Jos viikko sitten meinasin lopettaa kaiken okk-halliharrastamisen Kikin kanssa ja varsinkin rallytokottamisen, niin eilen mulla oli reeneissä ihan eri koira kuin viikko sitten. Että ihan hyvä, että en lopettanut. Nyt mun matkassa oli tiitterä pikkukoira joka halusi näyttää osaamistaan <3
Lisäksi se väliajalla yllätti mut tulemalla makoilemaan mun jalan viereen, kun istuskelin lattialla.
Mikä on superjees, koska Kikin kykyvyssä rauhoittua on parantamisen varaa. Eli se että se omaehtoisesti tulee pötköttelemään mun viekkuun ja oikeesti rauhoittuu eikä vouhkaa (ääntele, haistele, käskytä, panikoi jne) on tosi tosi jees :-)
Bonuksena Kiki pääsi myös tutustumaan viereisellä kentällä treenailevaan henkilöön josta se on ottanut kauheet jännitykset koko treenikauden aikana (kouluttajamme vihjaisi tälle, että voisko se tulla moikkaamaan Kikiä). Hieman oli mielistelyä Kikin käytöksessä muttei se silti pelännyt/väistänyt ko tyyppiä mikä oli tosi jees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti