemi haukkui puuhun juossutta oravaa ihan pölijänä ja Kikin mielestä se oli hieman jännää. Kiki ei tainnut nähdä oravaa. Eetu lopetti juoksemisensa pururadan parkkikselle ja tultiin samalla kyydillä kotiin. Kotona Eetu nyppäs pinseteillä punkin pois Nemin silmäkulmasta, on se onni, että toisilla on vakaat kädet, mä en ois ikinä pystynyt siihen :o 

Illalla Kiki vielä tohotti lelujensa kanssa. Kävi jonku kerran takapihalla. Siivosin lattialta muutamat sen pissat. Sai iltaruokansa ja käytin sen pikkukävelyllä (kakkas) ja sen lenkin perään käytin Nemin vielä kävelyllä - kyllä aikuista koiraa on helppo taluttaa :) Kiki saattaa välillä jumia jonnekin, kääntyillä mihin suuntaan vaan. Maistella sitä sun tätä. Pyöriä jaloissa. Roikkua hihnassa jne.

Jos kerää puolikakkapussillista tupakantumppeja

...niin nappaako pentu niitä vähemmän jatkossa suuhunsa? Luultavasti ei, mutta voin hetken edes kuvitella, että teollani olisi jotakin merkitystä.

Keppi

Eilen tutustutin Nemin ehkä kuitenkin Kikin :D mittakeppiin. Meillä on siis (pitkäaikaislainassa) rautainen mittakeppi (pitänee ottaa siitä joskus kuva, on vähän ehkä erilaisempi kuin jotkut muut). Pistin sen muistaakseni noin 30 senttimetriin (siinä ei näy sentit, mittasin sen erikseen) ja houkuttelin Kikin kävelemään siitä alta. Ei ollut mitään väkisten vänkäämistä, ihan iloisesti pentu siitä namin perässä tuli. Tehtiin tämä mittakeppi alitusta muutaman kerran.

Nemin kanssa ufoiltiin eilen, ja siinä Kiki koitti avustaa myös. Tarjosi ihan intona istumista ja oli nyreissään kun en palkannut sitä joka kerta kun se istahti.

{tyyppi on taas pallomeressään eli lelulaatikossa, on se hassu eläin
edit. ja nyt se hassukoira sitten pissasi lattialle ja se piti siivota
sitten se nukahti hetkeksi -> jee, sitten se heräsi puremaan mua. elättelen toiveita, että se hetken joko leikkisi tai nukkuisi. turha toivo, nyt mun piti kieltää sitä ettei se menisi syömään telkkarin johtoja. palaan tähän ja muihinkin päivitysaiheisiin blogini osalta mitä ilmeisimmin joskus myöhemmin}

Ma-ti kännyräpsyt

Päivät ne vaan menee ja viuhuu. Pennulle kaikki on uutta jos  edes puolesta aion raportoida niin kiirettä pitää. Varsinkin kun tuon vilpertin kanssa ei tod ehdi koko aikaa koneella notkua. Jos ees jotain niin parilta päivältä kännyräpsyt:
*puhelimella epämääräisiä otoksia siksi, että tulee ees jotain kuvia otettua. Järkkärin kanssa menee säätelyksi ja jos samalla pitää vilkasliikkeistä pentua itsekseen vahtia/komentaa niin eipä siinä kykene joka tilanteessa järkkärillä kuvia ottamaan.

Wappupiknikki 2016

(lisäilen tähän jotain kuvia kun saan niitä editoitua - ja kertoilen ehkä jotain muutakin wapunvietostamme. se oli paljon muutakin kuin aiemmin mainittu taksikeikka)

h13/16

Harjailin Nemiä tänään kotvasen aikaa. Irtovillaa oli siellä sun täällä plus jokunen takkukin.

Ensimmäinen ja toinen taksikyyti

"Kikiä on perheen toinen koira näykkäissyt ja suun alueelta on tullut verta. Alaetuhampaiden tyvestä ikenestä löytyy pieni hampaan jälki. Muita vaurioita ei näy. Suun limakalvon haavat paranevat itsestään hyvin. Mikäli alue turvottaa tai Kikin käytös muuttuu, ottakaa uudelleen yhteyttä eläinlääkäriin." -Hoitava eläinlääkäri Miia Rosenqvist-Salo

Asiahan lähti liikkeelle siitä, että rapsuttelin Nemiä ja Kiki tuli mustasukkaisena hyppimään siihen likelle. Minä ja Nemi oltiin sängyssä ja Kiki hyppeli haukkuen sänkyä vasten. Yritin häätää Kikä pois vähemmän hyvällä menestyksellä. Nemi näytteli hampaitaan ja eipä aikaakaan kun Kiki juoksi uikuttaen huoneen toiseen laitaan. Oltiin Oulun keskustassa Scandicissa. Eetu piteli Kikiä ja pennun kuonoalueelta tuli verta. Verta oli roiskunut myös huoneen lattialle koiran rynnistäessä sinne toiselle puolelle huonetta. 

