Kilpailin viikonloppuna Merrin kanssa sen viralliset kisastartit nrot 195 - 198, eli vielä pari starttia pitää ottaa ennen kuin on juhlastartin paikka. Hetken aikaa ehdin vielä miettimään miten juhlistamme kahdettasadatta agistarttiamme 
Seuraavat kisat ovat joskus ensi vuoden puolella ...
Vkon 48 kisat olivat kotikisat Haukiputaalla ja tuomarina oli vöyriläinen Eija Berglund.
Aloitetaanpa siitä parhaasta kisasta eli viikonlopun viimeisestä eli D-kisasta. Rata vaikutti vaikealta, siinä oli monta hankalaa paikkaa, useita sellaisia kohtia mistä olin vakuuttunut että voisin tehdä "merrit" tai munailla muuten vain.
Minien kisatessa istuskelin Merrin häkin edessä nuokkumassa ja mietin että on tämä hullun hommaa.. väsyttää ja jalka on rikki eikä ole täysin selviä säveliä radalle menon suhteen. Että mitenkäs tuo rata nyt hoidettaisiin pois alta...
Päätin sitten, että teen radasta paikallaolo ja persjättö treenin.
Ja niinpä kun meidän oli vuoro mennä radalle niin lähdössä meni tovi aikaa, kun en suvainnut sitä että Merri nousi paikaltaan - tai mitä ikinä siinä tekikään (en muista enää niin tarkkaan), mutta kuitenkin niin että kävin asettamassa sen uudelleen istumaan. Että tästä lähdetään vasta sitten kun minä niin sanon - hih, olen hitusen ylpeä itsestäni (jos se sallitaan), että tohdin nykyään tehdä niin kisoissa eikä sinne radalle ole liian hätäkkä ja kiire. Onhan se jo koettu, että kun Merri karkaa lähdöstä niin mulla menee kaikki pasmat radan suhteen ihan pieleen ... ja koko rata on yhtä kaaosta.
Mutta asiaan, eli siihen eiliseen rataan.
4-hypyn kohdalla olin hetken aikaa ohjaamassa koiraa suorittamaan ko esteen väärin - onneksi viime hetkessä muistin miten se piti mennä. Pujon jälkeen tein persjätön. A:lla muistin katsoa että koira tekee kontaktin. Ennen keinua olleella hypyllä käsky tuli turhan myöhään kun juoksin vaan enkä käskyttänyt koiraa ajoissa, onneksi se kuitenkin suoritti esteen. Keinun jälkeen oli putki ja pari vääntelyhyppyä (välistä veto) ja taas putki, jonka jälkeen tein persjätön. Sitten pituus ja ne pelottavat välistäveto hypyt (vierekkäin), niitä olin pelännyt etukäteen ja miettinyt että mitä ihmettä teen siinä kohtaa päätin olla tekemättä valssia koska ajattelin että tekisin sen kuitenkin väärään paikkaan ja huitoisin koiran väärin esteelle. Välistä veto kääntyilyt ovat mulle vaikeita en vain muista mihin suuntaan kroppaa pitäisi milloinkin väännellä. Joten tuossa paloi aikaa ts nysväsin siinä kauan. Mutta oikein meni.
Ja sitten enää yks hyppy ja oltiin maalissa - ilman virheitä - ja tulospalvelu toimi nopeasti ja kuulin heti että aikakin riitti!! Jahuu!!
0 ja sij. 3/11
Seuraavat kisat ovat joskus ensi vuoden puolella ... Vkon 48 kisat olivat kotikisat Haukiputaalla ja tuomarina oli vöyriläinen Eija Berglund.
Aloitetaanpa siitä parhaasta kisasta eli viikonlopun viimeisestä eli D-kisasta. Rata vaikutti vaikealta, siinä oli monta hankalaa paikkaa, useita sellaisia kohtia mistä olin vakuuttunut että voisin tehdä "merrit" tai munailla muuten vain.
Minien kisatessa istuskelin Merrin häkin edessä nuokkumassa ja mietin että on tämä hullun hommaa.. väsyttää ja jalka on rikki eikä ole täysin selviä säveliä radalle menon suhteen. Että mitenkäs tuo rata nyt hoidettaisiin pois alta...
Päätin sitten, että teen radasta paikallaolo ja persjättö treenin.
Ja niinpä kun meidän oli vuoro mennä radalle niin lähdössä meni tovi aikaa, kun en suvainnut sitä että Merri nousi paikaltaan - tai mitä ikinä siinä tekikään (en muista enää niin tarkkaan), mutta kuitenkin niin että kävin asettamassa sen uudelleen istumaan. Että tästä lähdetään vasta sitten kun minä niin sanon - hih, olen hitusen ylpeä itsestäni (jos se sallitaan), että tohdin nykyään tehdä niin kisoissa eikä sinne radalle ole liian hätäkkä ja kiire. Onhan se jo koettu, että kun Merri karkaa lähdöstä niin mulla menee kaikki pasmat radan suhteen ihan pieleen ... ja koko rata on yhtä kaaosta.
Mutta asiaan, eli siihen eiliseen rataan.
4-hypyn kohdalla olin hetken aikaa ohjaamassa koiraa suorittamaan ko esteen väärin - onneksi viime hetkessä muistin miten se piti mennä. Pujon jälkeen tein persjätön. A:lla muistin katsoa että koira tekee kontaktin. Ennen keinua olleella hypyllä käsky tuli turhan myöhään kun juoksin vaan enkä käskyttänyt koiraa ajoissa, onneksi se kuitenkin suoritti esteen. Keinun jälkeen oli putki ja pari vääntelyhyppyä (välistä veto) ja taas putki, jonka jälkeen tein persjätön. Sitten pituus ja ne pelottavat välistäveto hypyt (vierekkäin), niitä olin pelännyt etukäteen ja miettinyt että mitä ihmettä teen siinä kohtaa päätin olla tekemättä valssia koska ajattelin että tekisin sen kuitenkin väärään paikkaan ja huitoisin koiran väärin esteelle. Välistä veto kääntyilyt ovat mulle vaikeita en vain muista mihin suuntaan kroppaa pitäisi milloinkin väännellä. Joten tuossa paloi aikaa ts nysväsin siinä kauan. Mutta oikein meni.
Ja sitten enää yks hyppy ja oltiin maalissa - ilman virheitä - ja tulospalvelu toimi nopeasti ja kuulin heti että aikakin riitti!! Jahuu!!
0 ja sij. 3/11
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti