Pois oravanpyörästä

 Nyt kun ei olla hetkeen käyty treenailemassa mitään ja arki täällä Luleåssa on ruvennut rullailemaan niin olen ruvennut jopa miettimään sitä, että kuinka paljon jatkossa kaipaan (tai koirat kaipaavat) ryhmätreenejä? Varsinkin kun (/jos) ei ole kisatavoitteita minkään lajin suhteen. Hieman lompakon pohjallekin olen kurkistellut, että kuinka mielekästä on maksaa yksityisille koirakouluille satasia kuussa ihan vain siitä ilosta että aktivoi koiria (ja näkee itse ihmisiä)? Onneksi voin muuttaa mieltä moneen kertaan ja ajatukset voivat myös vaihtua moneen kertaan 😀

Tällä hetkellä olisin ehkä sitä mieltä, että Kikille voisi riittää omatoimitreenailut eli jos jatkossa vuokrailisi jotain treenitilaa silloin ja tällöin ja Taran kanssa voisi sitten katsella jonkun lajin treenejä. Tosin niidenkin kanssa mahdollisesti voisi ottaa tunnin silloin ja tällöin ja väliaikoina harjoitella ns kotiläksyjä. Riippuen toki lajista mitä päädymme tekemään. 

Kampaushetki 7+ /22

Kampasin ensin Taralta ne loputkin korvakarvatakut pois ja sitten harjailin hieman Kikiäkin. 

Helmikuun huoltopäivä

 Käväistiin viime viikon lopulla Oulussa. Torstaina ajeltiin Kiiminkiin ja lauantaina palattiin takaisin Luulajaan. Perjantaille olin varannut koirille sekä madotuksen että hieronnan. Ekinokokkimatolääkkeet koirat kävivät nauttimassa tuttuun tapaan Sunissa, jossa ensin oli vuorossa Kiki joka tällä kertaa söi lääkkeet itse  - johtuen siitä, että Piiu oli keksinyt herkun mihin piilotettuna edes Kiki ei alkanut säätämään ja plokkailemaan lääkettä erilleen namin seasta :-) Seuraavaksi Tara joka hotkaisi lääkkeet kerjäten lisää ... 

Sunista ajeltiin Kempeleeseen, jossa käväistiin Sportsdogs Centerissä Tiian luona. Tiia kun koirankoulutustoiminnan lisäksi myös tekee koirahierontoja. Kiki oli jonkun verran jumissa eikä laittanut vapaaehtoisesti pötköttämään, joten koira istui Tiian käsiteltäessä koiraa (kuulemma onnistuu niinkin). Taralta ei juurkaan jumeja löytynyt, kunhan pääsi pieneen käsittelyyn sekin. Lähinnä venkoili ja välillä oli ihan asiallisesti. 

Korvatakkuja (kampaushetket 4-6/22)

 Eräänä päivänä rapsuttaessani Taraa korvien luota huomasin sillä hillittömät epämääräiset möhkyrät korvien lähellä ihon likellä. Ensin ihmettelin, että mikä kumma sillä siellä on, ennen kuin paljastui, että ne ovat takkumöykkyjä. Korvakarvatakkuja - olin kait sellaisista joskus kuullut puhuttavan, mutta ekan kerran kohtasin niitä itse. Nyt olen kolme kertaa kampaillut Taran korvantauksia ja takut ovat pienentyneet mutteivät vielä täysin poistuneet. Ajattelin siis yrittää harjata takut pois ettei tarvitsisi leikata koloa koiran turkkiin, harjaus/kampaus kyllä toimii takkuihin eli ne vähitellen pienenevät, mutta en viitsi tukistuskampailla koiraa pitkään kerrallaan. Ts noita pitää harjata pois pikkuhiljaa / hellästi. Tänään Taraa kammatessani harjailin koiraa muualtakin ja vaikuttaa olevan lievää karvanlähtöä meneillään (lisäharjausta luvassa siis taas lähiaikoina). 

