Juoksuako se koira nyt tekee?

Ajattelin pistellä havaintojani ylös, josko tälle hommalle olisi joku kaava tahi käyttäytymismalli ja joskus jatkossa olisin viisaampi. Tai sitten en. Eilen aamuyöllähän heräsin tosiaan siihen että koira (jompi kumpi mutta vahvasti epäilen Nemiä, Merri kun ei ole vielä toistaiseksi *kop kop* sänkyymme oksennellut -kait) oli oksentanut sänkyyn (pari "läjää").
Tänäaamuna heräsin yökkäyksen ääneen, mutta oksennusta ei kyllä mistään löytynyt.

Aamuruokansa Nemi söi aika hitaasti, siis hitaasti verrattuna normaaliin tahtiinsa. Ja aamulla koira oli hitusen vaisu muutenkin. Tämän huomasi mm siitä kun Eetu rapsutteli ja jutteli Merrille niin Nemi vaan makoili käytävällä eikä tehnyt elettäkään rynnätäkseen paikalle -niin kuin yleensä, on se sen verran mustasukkainen otus... yleensä.

Se miksi tätä tänne nyt mietiskelen on se, että mulla on sellainen mielikuva ja kutina että Nemi olisi kesälläkin voinut pahoin jonkin verran ennen juoksun alkua. Että lienee se ilmeisesti koirillakin mahdollista että olo ei ole ihan "fresh ja täydellinen" ennen juoksua (samoin kuin naisilla ennen kuukautisia tai varsinkaan niiden aikaan).

Mutta. Kahtellaan.

Kevätkauden aloitus

Ryhmästä oli paikalla "isojen" puolella Hessu, Mortti & Piitu ja "pienissä" Eppu, Jesperi, Matu ja Tinka.

Pikkutreenin teemana joulutauon jälkeen oli pujottelu. Ja nimenomaan pujotteluun tulo jonkun muun esteen kautta - ohjaajille opetteluun ohjaus & käskytys ennen pujottelua. Käskytyksen oikea-aikaisuus oli tälläkin kertaa valttia. Sekä maltti 

Ensin muisteltiin pujottelua yksinkertaisella harjoituksella:

Jossa oli tärkeää sanoa koiralle pujottelun aloituskäsky hyvissä ajoin, joidenkin kanssa jo ennen hyppyä, sekä antaa koiralle aikaa tilaa ja hakea pujottelun oikea väli eikä itse liikaa kiirehtiä edelle (jos koira ei vielä kestä vedätystä).
Muistakaa myös käskyttää / ohjata koira esteen loppuun asti, aika monet koirat lähtivät esteeltä pois hieman ennen loppua. Varsinkin alkuopettelussa (ennen kuin este on koirille 110% varma) kannattaa pitää kiinni siitä miten koiraa ohjaa, mitä sanoo jne.

Toisessa ja kolmannessa (kirjaimet) harjoituksessa otettiin putki mukaan...

Kun koirat olivat putkessa ohjaajalla oli kyllin aikaa ja tilaa kepeille menoa silmällä pitäen. Tässäkin oli hyvä antaa koiralle tilaa pujotteluun menoon - jos itse oli turhan lähellä keppejä niin ajoi helposti koiran väärään väliin.
Viimeisimmässä harjoituksessa (a-d) tiukka käännös (haltuunotto) c-hypyn jälkeen ja sitten lähes suora meno pujotteluun.

Kivasti alkoi "kevätlukukausi" - näkemisiin taas viikon päästä

Ps. Edelleenkään en voi olla korostamatta paikallaolon tärkeyttä, ohjaajalle on huomattavasti helpompaa jos voi luottaa siihen että koira pysyy siellä ensimmäisen esteen takana ja voi itse siirtyä 1-n:n esteen taakse aloittamaan esteille ohjauksen.

Voiko aamu enää ihanammin alkaa..

...kuin että herää siihen että petivaatteet ovat oksennuksessa. Koiran oksennuksessa siis. Ei muuta kuin petivaatteet pesuun ja sitä rataa...

Jalaka

Niinpä niin. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä heräsin jalkakipuun (toki jalkaan oli sattunut jo aiemmin illalla ja nukkumaan mentäessä) enkä saanut hetkeen jos toiseenkaan unta sen takia kun jalka oli niin kipeä. Että sellainen koiraharrastus... Ja siltikään en aio lopettaa. Kyllä se (jalka) siitä aina sitten ajan kanssa pikku hiljaa vertyy.. (ja on valmis kipeytymään sitten taas uudelleen). Nyt sattui siis nilkkaan ja jalkaterään/pöytään lähinnä.

