Puolanka ryhmis 2022

 Ihan vähän tuli eilen mietittyä, että miks piti Tara Puolangalle mennä ilmoittamaan. Voisi kait sitä ehkä sunnuntain muutenkin viettää kuin koiranäyttelyssä? Mutta niinpä sitä vaan herättiin hieman seiskan jälkeen, käytettiin koirat lenkillä, syötiin aamupalat ja minä & Tara hypättiin autoon ja lähdettiin ajelemaan kohti näyttelypaikkaa eli Ylikiimingin kautta Puolangalle ja siitä kohti Paltamoa. Näyttely pidettiin Puolangan Moottoriurheilukeskuksessa. 

Taisin olla näyttelypaikalla 11 aikaan. Liikenteenohjaus sujui hyvin ja sain auton parkkeerattua. Köytin mustekaloilla häkin ja tuolin kaljakärryyn, pistin repun selkään ja lähdin koiran kanssa tallustamaan kohti näyttelyaluetta. Parkkiukot olivat avuliaita ja kertoivat mistä kannattaa kulkea ja mistä kehäalue löytyy. Portilla ei tarvinnut kaivella repusta koiran papereita, koska ne tarkistettiin pistokokein eikä arpaonni langennut meidän kohdalle. 

Meidän esiintyminen oli aikataulun mukaan klo kolmetoista kehässä kuusi. Parin kehän välistä kiersin kuutos kehän taakse, jonkun muun "leirin" (häkin ja tuolin) taakse. Ihan kehän viereen en mennyt, jotta saatiin vähän omaa rauhaa. Suomenpystykorvia esiintyi "meidän" kehässä kolmisenkymmentä ennen Taraa. 

Eilen olin lukenut Koiranäyttelyt fb-ryhmästä moitteita näyttelypaika kivisistä kehistä. Samassa paikassa oli siis myös eilen ryhmänäyttely (eri ryhmille kuin tänään). Varauduin sellaisilla kengillä millä on parempi liikkua kivisellä kentällä ja olin kiitollinen ettei tällä kertaa tarvinnut liukastella nurmikolla (vrt Iin nly viikko sitten). 

Kehäily meni kait ihan ok:sti. Itse tosiaan uskalsin liikkua vähän reippaammin kuin Iissä. Tuomarin tutkiessa Taraa koira ei tarvinnut tukea (joskus tulee vähän varmisteltua vieressä ettei koira venkoile tai väistele). Tuomari katsoi koiran ilmeen ja korvien asennon vinkulelun avulla, se oli Tarasta kivaa se. Koiraa seisottaessani mun ympärillä pörräs joku ampiaismehiläispaarma -tyyppinen surisija. Huidoin sitä hiiteen ja Tara päätti, että seisoo niin, että pylly on tuomaria kohti ... Onneks tuomari oli ehtinyt sitä ennen nähdä jo kaiken oleellisen eikä tuo loppu pyllyily vaikuttanut arvosteluun (ainakaan sitä alentavasti). 

Lupaava jun -narttu, joka tarvitsee vielä aikaa kehittyäkseen raameihinsa. Hyvä luuston vahvuus, lupaava pää ja ilme, hyvät korvat, purenta. Kapea eturinta, runko saa vielä täyttyä. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä ylälinja. Vielä löysyyttä etuliikkeissä, takapotkua voisi olla enemmän. Lupaava karvanlaatu, hyvä luonne.

JUN ERI1 SA PN1 SERT JUN-SERT JUN-ROP ROP 

Tuomari Kati Kilpeläinen-Turunen

 

Palkintoja kun menin hakemaan niin ilmeisesti nettiin ei oltu merkattu kaikkia tuloksia vielä, oli siinä palkintovastaavan kanssa keskustelua, että mitä Tara saikaan. Voi olla, että ois pitänyt saada yks palkintokortti enemmän, en ole varma, mutta eipä tuolla mitään väliä ole. Vaihtoehtoina oli pokaalit, pyyhkeet ja showlinkin lahjakortit; otin tosiaan lahjakortit kun pokaaleilla ei tee mitään ja pyyhkeitä on vaikka kuinka paljon ... (ehkä ne ois toki voinut antaa jollekin vaikka joululahjaksi 😀). Kävin kehällä sanomassa, että ilmeisesti Taralta (ts näytin tuloslappua, että tältä koiralta) puuttuu jotain tuloksia verkosta, korjasivat sitten omiin kirjanpitoihinsa ne tulokset (ja nettituloksetkin korjautuivat jonkun ajan päästä). 

Ainiin, otin koiran mukaan kun menin palkintoja hakemaan. Siinä kun jonotettiin palkintoja niin Tara pisti maate. Ai, että 💖 siinä sitä oli monenlaista kulkijaa, kaksi- ja nelijalkaisia, jonottajia ja ohi meneviä. 

Käytiin isossa kehässäkin pyörähtämässä (ts kahdessa, kun oli ensin bis-juniorikehä ja sitten yhdistetty kehä 1-ryhmän ja 5-ryhmän ropeille), siitä ei tarttunut käteen muuta kuin kokemusta.