Kuinkahan moneen paikkaan nämä pitäisi kirjoittaa muistiin, jotta en unhota niitä? Korvaustreenit aiemmin peruuntuneiden tilalle:
la 24.10 klo 16
ke 4.11 klo 18
pe 6.11 klo 20
maanantai 5. lokakuuta 2015
Se ei oo okei
Juuh, mä oon kuulkaasta taas pohtinut.
Rupesin sellaista seikkaa miettimään, että se, että pennun vanhemmat olisivat silmäpeilattuja, niin eihän se todellakaan ole takuu siitä, että pennulle ei koskaan tulisi mitään silmäsairautta. Terveystakuuta ei voi antaa.
Esim.
Nemin isän terveystulokset
2008-11-04 Skk-Stamtavlegranskad PRA-prcd DNA-testad anlagsb. B
2005-01-20 Arvill Anna öga ua
2003-01-21 Örebro Smådjursklinik HD grad A
Nemin emän terveystulokset
2006-03-03 Optigen PRA-prcd, DNA-testad sjuk C
2006-02-07 Garmer Lennart ögon uppföljning
2003-12-18 Åkervall Thomas öga ua
2002-09-18 Årstakliniken ED ua (0)
2002-09-18 Årstakliniken HD grad A
Eli ennen kuin Nemi on pistetty aluille niin sen vanhemmat on silmäpeilattu terveiksi ja silti Nemillä on nyt kaihiepäily (25.4.2015
silmätutkimus
Kortikaalinen katarakta : epäilyttävä).
Mutta. Jos mä tinkisin / tingin tästä periaatteesta, että se ei haittaisi vaikka pennun vanhempia ei olisi silmäpeilattu niin se ikään kuin tarkoittaisi, että asia olisi minusta okei. Ja kun se ei ole. Kaikki ruotsinlapinkoirat pitäisi mielestäni ainakin kerran (mieluusti useammastikin) käyttää silmäpeilauksessa/silmätarkissa. Varsinkin ne koirat, joita käytetään jalostukseen - mutta se kotisesse myös.
37/15
Lauantaina käytiin Lahdessa juoksemassa. Käveltiin ensin hotellilta jonkun matkaa ennen kuin alettiin juoksemaan. Sitten juostiin jotain reittiä Salpausselälle ja siellä jonkinmoinen lenkura ja takaisin hotellille. Sää oli kaunis syyssää eli aurinkoista ja asteita sen verran, että t-paidalla tarkeni ihan hyvin. Täytyy kyllä sanoa, että Salpausselän mäet ovat hieman eri kaliiberia kuin mitä Kimmokkeen mäet ja täytyy olla aikalailla ruista reisissä niillä, jotka kilpaa hiihtävät / juoksevat niitä mäkiä ylös alas :)
Meille kertyi matkaa hieman yli kuusi kilometriä (olisiko tarkalleen ollut 6,2 km). Nemi jaksoi ihan hyvin - itse meinasin joissain mäissä hieman hyytyä ;)
torstai 1. lokakuuta 2015
Takuuvarmaa
Ennen oli takuuvarmaa, että koiralla alkoi juoksu jos sen ilmoitti agikisoihin (meillä kävi usiampien juhannuskisojen kanssa niin, muun muassa). Sama takuu toimii myös koirankarvojen ja näyttelyiden suhteen.
Nim. harjasinko koiraa - arvaa lähtikö aluvillaa (kysyn vain kuinka paljon)
Nim. harjasinko koiraa - arvaa lähtikö aluvillaa (kysyn vain kuinka paljon)
HiiHiiHiironen
Iltalenkillä lampsittiin pitkin Hiirosta. Ensin pururadalla ja sitten älynväläykseni jälkeen myös jollain niistä monista metsässä olevista poluista. No tämä polku minkä valitsin oli kostea, kapea, juurakkoinen ja kivinen. Plus siinä oli ojia joita piti ylitellä (hakea sopivaa ylityspaikkaa) ja kaiken tämän metsäilyn kruunasi se, että Nemi popsi paskan - näytti ihmisen kakalta se... (yök kertaa monta). Ja koska asettelin jalkojani siellä liukaspolulla niin viimeistään nyt mulla on jalat kipeänä. Oikee tassu siks, että oon kävellyt epätasasella alustalla mikä ei vaan oo hyväks mulle. Ja molemmat jalat koko matkaltaan varmaan ihan vaan siks kun oon rasittanu niitä koko päivän aikana melkosta paljon - ts enemmän ku normipäivänä yleensä.
Vko 40, omatoimitreeni
Joo. Käytiin siis aamulla hallilla. Harkattiin ruutua, zetaa ja tolpan kiertoa.