Kissanhäntä - valokuvanäyttely

 Kukapa se häntänsä nostaisi ellei kissa itse 😁

Mun ottamia kuvia voi ihailla Sportdogs Centerissä Kempeleessä. Kaikki Areenan (Treenitilasta en tiedä onko siellä kuvia, ja jos niin kenen ottamia) seinillä olevat kuvat eivät ole mun ottamia (sieltä löytyy ainakin myös valokuvaaja Emilia Laakkosen kuvia), mutta äkkiseltään laskin siellä olevan ainakin kuusi mun räpsyä 😎

Melekosta. 

Toki siis tiesin, että kuvia on sinne tulossa (ihan on koirakoulun kanssa yhteistyössä kuvauksia tehty ja painokelpoisia kuvia eteenpäin toimiteltu), mutta olihan se komiaa nähdä ne oikiasti siellä hallin seinillä. En kehannut kuvia kuvistani ottaa kuitenkaan (vielä 😄). Käväisin hallilla tänään kun käytin koirat Tiialla hieronnassa. 

Sinksundet

 Reilu viikko on nyt asuttu Sinksundetissa Luleåssa. Eilen saatiin asuntoon wifi (kuuluu siis asunnon vuokraan), kun vuokraisäntä toi tarvittavan laitteen (router). 

Asutaan noin sadan neliön omakotitalossa jonkun vesistön rannalla, asunto oli kalustamaton, joten parit ensimmäiset päivät kierreltiin kaupoissa ostelemassa kaikenlaista tarpeellista. Toki jotain tuotiin kotoakin (koirien perustarvikkeet, jotain keittiöön, omat vaatteet jne). Ostoslistalla oli silti iso määrä kaikkea: vuodesohva,  työpöytä, työtuoli, mikroaaltouuni, vedenkeitin, leivänpaahdin, kahvipannu, siivousvälineitä, astioita, ruokaa, ... 

Kaikkihan lähti Eetun ajatuksesta, että joskus voisi tulla hieman pidempäänkin tutkijavaihtoon Ruotsiin. Eetuhan oli täällä kuukauden yhtenä talvena joitain vuosia sitten. Yhteistyötä Luleån Teknillisen Yliopiston (LTU) kanssa on tehty (Oulun yliopiston metallurgian tutkimusryhmä) jo vuosia, tai vuosikymmeniä. Eetu sai työnsä sille mallille, että irtiotto Oulun lipastolla työskentelystä olisi mahdollista ja byrokratiset (vaihtoon liittyvät) asiat saatiin järjestettyä. 

Syksyllä aloitettiin asunnon etsiminen Luleåsta. Alunperin oli ajatuksena vuokrata kämppä joltain isommalta vuokranvälitysfirmalta (esim Rikshem). Jonotettiin useita asuntoja, mutta syystä taikka toisesta ei yksikään tärpännyt. Tammikuussa laajennettiin hakua yksityisten tarjoamiin asuntoihin, aika harva oli sellainen mihin lemmikit olivat sallittuja  - löytyi paljon asuntoja joita vuokrataan vain yrityksille. Helmikuun alussa saatiin viestiä, että 6.2 voitaisiin tulla katsomaan erästä omakotitaloa (vuokraajaan oltiin toki oltu yhteyksissä muutamaan otteeseen tuota ennen). Viides helmikuuta pakattiin tavarat kyytiin ja ajeltiin Luulajaan, josta oltiin varattu Scandicista pariksi yöksi huone. Sunnuntai-iltapäivänä käytiin tutustumassa omakotitaloon Sinksundetissa; onni oli myötä ja saatiin suullinen sopimus tehtyä, että vuokrataan ko talo kuudeksi kuukaudeksi. Maanantaina varattiin hotellista vielä yksi yö ja iltapäivällä käytiin allekirjoittamassa vuokrasopimus ja saamassa avaimet taloon. Tiistaina kirjauduttiin ulos hotellista ja purettiin takakontista matkalaukut yms tavarat vuokrataloon. 

