Sain tällä viikolla päätöksen viimeisen osion Chicagon tv-sarjoista. Ensinhän ahmin poliisiversion eli Chicago P.D.:n, sitten oli vuorossa palohenkilöistä kertova sarja Chicago Fire ja viimeisenä katsoin sairaalaan sijoittuvan Chigaco -sarjan Chicago Med. Sairaalasarja alkoi mennä loppua kohti vähän höpöksi. En tiedä tuleeko mihinkään näistä versioista enää enempää jaksoja.
C.Medin jälkeen aloin katsomaan The Closer -nimistä poliisisarjaa.
Heinäkuun lopussa kävin koirien kanssa Porissa ns perinteisellä Pori KV-reissulla. Tara ei ollut aiemmin vieraillut Sannilla eikä nähnyt heidän koiriaan, mutta hyvinpä se niiden kanssa toimeen tuli - hieman jänskätti ehkä venäjänmustaterrieritytöt. Varsinkin perjantai-iltana kun ajeltiin raviradalle niin Kiki oli ihan tohkeissaan, kun pääsi pitkästä aikaa käymään näyttelypaikalla ja nimenomaan tuolla missä on käynyt monesti ennenkin. Tervehti iloisesti vanhoja tuttujaan. Koirat olivat mukana näyttelyn toimistossa la ja su kun itse olin talkoilemassa - välillä kun käytin koiria lenkillä niin Kikiä rupesikin ahdistamaan - koska se kuuli ammuntaa jostakin etäältä ...
Tara esiintyi lauantaina kehässä, jonka arvosteli Tapani Pukkila. Ennen esitysvuoroaan koira makoili nurtsilla kehän vieressä eikä häiriintynyt haukkuvista koirista yms. Muutenkin kun käytin Taraa näyttelyalueella kävelyillä se käyttäytyi erinomaisesti.
Tuomarin mielestä Tara ei silti ollut erinomainen vaan se sai siltä Erittäin Hyvän (muiden eh:den jatkoksi).
Tulos siis AVO EH1
Käytin Taran eilen Peten koiratarvikkeen puntarilla. Tai yritin käyttää, meinasi olla hankalaa, koska Tara oli vakuuttunut, että puntarin alla on nameja ... painolukema heilui 13,7 ja 14 kg:n välillä. Viime helmikuussa (jolloin on edellisen kerran käynyt jossain puntarilla) on painanut 14,5kg eikä ole ollut lihava. Että onhan se puoli kiloa tuon kokoiselle koiralle ihan selkeä painonalentuma.
Yritin Peten koiratarvikkeella katsella josko Golden Eaglella olisi ollut jotain rasvaisempaa ruokaa kuin tuo mitä koirat nyt syövät - ei sillä oikein ollut. Samalla (vähän nolonakin) havaitsin, että tuo GE-ruoka on melko rasvatonta (Valkuainen 22 %, Rasva 11 %, Kuitu 5 %, Tuhka 9 %, Kalkki 1,70 %, Fosfori 1,20 %, Omega-6 2,40 %, Omega-3 0,80 %).
Ennen tätä laihtumishommaakin olen kyllä ajatellut, että Taran ruokintaa voisi miettiä, koska se kakkii hieman turhan pehmeitä ja suuria tuotoksia. Että mikä sille sitten olisi se hyvä ruokintasysteemi? Samalla ruualla oleva Kiki tekee tiiviiä pienehköjä kikkareita.
Ostin eilen testaukseen Profine Adult Salmon & Potatoes -merkkistä ruokaa kolme kiloa. Sen ravintotiedot ovat raakavalkuainen 24,0 %, rasvapitoisuus 14,0 %, raakakuitu 2,0 %, kosteus 10,0 %, tuhka 5,2 %, kalsium 1,0 %, fosfori 0,8 %, omega-3-rasvahapot 0,55 %, omega-6-rasvahapot 1,70 %, metaboloituva energia 380 kcal/100g.
Nähtäksi jää, että sopiiko tuo ruoka Taralle. En ole vielä päättänyt yritänkö siirtää Kikin samalle ruualle, periaatteessa haluaisin, kun olisihan se helpompaa, mutta jos toiselle passaa paremmin eri kuin toiselle, niin minkäs sitten sille mahdan ...
Profine maksaa muuten 3kg 23,99 ja 15kg 69,99e. Kun Golden Eaglen hinta on 2kg 23,99e ja 12kg 94,90e. Että oishan tuo selvää säästöä jos Profine olisi kelvollinen sapuska ...
Hieman on ollut sellaista mututuntumaa, että Librela ei anna ihan niin hyvää vastetta kuin aluksi. Mutta ehkä se antaa kuitenkin samanlaisen hyödyn kuin aiemmin, mutta kelien muuttuessa kosteammiksi niin Kiki vain herkemmin oireilee nivelrikkoaan. Vähän ollut sellaisia pikkujuttuja koiran käytöksessä viime aikoina mistä olen ajatellut, että se saattaa olla kipeä.
Noh, koirilla oli hieronta (ts el.fyssari) tänään ja olihan Kikissä hoidettavaa; ihan erilailla kuin pitkään aikaan. Eniten oli kipeänä selkä / takapää.
Tara oli muuten hyvässä kunnossa, mutta nyt sillä oli vasen puoli kipeä/jumissa. Tara myös tarvitsisi kuulemma enemmän ruokaa. Tästä ahne koira on varmasti iloinen. Mun pitää vain ehkä uudistaa sen ruokavaliota, koska se on nyttenkin saanut 3-5 desiä päivässä nappuloita + epämääräisen määrän herkkuja. Lähinnä tuntuu kakkivan paljon mitä enemmän antaa nappuloita. Lihaa/raakaruokaa ovat saaneet harvakseltaan, joten sitä ei varsinaiseen ruokavalioon voi sanoa kuuluvaksi.