Että saas nähdä miten koikkelehden illalla treeneissä (2 tuntia hallilla, ensin treenien veto ja sitten Merrin agiharkat).

Tupla-nollako? EhHEH :)

Jos edellisistä kisoista, siis edellisestä startista, on saanut nollan niin eikös tää nyt sitten olisi voinut olla tuplanolla??? Äää.., ai, eikö se menekään niin - HÖH! 

Mutta joo. Paineet oli aika kovat. Kajjaanissa (näyttelyn päätteeksi) oli ihan kummat kisat. Medi3-luokkaan oli ilmoitettu vain kolme koirakkoa, joista yksi oli poissa. Eli vain yksi kisakumppani. Joskus 2 tai 1 luokassa on viimeksi ollut noin vähän kisaajia medeissä. Olisi ollut siis -periaatteessa- tilaisuus tehdä se hinguttu voittonolla. Aivan niin kuin niitä nollia kasvaisi puussa, ja olisi helppo napata..

**

Sillä välin kun mini3set olivat jo kisaamassa niin hain parin koiran ratasuorituksen jälkeen Merrin häkistä. Nemi huusi viereisessä häkissä, komensin sitä hieman ja lähdin lämmittelemään / leikittämään Merriä. Menin vastakkaiselle puolelle hallia (leveys, ei pituus suunnassa) mutta kuitenkin "leirimme" kohdalle suurinpiirtein. Aika lähelle kohtaa mistä startattiin radalle.
Vaan eipä aikaakaan, kun yllättävän tutun näköinen koira ryntää kohti - ja kukas muu se onkaan kuin Nemi Jonka ilme on paljon puhuva: "Nää unhotit minut! Määkin tulen, muahan ei enää yksin jätetä" Onneksi sillä oli valjaat päällä (ei hihnaa) niin sain raahattua sen takaisin "leiriin" ja haettua sille remmin ja vietyä sen Eetulle (joka oli videokameran kanssa valmiina radan reunalla).
Niin. Nemi tuli siis kevythäkistä läpi, että se siitä häkistä sitten.

**

Pian yo, episodin jälkeen starttasimme radalle. Merri pysyi hyvin lähdössä, vaikka ennen radalle menoa komensikin minua melkoisesti. Ohjaussuunnitelma piti ihan hyvin. Radalla oli kontaktiesteistä keinu ja a. Loppusuora oli a - rengas - pituus - hyppy, jolla Merri ei irronnut tippaakaan -osin varmaan omasta huonosta käskytyksestäni (sanoinkohan ollenkaan 'eteen'? jolloin Merri kysyi ennen joka estettä, että suoritetaanko tätä ja kun vimpalla esteellä puuskutin paikalle eikä käskyä meinannut kuulua niin Merri ei meinannut myöskään hypätä... ).

Tuloksena kuitenkin NOLLA! Ja sijoituksena 2/2. Ia alittui 7,97.

Näyttelyvuoden korkkaus

Tapahtui jo perinteeksi käyneellä tavalla Kajaanista. Tällä kertaa piipahdimme Paula Rekirannan kehässä. Minä esitin vaihteeksi Nemin ja Eetu Merrin. Lisäksi mukana olivat Mimmi & Anna-Mari, he pyörähtelivät nuorten luokassa (eh1).

Nemi VAL ERI2 PN2 VACA (->CACIB)
Merri VAL ERI1 PN1 CACIB ROP

Eipä hassumpaa. Nemin arvostelun viimeinen kommentti on "Karva vaihtumassa" ja niinhän tuo totisesti on!

Eetu ja Merri kävivät myös isossa kehässä pyörähtämässä, mutta sieltä ei "yllättäin" sijoitusta tullut.

Sei...is

Hallilla otin koirien kanssa hieman myös tottista. Nemille paikallaolon epätokomaisesti, eli kun keräsin esteitä treenin jälkeen pois niin ensin koira oli paikallamakuussa.. jossa se alkoi olemaan hieman levottoman oloinen, joten kävin palkkaamassa ja vapauttamassa sen. Ja sen jälkeen käskin sen istumaan (hallin laitaan, penkkien likellä) ja jatkoin esteiden siirtelyä. Varmuuden varalta toistelin sille 'paikka'-käskyä aina välillä... ehkä vain omaksi varmuudeksi  Ja neiti sen kuns istua napotti  Häntä rupesi heilumaan ja ilme kirkastui kun lähestyin koiraa -mutta paikallaan pysyi- palkatakseni ja vapauttaakseni sen. Tässä meni varmaan useampi minuutti, tuossa esteiden keruussa.