Googlesta oltiin hieman tutustuttu lähialueeseen etukäteen, mutta lähialueella on jopa paremmat lenkkimaastot kuin mitä Googlemaps antoi ymmärtää. Lähelle on rakennettu melko (osin myös rakenteilla) uusi omakotitaloalue jossa risteilee katuja ja pyöräteitä monenlaisiin lenkkivaihtoehtoihin. Jos haluaa hieman pidemmälle lenkille voi lähteä täysin toiseen suuntaan vesistön yli (kohti yliopistoa tai keskustaa). Jonkun matkan päässä on pururata-alue, mikä toki nyt on latuja täynnä eli ei käytössä koiralenkkeihin - siihen tutustutaan varmaan tarkemmin myöhemmin keväällä. Tosin on siellä ilmeisesti jokin väylä mikä on tarkoitettu kävelijöille, pitää käydä tutustumassa siihen jossain vaiheessa. 

Koirat ovat sopeutuneet hyvin uuteen arkeen ja uusiin lenkkireitteihin. Taran kanssa kävin viime viikonloppuna ns liinalenkillä eli kävelin likeisen asuinalueen läpi ja saavuin metsän laitaan mistä lähti moottorikelkkareittejä eri suuntiin. Hirmu pitkällä ei käyty kun metsät ovat outoja ... mennee hetken ennen kuin hahmottaa miten metsässä polut risteilevät. Eetu on käynyt koirien kanssa jonkun verran juoksulenkeillä (enimmäkseen Kiki kanssa). Täällä on selvästi mäkisemmät maastot kuin Oulussa, joten kunto kohenee varmaan kaikilla. 

Eläintarvikeliikkeestä käytiin ostamassa koirille 12 kilon ruokasäkki ja Biltemasta laatikko minne ruokasäkki kaadettiin. Alku päiville oli toki pakattu kotoa ruokaa matkaan, mutta ajatuksena se, että helompi kun Luulajan kodissa on koirille ruokaa kerralla kunnolla eikä sitä tarvitse jatkuvasti olla ostamassa saatikka raahaamassa Kiimingistä. Koska asunnossa on tilaa runsaasti, niin on myös kaappitilaa, joten keittiöstä varasin yhden hyllyn koirien kupeille ja nameille; namit ostettiin myös täältä eikä kannettu niitä kotoa. Koirat "tarvitsevat" iltakeksit ja aamutikut myös Ruotsinarjessa 😊

Ennen tänne tuloa käytin koirat kaksi kertaa nauttimassa ekinokokkimatolääkettä Sunissa eli koirat ovat 28 vuorokauden matolääkityksellä matkustelun suhteen. Enimmäkseen passiin tarvittavat madotukset tehdään varmaan Suomessa kun välillä pitää käydä Oulussa hakemassa posteja ja hoitamassa muita askareita. 

Erilainen puoli vuotta

 Milloin kertoa, milloin se on varmaa? Nyt ollaan jo aika lähellä varmuutta. Sitä paitsi koska blogit ovat aikalailla menneen talven lumia niin juur kukaan tuskin tänne enää eksyy 😇😌😀

Asutaan, tai on aikomus asua (*kop kop kop*), puoli vuotta Ruotsissa (vuokralla). Voi olla että raapustelen jotain mahdollisesti erilaisesta koira-arjesta blogiin lähitulevaisuudessa. Jos inspiraatio iskee tai on tylsää, tai jotain. 

Siksi, tai täksi, ollaan tauolla niistä ryhmätreeneistä. 

Kampaushetki 3/2022

 Viime viikolla (vai oliko se tämän viikon alussa, ehkäpä niin) kampailin Kikiä. Taraakin pitäisi harjata/kammata mutten ole saanut vielä aikaiseksi ...