Olen pohdiskellut, että kun viime vuonna yritin vielä periaatteessa etsiä Taran koiratanssiin jotain punaista lankaa, mutta ryhmätreeneissä käyminen kaatui siihen, että oltiin usein väärinä päivinä treeneissä. Harjoituksethan olivat periaatteessa joka toinen kerta itseohjautuvia ja joka toinen kerta ohjattuja. Jokuselle ohjatulle kerralle kouluttajalla oli este ettei päässytkään paikalle (täysin inhimillistä tämä siis). Itsellä taas oli valitettavan usein menoa silloin kun oli niitä ohjattuja treenejä. Oltiin tuuliajolla siis, enkä saanut kiinni siitä punaisesta langasta. Tämähän on täysin peiliin katsomisen paikka, koska koiratanssi lajina nyt vaan on sellainen, että itse pitää päättää ja tehdä kaikki, jos on joku oma suunnitelma niin niihin voi sitten kysyä apua muilta.
Tajusin eräänä päivänä, että Taran koiratanssi"ura" koki notkahduksen siinä vaiheessa, kun ei pystytty osallistumaan jatkokurssille - kun muutettiin siinä vaiheessa sinne Luleåån. Oltaisiin siihen alkeiden teon jatkoon tarvittu niitä pieniä kotitehtäviä, improja ja koreoiden suunnitteluja. Vielä viime vuonna ajattelin (ts viime treenikaudella), että olisin toteuttanut tuollaisia "tehtäviä" itsekseni ja sitä kautta saanut Taralle kokemusta pienistä tanssinumeroista ja samalla saanut löydettyä jonkun biisin johon rakennella kenties sen ekan kisaohjelman.
Koiratanssi on siis lajina tauolla. Odottaa itseltä sitä the sysäystä paneutumaan asiaan. Hieman olen miettinyt, että pitäisikö mennä jonnekin maksulliselle ko lajin kurssille. Okk:n ryhmätreenit eivät käy tähän ongelmaani, kun on niin itseohjautuvaa ja en ole saanut potkittua itseäni tekemään asialle jotain.
***
Taran tokot taas ovat ihan kuopassa. En ole sen lajin eteen juurikaan tehnyt mitään sen jälkeen kun ollaan viimeksi oltu jossain koulutuksessa. Toki siis koirat, myös Tara, välillä treenailee jotain tokoonkin liitettäviä taitoja, mutta varsinaisia tokotokojuttuja ei olla saatua aikaiseksi harjoiteltua. Toko on lajina kyllä kovinkin kiva, mutta mikä lie laiskuus vaivaa itseä senkin asian osalta.
***
Nyt kun on oltu silloin tällöin Siikajoella, niin olen sitä mökkiympäristöä välillä katsonut sillä silmällä, että siellä olisi tosi hyviä nosetuspaikkoja. Ehkäpä siis joku kerta mökille mentäessä otan nosetusvälineet mukaan (tai siirrän osan niistä sinne vakioksi asumaan) ja teen Kikille mielenvirkistys hajutreenit. Ehkä. Voihan sitä aina suunnitella ...
Muutoin missään maksullisilla kursseilla en Kikin kanssa jaksa käydä nosettelemassa. Librelan takia Kiki on kisakiellossa (doupping ...), joten en koe tarpeelliseksi maksaa valmennusryhmistä sen osalta. Kiki kuitenkin pääsee höntsätreenailemaan toisinaan vapaavuorolle okk:n halliin, joten ei se aivan vailla mitään "treenausta" ole. Joskus tuntuu myös, että sille on pääasia kun pääsee sinne halliin eikä sitä sitten kiinnosta mitkään "temput" kunhan saa osallistua Taran treenien tekemiseen ja nuuskutella omiaan.
***
Taran rallytokot taas. Jotain pieniä juttuja on tehty itsekseen ja aina valmennusringin leirillä / leirin jälkeen treeni-innostus nostaa päätään, mutta sitten käytännössä kun menen Haukkiksen hallille omatoimitreenailemaan niin päädyn kuitenkin tekemään jotain agijuttuja.
Kesän aikana oli kova aikomus käydä Airan rallytreeneissä, mutta niinpä vain kesä meni ettei käyty niissä kertaakaan.
Koirien kampaustilasto (/ laskenta) meni pipariksi jossain vaiheessa kesää, kun en jaksanut merkitä niitä tänne blogiin. Koiria olen kammannut useita kertoja kuluvan kesän aikana vaikkei niistä kerroista merkintää blogista löydykään. Kikiä etenkin pitää säännöllisesti huoltaa turkinkin osalta kun sen sterkkanartun karvat menevät herkästi takkuun. Kiki onneksi tuntuu enimmäkseen tykkäävän harjaussessioista - ts tykkää kyllä, mutta jossain vaiheessa alkaa kyllästyttämään (eli pitäisi harjata useammin ja ei kerralla -koiran mielestä- liian pitkään).
Taralle on kasvanut jo oikea turkki sen kevään bikinikauden jälkeen. Toki se ei niin runsas ole kuin Kikillä. Taran karva on kivan pehmeää ts ei sellaista pehmeää mihin kaikki tarttuu mukaan vaan sellaista helppohoitoisen pehmeää eikä sitä tarvitse harjailla kovinkaan usein.
Siikajoen mökillä on omenapuita. Eetu kyllä syö mieluusti jokusen omenan sellaisenaan, minä en (allergia - hyvin kypsennettynä voin syödä).
Tein tänään piirakan tällaisella ohjeella
Ja keksejä tätä ohjetta soveltamalla (enemmän omenia kuin ohjeessa ja mukana myös kanelia mitä jäi yli piirakantekoprosessista).