Kiitin onneani ja itseäni, että olen joskus tallentanut puhelimeeni ties mitä ell numeroita, myös muita kuin vakkarieläinlääkäriaseman numeron. Wappu ja sunnuntai, eihän sitä muu olisi edes auki kuin päivystys. Kuuntelin hissimusiikkia ja sanelin asiani lopulta automaattiin. En tykkä puhelinvastaajista, mutta nytpä ei ollut puhe siitä mistä minä tykkään. Ei kestänyt kauaakaan kun sieltä soitettiin takaisin. Sanottiin, että tulla klo 21 aikoihin, viimeistään 21.30. Kello oli tuossa vaiheessa 20.40. 

Otin Kikin syliin ja kävelin hotellin vastaanottoon ja pyysin heitä soittamaan minulle taksin, sellaisen taksin jonne voi ottaa koiran mukaan. Vastaanotossa ollut mies oli koiraihmisiä, joten pyysi taksin kiireellisenä ja oli muutenkin kovin ystävällinen. Taksi tuli ja me hypättiin Kikin kanssa kyytiin. Kiki matkusti hiljaa ja hienosti sylissäni. Poratielle matka maksoi hitusen yli 15 euroa. 

En ollut aiemmin käynyt ko paikassa, oliskohan se Oulun kaupungin eläinlääkäri?! Ilmoittauduin vastaanottovirkailijalle, joka otti tietomme ylös. Käytin Kikin puntarilla, pentu painaa 3,3 kg. (pannan kanssa) Odoteltiin aulassa, ei itseasiassa edes kovin pitkään. 

Päästiin eläinlääkärin huoneeseen. Nostin pennun pöydälle ja ell tutki koiraa. Että missä se haava oikein on. Karvat olivat päänalueelta kuivat, joten haava tuskin olisi missään siellä. Ei klimppiintynyttä verta missään tms. Lopulta hetken tutkittuaan ell löysi reiän, hyvin pienen sellaisen, tosiaan Kikin suusta. Ikenestä. 

Eikä Nemikään saanut tuomiota hullusta aggressiivisesta koirasta, koska ei ollut purrut purrut pentua vaan hammas nyt vain oli osunut pentuun (tai oli pienesti näykkässyt tms). Kiitin eläinlääkäriä. Olin onnellinen ettei pahemmasti sattunut ja maksoin käyntilaskun 82 euroa. 

Periaatteessa siis ns turha käynti. Mutta koska itse en tiennyt minne reikä oli tullut ja koska halusin varmistaa ettei käynyt pahemmin niin parempi oli varmistaa. Ja tulipahan testattua päivystyspalvelun toimivuus, matkusteltua pennun kanssa taksilla, sainpa tietää mitä pentu painaa jne. 

Selviydyttyäni ulos eläinlääkäristä soitin taksikeskukseen. Sanoin minne haluan taksin ja muistin kertoa tarvitsevani sellaisen kyydin mihin saa tulla koiran kanssa. Keskuksessa kysyttiin minkä kokoinen koira ja kerroin kyseessä olevan pennun joka matkustaa sylissä. Ei mennyt kuin ehkä viis minuuttia kuin taksi tuli. Taas pentu matkusti hyvin ja kyyti maksoi saman kuin mitä mennessäkin. 

Respassa juttelin vielä hetken sen saman vastaanottovirkailijan kanssa (hällä on karjalankarhukoiria). Huoneessa Kiki nukkui puoltuntia-tunnin, annoin sille sitten ruuan ja käytin iltakakalla. Pihalla se oli taas reipas ja komenteleva itsensä. 

Yö sujui ihan hyvin, neljän aikaan pentu heräsi ja pissasi lattialle (siivosin), sitten se leikki hetken leluillaan ja repi pahvilaatikkoa sekä söi puruluuta. Pissasi uudestaan (siivosin) ja alkoi sitten nukkumaan.