Merrin kanssa harjoittelin luoksetuloa, jossa havaitsin sitten sellaisen ikävän asian että sen lopputuleminen on hidastunut ts oli hidasta. Ja lopulta se pysähtyi pari metriä mua ennen epävarman näköisenä. Voi rähmä! Olen sitten sekoittanut sille alon ja avon luoksetulon... Otin pari kertaa luoksetulon niin että heitin pallon eli koira sai vauhdilla jatkaa matkaa. Ja sitten kertaalleen normaalina jolloin koira tuli ihan nätisti suoraan sivulle.

Lisäksi kokeilin liikkeestä seisomista "sei"-käskyllä. Tehtiin tämä kolmesti (ilman loppu istumista) ja Mersu pysähtyi joka kerta hienosti!

Perjantai agia

Kävimmepä pitkästä aikaa hallilla hieman treenailemassa, aamuvarhain.

Nemin kanssa otin a:ta ja pujottelua yksittäisinä. Käskysanan (sen uudemman) Nemi osaa a:lla jo ihan hyvin, mutta selvästikään pysähtymispaikka ei ole mennyt ihan täysin jakeluun. Ts pysähtyminen on paljolti kiinni oman käskytykseni ajoituksessa - mikä voi olla hankalaa, eli että sanoisin käskyn tismalleen oikeaan aikaan. Itselle tuottaa vaikeuksia siis ko juttu.
Lisäksi otin Nemille pujottelua hypyn kautta, pelkällä 'kierrä'-käskyllä - meni ihan hyvin. Mutta kun kokeilin putki - hyppy - pujottelu -yhdistelmää niin siinä vauhti oli turhan kova tahi liian kiire palkalle eli ei onnistunut. Edelleen siis vain pelkkää pujottelua tai yhden esteen kautta pujoon.
Lisäksi harjoittelimme putkiin lähetyksiä (vaikeuttaen putken kulmia) ja etenemistä hyppyjen ja putkien avulla.

Merrin kanssa treenasin myös putkia, pujoa ja hyppyjä -etenemistä ja kääntyilyjä hyppyjen jälkeen, hyppyjen kiertoa yms.

Kiitoksia Pirkolle seurasta ja avusta.

Kotisivut uusiksi

Pitemmän aikaa kotisivuni ovat kaivanneet uusimista. Tänään sain sitten sen inspiraation... Koska täällä on niin kovin värikästä niin siellä ei  Tervemenoa tutustumaan, ja kommentteja sitten vaan... vaikka tänne 

http://www.ruotsinlapinkoirat.com/

Pieniä tokojuttuja

Olen tehnyt tässä joulun tietämillä pieniä tokotreenejä molempien koirien kanssa. Viime aikoina olen ottanut ruokailuun liittyväksi tokoiluksi jonkun muun jutun kuin sen paikallaolon joka aiemmin oli vakiojuttu. Ja siinä samalla on tullut havaittua, että Nemin kanssa voisi toimia aika hyvinkin sellainen ruoka/myöhemmin palkkaus. Eli se ruokakippo jonnekin ja vähitellen kasvattaa tekemisen määrää ennen kuin päästää palkalle. Tai vaihtelee tekemisen paljoutta/määrää/mitä tekee jne.

En taida ikinä saada Merrin perusasennosta niin hyvää kuin Nemin on. Ja samalla pelkään, että pilaan sen Nemin perusasennon. Se kun on hyvä ja tiivis

Liikkeestä maahanmenoa ei passaa tehdä Nemin kanssa montaa kertaa peräkkäin, sillä kolmannella kerralla se jo seisoi. Eli ei ole täysin varma liikkeestä -näköjään Kait ihmetteli, että kun tää tehtiin jo pari kertaa hyvin niin miksi enään -- että mitä ihmettä mun pitäisi nyt sitten tehdä ja jäikin seisomaan. Tosin sikäli mikäli hyvä, että ei liikkunut tippaakaan kun kävin kääntymässä hetken matkan päässä. Mutta pitäisi kait ne käskyt saada silti toimimaan, että millä mennään maahan ja millä vain seisotaan...

Eilen vielä otin illalla Nemin kanssa seuraamispätkiä. Lähinnä muutamaa askelta, ja palkkaa. Jotta saisin sen lähdönkin toimimaan hyvin...