Lähettäessäni koiraa ruutuun se teki priima suorituksia puomia - vauhdilla koko este ja semmosia loppukontakteja mistä vanha agiharrastaja voi sisäisesti röyhistellä rintakarvojaan. Mutta kun tokottaa ois pitänyt...
Sitten se tarjosi merkkiä ja lopulta itte älys mennä sinne ruutuun. Toinen ruutu meni jo paremmin. Tais se koira silti aamun aikana usiammin ku kerran juosta sen puomin...
Tein myös zeta harjotuksen ihan törpöillä. Istu - seiso - maahan. Istumista vahvistin vartaloavulla, ehkä turhaa ehkä ei. Seisomisessa käytin etupalkkaa jollon koira kesti kaikenlaista liikettä. Vikan osuuden eli maihinmenon se ensin seisoi, kun otin sen pätkän uusiksi niin meni maihinkin ja kesti tietty liikkumiseni.
Lopuksi tehtiin vielä sitä eilistä merkinkiertoreeniä ja se meni superhyvin <3 :)
Taas oli menossa mukana lihapullakikkareet ja siili. Tuntuivat olevan Nemin mieleen.
Vko 40, ohjattu toko
Eilen oli ohjatut tokot Martsasa. Taisi olla kaikki ryhmään kuuluvat paikalla - tai ainakin meitä oli siellä kuus. Aika paljon energiaa meni Nemin rauhottelemiseen, se kun ottaa pulttia eräästä ryhmässä olevasta koirasta. Onneksi saatiin kuitenkin jotain tehtyäkin.
Aloitettiin paikallaololla. Kaikki teki istumisen. Piti piiloilla. Piiloilin. Jenni häiriköi - yritti lähettää Nemin putkeen, Nemi ei (ihme kyllä) lähtenyt. Kävin palkkaamassa :) Kesti takana kääntymisen (kun palasin koiran luo pois piilosta).
Jennin valvovan silmän alla tehtiin hyppyä. Sekä avo että umpihypyllä. Pareittain. Muuten meni todella hyvin - mutta jossain vaiheessa Nemi otti häiriöt siitä eräästä koirasta. Jenni jopa kehui yhtä meidän perusasentoa (oho!).
Toinen mitä tehtiin valvotusti oli kierto. Nemi näytti ensin räyköttävän kierron. Jenni ehotti kahen namintehtävää. Siis namilautanen törpön taakse ja toinen sitten kolmisen metriä lähetyspaikasta sivuun. Eli syötyään namin törpön takana koira sai juosta seuraavalle namialustalle. Ja se tehtiin kahesti (?) ja Nemi oli hiljaa!!!
Itekseni tein ufoa, ruutualustaa, noutokapulan ottoa ja sivulle tuontia, sivuaskeleita, peruutusta, istu-maahan-seiso vaihteluita. Ainaskii...
Lisää raitteja
Tältä aamua Martsasta
Tässä oli ikään kuin kaks eri reittiä. Hieman dokumentointia eli kuvaamista häiritsi ulkoiset seikat. Eli vastaantulleet koirat (tehtiin nättejä ohituksia :)) ja pyörätiellä ollut auto (työmiehiä ihmettelemässä erästä risteystä).
Tässä oli ikään kuin kaks eri reittiä. Hieman dokumentointia eli kuvaamista häiritsi ulkoiset seikat. Eli vastaantulleet koirat (tehtiin nättejä ohituksia :)) ja pyörätiellä ollut auto (työmiehiä ihmettelemässä erästä risteystä).
Jos nyt teen näääääiin paljon, niin saanks sitten vaan olla?
Kaikkihetimulletännenyt ja sitten ei mitään. Tuli mieleen aika, jollon soitin viulua eli abaut satakakskyt vuotta sitten :D Opettaja sanoi, että viulua pitäisi soittaa kotona niin ja niin monta minuuttia. Merkkasin kotiläksyvihkooni samalle päivälle koko viikon soittokerrat (enkä ees huijannu vaan veljeni kauhuksi vingutin sitä viulua niin kauan) - vaikka oikeesti minuuttimäärät olisi pitänyt jakaa monelle päivälle :)
Niin. Aamuvarhain kävin mutkan lipastolla, ajoin Martsaan, lenkitin Nemin, reenasin Nemin, lenkitin Nemin, ajoin Kiiminkiin, kävin kaupassa, ajoin kuntosalille, reenasin itteni, hain Nemin autosta, juoksin sen kanssa kilometrin, ajoin kotiin, tein palarin, ... Joko nyt hetkeksi riittää?
Bling. Mutta. Kävin siis kuntosalilla. Jee. Se juoksumatto on muuten tylsä vekotin, kipitin siinä alkuun ja loppuun vähän ja sitten hokasin tosiaan lopuksi lähtä pihalle kipittään, mikä on niin paljon kivempaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

























