Aiempina vuosina olen muutamia kertoja käynyt hierojalla. Siis minä itse. Hieroja nimi oli Suvi, hän ei kuitenkaan ollut se sama Suvi joka on koiriani hieronut 😊 Sittemmin Suvilta oli vaikea saada enää aikoja (tai lähinnä kait aikataulumme eivät käyneet yksiin) ja tällä hetkellä ko hierontapaikka on suljettuna.
Jossain vaiheessa sitten totesin, että jotain tarttis tehdä ja vaikka kaikenlaisia parantajia (hieroja, fyssari, osteopaatti) on pitkin Oulun seutua vaikka kuinka niin varasin ajan itselleni kuitenkin Kaisalta. Tällä kertaa siltä samalta missä Kikiä käytän.
Viimeksi kävin kaimalla 16.9 - sitä oli edeltänyt useita päiviä, että jalkaa oli särkenyt (sitä ns hiljaista kipua). Jalkaa jomottaa joskus päivällä, joskus yöllä - tai ylipäänsä mihin aikaan vuorokaudesta vaan - mutta jos särky iskee yöllä niin sitten en saa nukuttua. Olen kokeillut siihen niin niitä apteekista saatavia jobilaatteja (mitä lie voiteita siis) kuin särkylääkettäkin ja niistä ei kyllä ole mitään hyötyä.
Kaiman hoito oikeasti auttoi. Viikon verran jalkoja ei särkenyt yhtään. Ah mikä onni ja autuus.
Nyt oikean jalan jalkapöytä on "muusina" viikonlopun nosework-urakan jäljiltä. Kisasin Kikin kanssa lauantaina ja la-iltana sekä sunnuntaina aamuvarhaisesta alkuiltapäivään asti olin talkoilemassa. Liikaa jalkojen päällä oloa välillä epätasaisessa maastossa teki tehtävänsä. Onneksi tiedän, että kyllä se koipi tuosta taas vertyy. Eilen illalla jalkaterä oli jonkun verran turvoksissa, vähän on pitänyt nilkuttaa, mutta kyllä tämä tästä taas iloksi (tai ainakin normiksi) muuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti